Pienesti pienten unikouluista

Jos vauvan nukkuminen koetaan perheessä ongelmaksi, ratkaisua lähdetään usein etsimään muokkaamalla vauvan nukkumiskäyttäytymistä. Tällöin asiaa lähestytään aikuisen näkökulmasta: vauvan heräily koetaan aikuisten ongelmaksi, mutta ratkaisua haetaan vauvan tarpeista tinkimällä ja vauvan luontaiseen käytökseen puuttumalla.

Jatka lukemista “Pienesti pienten unikouluista”

Share Button

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea

Helsingin Sanomat uutisoi verkkojulkaisussaan 28.8.2018 Jyväskylän Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien uupumus vaikuttaa lapsilukumäärään. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen lapsilukuun. Tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo uupumuksen johtuvan eri syistä. Tukiverkoston puuttuminen mainitaan niistä yhtenä. Lehtijutussa kerrotaan myös Väestöliiton keräämästä perhebarometristä, jonka mukaan yhä harvempi suomalainen harkitsee lapsen hankintaa. Tärkeimpinä syinä esille nousi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus. Sorkkila toteaa, että monet vanhemmat vaikuttavat olevan yksinäisiä.

Jatka lukemista “KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea”

Share Button

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Sitä, mitä ei ole itse saanut kokea, ei välttämättä osaa kaivata. Jos ei ole saanut lapsena osakseen kunnioittavaa kohtaamista, sitä ei ole helppoa aikuisenakaan vaatia tai tarjota muille. Lapsen ihmisarvoinen ja lempeä kohtaaminen voi tuntua tämän “pilalle lellimiseltä” ja toisaalta myös omia rajoja voi olla vaikea asettaa. Tätä ei kuitenkaan tiedosta ongelmakseen, niin kauan kun paremmasta ei ole tietoa.

Jatka lukemista “Ärsyttävän lempeä kasvatus”

Share Button

Ylpeät kiitokset teemaviikosta

Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua.

Jatka lukemista “Ylpeät kiitokset teemaviikosta”

Share Button

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi syntyä myös siitä, jos lapsi toistuvasti kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi.

Jatka lukemista “Häpeästä defensseiksi”

Share Button

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta aiheesta ja hänen tutkimustuloksistaan sekä siitä, mitä eväitä tunnetutkimus voisi antaa kasvatustyöhön vanhemmille tai ammattikasvattajille.

Jatka lukemista “Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin”

Share Button

Vihan tunnetta kannattaa kuunnella

Viha on tärkeä tunne. Viha auttaa tunnistamaan itselle tärkeitä asioita, pitämään omia rajoja ja muuttamaan asioita. Lapsen vihaa ei tulisikaan kieltää, vaan lasta tulisi auttaa kanavoimaan vihansa sopivalla tavalla. Toisten rajoja tai tavaroita ei saa rikkoa, mutta ylimääräistä vihaenergiaa voi purkaa vaikka hakkaamalla tyynyä.

Jatka lukemista “Vihan tunnetta kannattaa kuunnella”

Share Button

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin

“Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle.

Jatka lukemista “Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin”

Share Button

Tervetuloa mukaan teemaviikolle!

Tunnetaidot ja -kasvatus ovat pinnalla suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. Tunnetaitojen opetus on saapunut myös päiväkoteihin ja kouluihin, ja isot tahot kuten opetushallitus ja THL tuottavat materiaalia opetuksen tueksi. Kiintymysvanhemmuusperheet ry on ollut tunnetaitojen asialla jo vuodesta 2009, sillä lempeä lapsentahtinen hoiva ja turvallinen kiintymyssuhde ovat mitä parhainta kasvualustaa hyville tunnetaidoille. On siis luontevaa, että KiVa ry lanseeraa ensimmäisen jokavuotisen Lempeän kasvatuksen teemaviikon aiheella Tunnetaidot ja -kasvatus.
Jatka lukemista “Tervetuloa mukaan teemaviikolle!”

Share Button

Erilaiset KiVa-perheet: Lempeyttä vanhemmuuteen ja yritysmaailmaan

Periaatteessa yrittäjä laatii omat aikataulunsa. Saattaa kuulostaa lapsiperhearkea helpottavalta asialta, ettei tarvitse noudattaa ulkopuolisten sanelemia työvuoroja. Totuus yrittäjyyden sitovuudesta riippuu pitkälti  toiminnan laajuudelle asetetuista tavoitteista; isot suunnitelmat vaativat isoja panostuksia. Hyvät ihmissuhteet niin perheessä kuin sen ulkopuolellakin määrittävät toki tavoitteita ja niiden kuormittavuutta. Ne voivat olla kuitenkin kaiken kaikkiaan toisiaan tukevia päätöksiä perhe- ja yrityselämässä.

Jatka lukemista “Erilaiset KiVa-perheet: Lempeyttä vanhemmuuteen ja yritysmaailmaan”

Share Button
Page 1 of 6
1 2 3 6