Ylpeät kiitokset teemaviikosta

Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua.

Jatka lukemista “Ylpeät kiitokset teemaviikosta”

Share Button

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi syntyä myös siitä, jos lapsi toistuvasti kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi.

Jatka lukemista “Häpeästä defensseiksi”

Share Button

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta aiheesta ja hänen tutkimustuloksistaan sekä siitä, mitä eväitä tunnetutkimus voisi antaa kasvatustyöhön vanhemmille tai ammattikasvattajille.

Jatka lukemista “Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin”

Share Button

Vihan tunnetta kannattaa kuunnella

Viha on tärkeä tunne. Viha auttaa tunnistamaan itselle tärkeitä asioita, pitämään omia rajoja ja muuttamaan asioita. Lapsen vihaa ei tulisikaan kieltää, vaan lasta tulisi auttaa kanavoimaan vihansa sopivalla tavalla. Toisten rajoja tai tavaroita ei saa rikkoa, mutta ylimääräistä vihaenergiaa voi purkaa vaikka hakkaamalla tyynyä.

Jatka lukemista “Vihan tunnetta kannattaa kuunnella”

Share Button

Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin

“Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle.

Jatka lukemista “Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin”

Share Button

Tervetuloa mukaan teemaviikolle!

Tunnetaidot ja -kasvatus ovat pinnalla suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. Tunnetaitojen opetus on saapunut myös päiväkoteihin ja kouluihin, ja isot tahot kuten opetushallitus ja THL tuottavat materiaalia opetuksen tueksi. Kiintymysvanhemmuusperheet ry on ollut tunnetaitojen asialla jo vuodesta 2009, sillä lempeä lapsentahtinen hoiva ja turvallinen kiintymyssuhde ovat mitä parhainta kasvualustaa hyville tunnetaidoille. On siis luontevaa, että KiVa ry lanseeraa ensimmäisen jokavuotisen Lempeän kasvatuksen teemaviikon aiheella Tunnetaidot ja -kasvatus.
Jatka lukemista “Tervetuloa mukaan teemaviikolle!”

Share Button

Erilaiset KiVa-perheet: Lempeyttä vanhemmuuteen ja yritysmaailmaan

Periaatteessa yrittäjä laatii omat aikataulunsa. Saattaa kuulostaa lapsiperhearkea helpottavalta asialta, ettei tarvitse noudattaa ulkopuolisten sanelemia työvuoroja. Totuus yrittäjyyden sitovuudesta riippuu pitkälti  toiminnan laajuudelle asetetuista tavoitteista; isot suunnitelmat vaativat isoja panostuksia. Hyvät ihmissuhteet niin perheessä kuin sen ulkopuolellakin määrittävät toki tavoitteita ja niiden kuormittavuutta. Ne voivat olla kuitenkin kaiken kaikkiaan toisiaan tukevia päätöksiä perhe- ja yrityselämässä.

Jatka lukemista “Erilaiset KiVa-perheet: Lempeyttä vanhemmuuteen ja yritysmaailmaan”

Share Button

“Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle

Lasten kasvattamisesta puhutaan paljon. Erityisesti suomalaisia puhuttaa kuritusväkivalta, johon liittyviä juttuja on julkaistu eri medioissa runsaasti. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista hyväksyy kuritusväkivallan. Luku on edelleen liian suuri.

Näiden yhteydessä yleisesti toistuva vanhempien esille nostama kysymys on, että jos lasta ei saa rankaista, häntä ei ole suositeltavaa laittaa jäähylle, eikä edes huutaminen ole suotavaa, mitä sitten saa tehdä? Jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi nostaa kädet pystyyn?

Jatka lukemista ““Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle”

Share Button

Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä

Kiintymysvanhemmuuteen liittyy mielikuvia, joissa se on sopiva lähinnä kahden vanhemman perheisiin, joissa isä elättää perheen käymällä töissä ja äiti on kotona. Hän hoivaa pienokaisiaan kotona varmistaen, ettei lasten psyykkiseen kehitykseen tule särön säröä. Lapsia on mieluusti vain yksi tai kaksi, koska useamman kanssa ei ole aikaa kohdata lempeästi ja vuorovaikuttaa rakentavasti. Jotkut näkevät edelleen KiVan uuskonservatiivisena ideologiana, jossa äidit laskevat omat tarpeensa, toiveensa ja koko identiteettinsä onnellisen lapsuuden alttarille.

Väitän: KiVa sopii myös toisenlaisiin perheisiin. Kuten tällaiseen kahden lapsen ja yhden työssä käyvän vihreän feministin perheeseen, jonka tukiverkostot ovat hyvin niukat. Täällä säädetään lastenhoidon ja lomakuvioiden kanssa, kierrätetään ja yritetään elää kohtuullisen ekologisesti, harrastetaan, opiskellaan, osake- ja asuntosäästetään.

Jatka lukemista “Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä”

Share Button

Anteeksi, aidosti

Aito anteeksianto on täynnä tunteita, eikä tunteita voi pakottaa. Silti monet vanhemmat pakottavat lapsiaan anteeksipyyntöön esimerkiksi oman vahvan häpeän tunteensa vuoksi. Tällöin lapsi voi joko alistua tai kapinoida anteeksipyyntöä vastaan. Itsekin aikoinaan pakotin anteeksipyyntöä, mutta onneksi lapseni on kapinoivaa sorttia. Hän jätti pyytämättä anteeksi ja korosti omaa uhriasemaansa tai sitten pyysi anteeksi lyömistään ja löi heti uudestaan, koska edellinen lyönti oli jo saatu anteeksi. Alistuvat lapset pyytävät pakotettaessa anteeksi ja saattavat jopa välttää epätoivottua käytöstä jatkossakin. Ulkoinen käytös muuttuu nopeasti, mutta sisäinen työ jää heiltäkin tekemättä.

Jatka lukemista “Anteeksi, aidosti”

Share Button
Page 1 of 6
1 2 3 6