Arkea herkästi aistivan lapsen kanssa

Kiintymysvanhemmuuden arvot sopivat myös neuropsykologisia erityispiirteitä omaavien lasten (nepsyjen) kasvattamiseen, kunhan muistaa sovittaa omat toimintatapansa lapsen erityispiirteisiin. Aikoinaan sanoitin lapseni tunteita raivotilanteissa ja tarjosin empatiaa kosketuksen kautta. Nykyisin jätän aistiyliherkän lapsen rauhaan. Pysyn samassa tilassa mutta en ota häneen edes katsekontaktia. Keskityn omiin puuhiini kunnes lapseen saa taas yhteyden. Aivan päinvastaisten toimintatapojen taustalla ovat samat arvot; haluan auttaa lasta tunteiden käsittelyssä ja osoittaa että hyväksyn ja kestän kaikki hänen tunteensa. Jälkimmäisessä  toimintatavassa en hylkää lasta tunnetasolla (kuten ennen ajattelin lapselle viestiväni) vaan autan häntä minimoimalla raivoa pahentavat ärsykkeet. Hyväksyn hänen tunteensa, kun en anna niiden viedä minua tolaltani.

Jatka lukemista “Arkea herkästi aistivan lapsen kanssa”

Share Button

Äiti-ihmisen kännykällä näpytetty bloggaus älypuhelimista

Aloitan kirjoittamaan tätä älypuhelimesta näpyttäen, lasten leikkejä ja ristiriitojen ratkomisia puolella korvalla kuunnellen ja sängyllä löhöten.

Viime aikoina on säännöllisen epäsäännöllisesti noussut mediassa esiin vuoroin ammattilaisten ja vuoroin maallikoiden huoli siitä, että nykyvanhemmat ovat liikaa luurien ääressä ja vuorovaikutus lasten kanssa kärsii. Jatka lukemista “Äiti-ihmisen kännykällä näpytetty bloggaus älypuhelimista”

Share Button

Sisarussuhteista osa 2/2 – ristiriitojen ratkaiseminen

Sisarusten välit eivät ole aina pelkästään suloiset. Riitojakin tulee. Vanhemmilla on usein tapana asettua tuomariksi näissä tilanteissa. He päättelevät, kuka on syyllinen ja kuka uhri, ja asettavat omasta mielestään oikeudenmukaiset seuraukset. Ongelmana on, että vanhemmat eivät aina oikeasti tiedä, mitä todella tapahtui, ja mikä olisi hyvä ratkaisu. Jos lapset kokevat, etteivät tulleet kuulluiksi tai että määrätyt seuraukset ovat epäoikeudenmukaisia, heidän suhteensa sekä vanhempaan että sisarukseen voi viiletä ainakin hetkellisesti.

Jatka lukemista “Sisarussuhteista osa 2/2 – ristiriitojen ratkaiseminen”

Share Button

Sisarussuhteista osa 1/2 – sopuisan suhteen tukeminen

Sisarussuhteet ovat monelle elämän pisimpiä ja tärkeimpiä suhteita. Kun vanhemmat pohtivat perheen perustamista ja lapsien lukumäärää, vilahtelee mielessä ajatus kaveruksista, toistensa tukihenkilöistä ja maailman tärkeimmistä suhteista, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.

Kun lapsia sitten on useampi, huomaa moni, ettei kaikki sujukaan mutkattomasti. Lapset tappelevat keskenään, piinaavat, kiusaavat ja ärsyttävät toisiaan. Leikkivät ehkä hetken sopuisasti, kunnes aloittavat taas. Toisinaan tuntuu, että automatkat ovat painajaista ja lomat yhtä tappelua. On havaittu, että pienellä ikäerolla syntyneet sisarukset riitelevät jopa seitsemän kertaa tunnissa. Se on valtava määrä riitelyä, eikä ole lainkaan ihme, että moni vanhempi on tuskissaan tilanteesta.

Jatka lukemista “Sisarussuhteista osa 1/2 – sopuisan suhteen tukeminen”

Share Button

Oikeus kosketukseen ja koskemattomuuteen

Jokainen meistä on joskus joutunut pelottavaan tilanteeseen: sydän hakkaa, kädet hikoavat ja huulet tärisevät. Sitten joku laskee kätensä hellästi olkapäälle. Yhtäkkiä stressistä katoaa puolet ja alkaa tuntua siltä, että kyllä tästä selvitään. Jatka lukemista “Oikeus kosketukseen ja koskemattomuuteen”

Share Button

Siltoja rakentamassa

Miten saan lapseni kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana? Miten vaalin lapseni luottamusta minuun, jotta hän uskaltaa kertoa minulle murheistaan ja ongelmistaan? Näitä kysymyksiä itse aika ajoin pohdin, ja varmasti muutkin vanhemmat. Molempien kysymysten taustalla on vanhemman ja lapsen välinen yhteys. Kun heidän välillään on kunnioittava, ymmärtävä ja lämmin keskusteluyhteys, vanhemman sanomisilla on lapselle merkitystä, ja lapsi kokee vanhemman luottamuksensa arvoisena. Jatka lukemista “Siltoja rakentamassa”

Share Button

Toimiva Perhe -kurssilla: mitä opin?

Esikoisvauvan kanssa voi olla helppoa lukea kirjoja ja perehtyä kasvatuksen sekä vuorovaikutuksen teorioihin. Kun lapsi kasvaa, tulee kirjaan tartuttua yhä harvemmin – juuri silloin, kun kultaisista teorioista pitäisi siirtyä vaativaan käytäntöön.

Jatka lukemista “Toimiva Perhe -kurssilla: mitä opin?”

Share Button

Maidon maistaja, tiedon tietäjä

Imettäminen, sen lopettaminen tai kokonaan imettämättä jättäminen ovat päätöksiä, joihin jokaisella äidillä on oikeus. Perheillä on erilaisia tilanteita, eikä imetys ole syystä tai toisesta aina mahdollista. Se ei onneksi määritä äitiyttä eikä ole välttämättömyys turvalliselle kiintymyssuhteelle. Jatka lukemista “Maidon maistaja, tiedon tietäjä”

Share Button

Kiintymysvanhempana omalle sisäiselle lapselleni

Vanhemmaksi tuleminen aktivoi usein omia lapsuusmuistoja. Lapsuuden kokemukset ja muistot heräävät uudella tavalla elettäväksi, kun vanhempi pääsee seuraamaan oman lapsensa kasvamista ja kehittymistä. Vanhempi tulee herkästi kasvokkain sellaisen minuuden osan kanssa, jota kutsutaan usein sisäiseksi lapseksi.

Jatka lukemista “Kiintymysvanhempana omalle sisäiselle lapselleni”

Share Button

Ehdoton rakkaus ja vanhemmuuden ihanne

Vanhemmuus on rankkaa. Siihen liittyy paljon odotuksia, mutta myös pettymyksiä itseä kohtaan. Pettymyksiä siitä, ettei olekaan osannut toimia omien ihanteidensa mukaisesti ja pettymyksiä siitä, että lapsi ei toimikaan toivotulla tavalla. Näiden odotusten ja pettymysten ristiaallokossa on vaikea elää ja toisinaan se purkautuu ulos pettymyksenä ympäristöä ja siitä tulkittuja vaatimuksia kohtaan.

Jatka lukemista “Ehdoton rakkaus ja vanhemmuuden ihanne”

Share Button
Page 2 of 6
1 2 3 4 6