Sormiruokailun pieni muistilista

 

Mitä sormiruokailu on?

Sormiruokailu on lapsentahtista siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (engl. baby-led weaning). Sormiruokailun ajatus on, että vauva tutustuu ruokaan itse, omassa tahdissaan. Rintamaito tai äidinmaidonkorvike pysyy vauvan pääravintona aina 1-vuotiaaksi saakka.

Vauvalle ei syötetä mitään, vaan hän syö kaiken ruokansa itse – joko kokonaan sormin tai lusikkaa ja haarukkaa itse käyttäen. Aikuinen huolehtii ruokailun turvallisuudesta ja ruoan soveltuvuudesta vauvan itse syötäväksi, vauva päättää mitä ja kuinka paljon syö.

Jatka lukemista ”Sormiruokailun pieni muistilista”

Share Button

Vaatiiko kiintymysvanhemmuuden malli vanhemmilta liikaa?

Yle julkaisi 23.2.2017 artikkelin, johon oli haastateltu yhdistyksemme puheenjohtajaa sekä erästä paikallistoimijaa. Jutussa oli myös psykologian emeritaprofessori, temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvisen haastattelu. Siinä tuotiin esiin, että kiintymyssuhdeteorian valossa moni kiintymysvanhemmuudessa käytetty tapa on tarpeetonta. Artikkelissa esitettiin myös huoli siitä, että liian pitkälle vietynä kiintymysvanhemmuus sitoo vanhempia liikaa ja vaatii mahdottomia.

Jatka lukemista ”Vaatiiko kiintymysvanhemmuuden malli vanhemmilta liikaa?”

Share Button

KiVasti korvat auki

Ollessani lapsi, äitimme piti kolmipäisen sisaruskatraamme ojennuksessa parhaalla osaamallaan tavalla: huutamalla. Jos viesti ei muuten mennyt perille, korotettiin ääntä. Isämme oli paljon töissä ja lapsikatraasta jokainen oma, erilainen persoonansa, joten eripuraa ja haasteita riitti. Niinpä ääntä korotettiin usein, ja samalla pyynnöt muuttuivat käskyiksi. Käskyiksi ne myös jäivät.

Jatka lukemista ”KiVasti korvat auki”

Share Button

KiVaksi puheenjohtajaksi

Hyvin kliseisesti totean, että jos joku olisi kertonut puoli vuotta sitten minun päätyvän KiVa ry:n hallituksen puheenjohtajaksi, olisin naurahtanut. Kun elämän antaa viedä, se kuljettelee yllättävään suuntaan. Niin kuin tässäkin asiassa. Puheenjohtajaksi päätyminen tuntuu nyt hyvältä ja luontevalta. Se kuitenkin vaati ajattelumyllyä, jonka yritän tähän tiiviisti purkaa.

Vanhemmuus on maailman palkitsevin, mutta samalla raastavan tuskallinen ja haastava tehtävä. Kun kokee käsissään olevan maailman tärkeimmän ihmisen koko elämä, ei ole ihme, jos joskus pelottaa. Henkilökohtaisesti mikään muu minussa ei ole kirvoittanut niin laajaa tunneskaalaa, kuin mitä vanhemmuus tekee, edelleen, liki päivittäin. Iloa, huojennusta, pelkoa, hellyyttä, syyllisyyttä, huolta, onnea, hämmennystä, vain muutamia luetellakseni.

Jatka lukemista ”KiVaksi puheenjohtajaksi”

Share Button