Kirjaesittely: Mitä sä rageet? # Tunteita sikanolosta sairaan siistiin

Kirjailija: Anne-Mari Jääskinen, Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen kehittäjä ja pääkouluttaja, tunne- ja taideterapiaohjaaja

Mitä sä rageet? on kirja tunteista ja niiden kanssa selviämisestä. Samaan sarjaan on julkaistu myös aikuisille ja kasvattajille tarkoitettu ”Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen” -käsikirja, jonka avulla voi syventää tietoja ja taitoja nuorentunnetaitojen tukemisessa.

Kirja on tarkoitettu nuorille tunnetaito-oppaaksi. Se antaa tietoa tunteista ja niiden tarkoituksesta, sekä vinkkejä miten tunteiden kanssa on hyvä toimia. Kirjassa on runsaasti mielikuva- ja kehollisia harjoituksia tunteiden tiedostamiseen ja käsittelyyn liittyen. Jätin konkreettiset harjoitukset tästä esittelystä pois ja keskityin kirjoittamaan kirjan sisällöstä ja tunteista muuten.

Sisältö:
1. MITÄ TUNTEET OVAT?
2. MITEN AJATUKSET LIITTYVÄT TUNTEISIIN?
3. MITEN TARPEET LIITTYVÄT TUNTEISIIN?
4. MITEN VOIT VAIKUTTAA TUNTEISIISI?
5. MITEN VOIT TOIMIA ERI TUNTEIDEN KANSSA?
1. Pelko
2. Jännitys
3. Epävarmuus
4. Viha
5. Suru
6. Häpeä ja nolous
7. Syyllisyys
8. Ilo ja mielihyvä
9. Levottomuus
10. Pettymys
11. Ihastuminen
6. KUKA TÄMÄ TYYPPI OIKEIN ON?
7. ELÄMÄ ON AIKA SIISTI JUTTU

1. MITÄ TUNTEET OVAT?
Tunteet tuntuvat kehossamme aistimuksina, kuulevat mielessämme ajatuksina, näkyvät ilmeissämme ja kehonkielessämme, ja kuuluvat käyttäytymisessämme, sanoissamme ja äänenpainoissamme. Tunteet on alunperin tarkoitettu suojaksemme, jotta selviytyisimme erilaisista tilanteista paremmin. Tunteiden on tarkoitus saada meidät pois vaarasta ja mielipahasta kohti turvaa ja mielihyvää. Tunteita on satoja erilaisia ja niillä jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Joskus tunteiden tuoma reaktio on tilanteeseen nähden ylimitoitettu. Tunteiden ymmärtämistä ja taitoa toimia niiden kanssa kutsutaan tunnetaidoiksi. Omia tunnetaitoja kehittämällä on mahdollista tuntea olonsa varmemmaksi eri tilanteissa. Tarkoituksena on tehdä ajatusten ja tekojen tasolla valintoja, jotka tukevat tarpeiden tyydyttymistä. Silloin mielihyvän tuntemukset elämässä kasvavat ja ihminen voi paremmin. Joskus hyvää lisäävä valinta tarkoittaa omien rajojen pitämistä ja itsemme puolustamista. Joskus se taas tarkoittaa kannustavien ajatusten tietoista ajattelemista epävarmassa tilanteessa, sen sijaan, että ajattelisi epävarmuutta lisääviä ajatuksia. Tunnetaitoja voi jokainen kehittää tietoisesti.

Keho on tunteiden koti. Tunteet syntyvät signaaleina aivoissa, ja lähes saman tien ne ovat kehossa tunnettavissa. Tunteiden kuuleminen edellyttää kehon kuuntelemista, aistimista. Tunteita on hyvä välillä pysähtyä kuuntelemaan. Jos tunteita jatkuvasti ohitetaan tai painetaan näkymättömiin, keho voi alkaa oireilla kipuina, levottomuutena tai ahdistuksena. Usein päällimmäisen tunteen alla on jokin toinen, syvempi tunne. On hyvä joskus jäädä tunnustelemaan mikä on näkyvämmän tunteen taustalla oleva tunne. Vihan alla voi olla pelko, etteivät muut pidä itsestä tai turhautumista siitä, että ei tule kuulluksi tai ymmärretyksi. Jos siinä kohtaa lähtee raivoamaan vihaa toisten ylle, ei todennäköisesti tule edelleenkään kuulluksi tai pidetyksi. Tunteita hetken aikaa kuuntelemalla ja niiden äärelle pysähtymällä voi valita itselleen parhaimman keinon reagoida. Muut ihmiset oppivat silloin myös ymmärtämään toisen tunteita ja niiden alla olevia tarpeita paremmin.

Ihminen voit vaikuttaa omaan oloon. Voimakkaaseen tunteeseen voi vaikuttaa:
Pysähtymällä: hengitys
Toiminnalla: liike, kirjoittaminen, piirtäminen, juokseminen, puhuminen, poistuminen tilanteesta
Ajatuksilla: en välitä / selviän tästä / olen riittävän hyvä

Tunteet ja aivot:
Tunnekokemukset varastoituvat aivojen hippokampukseen. Siitä johtuu, että jokin tietty haju, maku, ääni, musiikki, henkilö jne voi tuoda hetkessä muistipankistasi mieleen jonkun tietyn muiston tai kehoosi tunteen, jota olet aiemmin kokenut, esimerkiksi pelottavan tilanteen vihaisen koiran kanssa. Hippokampuksen muistipankkiin voi vaikuttaa positiivisesti ajattelemalla asioista myönteisesti, harjoittelemalla/näyttelemällä eri tilanteita etukäteen mielikuvissasi, sekä tekemällä myönteisiä asioita omassa elämässä. Näin hippokampus alkaa reagoida myönteisemmin eri tilanteisiin, sillä muistipankissa alkaa näin ollen olla enemmän myönteisiä tunteita eri asioihin ja tilanteisiin liittyen. Aivojen kannalta ei ole väliä onko tapahtuma oikeasti tapahtunut, vai onko se vain kuviteltu mielessä. Tunnekokemus esimerkiksi onnistumisista jää silti aivoihin muistiin.

Hippokampuksen vieressä sijaitsee aivojen tunnetietokone, eli mantelitumake (amygdala). Se käyttää hyödyksi hippokampusta muistamiseen ja arvioi salamannopeasti eri tilanteiden uhkaavuutta. Tämän pohjalta herää erilaisia ajatuksia:
”Apua, äkkiä turvaan!”
”Varo!”
”Poistu tilanteesta.”
”Tilanne on vaaraton, voit rentoutua.”
Tunnetietokone nostaa kehoon tunteita, esimerkiksi pelkoa, kauhua tai ahdistusta. Se koodaa tunteet joita on hyvä kussakin tilanteessa tuntea. Sen tarkoitus on pitää ihminen turvassa, mutta joskus se ylireagoi tilanteeseen nähden. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun hippokampuksessa on tallessa pelottava muisto koirasta. Kun seuraavan kerran henkilö näkee koiran, hippokampuksesta tulee pelottava muisto ja mantelitumake hälyttää vaaraa pelottavina ajatuksina ja kauhun tunteina. Edessä oleva koira saattaa olla ihan kiltti ja ystävällinen, mutta hippokampus ja mantelitumake toimivat vain tietämällään parhaalla mahdollisella tavalla, ja tässä tapauksessa ylireagoivat.

Etuotsalohkossa sijaitsee onneksi rauhoittumisen ja säätely keskus. Siellä asuu jokaisen ihmisen oma zen-mestari. Sen saa parhaiten paikalle hengittämällä hetken aikaa rauhallisesti. Se buuttaa ylikuumentuneen tunnetietokoneen, tuo rauhallisemman olon, jolloin pystyy ajattelemaan selkeämmin miten tilanteessa kannattaa reagoida. Koira on pieni ja se heiluttaa iloisesti häntää. Se ei esiinny uhkaavasti, joten ei kannatakaan pelätä ja juosta karkuun.

Tunteiden luonnollinen elinaika on hyvin lyhyt, vain noin 7-8 minuuttia. Huippuunsa tunne kasvaa alle puolessa minuutissa. Kun antaa kehon tuntea tunteen ja hyväksyy sen, tunteesta pääsee helpommin eroon. Jos yrittää painaa tunteen piiloon eli torjua sen, se voi muuttua pidempiaikaiseksi tunne- tai olotilaksi, jopa masennukseksi. Siksi tunteen tunteminen on tärkeää. Tunteiden kestot ovat hyvin erimittaisia, yhdestä silmänräpäyksestä jatkuvaan olotilaan. Tunnetaidoilla on keskeinen merkitys tunteiden pituuden ja voimakkuuden säätelyssä.

Murrosiän vaikutus hormoneihin:
Murrosiässä hormoneja tuotetaan valtavia määriä kehossa. Hormonien vaikutuksesta nuori tuntee voimakkaammin ja herkemmin. Aivojen tunnetietokone hälyttää murrosiässä myös paljon useammin: Uhka! Hyökkää! Pakene! Jähmety!

Ensiapupaketti tunteisiin:
1. Hengitys
2. Pysähtyminen ja tunteen tunteminen
3. Ota kehosi mukaan apuun, tunne jalat maassa, silitä käsiäsi tai jalkojasi
4. Päätä miten reagoit
5. Ajattele myönteisiä ajatuksia: ”Selviän kyllä tästä!”
6. Pura tunne ulos liikkeen, tekemisen, kirjoittamisen tai puhumisen kautta.

2. MITEN AJATUKSET LIITTYVÄT TUNTEISIIN?
Ympäristön havaitseminen (näkeminen, kuuleminen, kokeminen) ei yleensä herätä tunnetta, vaan tunteen herättää oma tulkinta siitä, mitä havaitsee. Siksi ajatukset ovat isossa osassa oman olon luomisessa. Ajatukset vaikuttavat olotilaan, siksi ne kannattaa valita huolella. Jotta se on mahdollista on tultava omista ajatuksista tietoiseksi. Esimerkki: Kaverit nauravat. Voit jättää ajatuksen siihen tai alkaa ruokkimaan sitä ajattelemalla, että kaverit nauravat varmasti juuri sinulle ja sen takia alat tuntea olosi huonoksi ja syrjityksi. Kaikkia ajatuksia on mahdoton
hallita, mutta niihin pystyy vaikuttamaan.

Pura tilanne tietoisesti:
1. Kuvaile tilanne
2. Mitä ajattelit?
3. Miltä kehossasi tuntui?
4. Mikä tunne nousi pintaan? (esim viha)
5. Mitä olisit tarvinnut/kaivannut? (hyväksyntää)
6. Miten toimit? (suutuin ja haukuin toista)
7. Saitko mitä kaipasit? (en)
8. Miten voisit toimia jatkossa, jotta tarpeesi tulisi tyydytetyksi paremmin? (esim kertoa selkeästi oma mielipide tai tarve)

Ajatukset ovat kuin magneetteja: Hyvillä ajatuksilla voi yleensä vetää puoleensa hyvää, huonoilla ajatuksilla huonoa. Esimerkkejä hyvään keskittyvistä ajatuksista:
”Onpa hienoa, että saan harjoitella tätä uutta asiaa.”
”Vielä en osaa tätä, mutta harjoittelen sinnikkäästi ja jossain vaiheessa todennäköisesti onnistun”
”Harmi, että peli alkoi mennä joukkueella pieleen, no keskityn nyt vain omaan hyvään suoritukseeni.”
”Olisipa kiva jos täällä lähistöllä olisi joku skeittiramppi. Voisinkohan kysyä miten sellaisen voisi saada tännekin?”

Jos sinua kiusataan tai satutetaan, ei riitä että ajattelet positiivisia ajatuksia. Sinulla on oikeus pitää omista rajoistasi kiinni ja tehdä selväksi että sinua ei saa kiusata tai sinun rajoja rikkoa. Voit puolustaa itseäsi, poistua tilanteesta tai pyytää apua. Hyvillä ajatuksilla ei siis ole tarkoitus peittää kipeitä tunteita tai hehkuttaa elämän hienoutta. Hyvien ajatusten tarkoitus on ohjata arkipäiväisissä tilanteissa hyväksymään tilanne ja suuntaamaan katse siitä eteenpäin.

3. MITEN TARPEET LIITTYVÄT TUNTEISIIN?
Tunteiden alla on aina jokin tarve. Kun sinulla on nälkä, sinulla on ravinnon tarve. Jos sinua pelottaa, sinulla on tarve tuntea olosi turvallisemmaksi.

Esimerkkejä universaaleista tarpeista:
– Tulla kuulluksi ja ymmärretyksi
– Tulla hyväksytyksi ja pidetyksi
– Olla tasa-arvoinen osa porukkaa
– Olla välillä yksin ja pitää joitain asioita omana tietonaan
– Vapaus päättää omista asioistaan
– Luottaa, että on turvassa
– Onnistua ja kokea pärjäävänsä
– Ilo, hauskanpito ja vaihtelu
– Lepo, ravinto, liikunta ja ulkoilma

Kun viha tai muu voimakas tunne tuntuu sumentavan ajatukset, keskity hengittämiseen ja kuuntele mitä tarpeita tunteen alla on. Ensisijaisen tunteen, esim vihan, alla on yleensä jokin syvempi tunne, esimerkiksi epävarmuus, häpeä, yksinäisyys, ahdistus, pettymys, epätoivo, turhautuminen tai huoli. Syvempien tunteiden takana näkyvät tarpeesi, esimerkiksi:
”Haluan tulla kuulluksi”
”Tarvitsen hyväksyntää.”
”Kaipaan ymmärrystä”

Tunteesi tuovat viestiä taustalla olevista tarpeistasi. Kun ymmärrät mitä tunnet ja tarvitset, saat paremman yhteyden itseesi. Voit ilmaista itseäsi selkeämmin. Silloin sinulla on parempi mahdollisuus tulla kuulluksi. Kun koet voimakasta negatiivista tunnetta, pohdi hetki mitä aidosti kaipaat ja mikä sinua auttaisi nyt parhaiten? Mitä voisit pyytää toiselta? Joskus toiset eivät siltikään kuuntele. Voit sanoa heille jämäkästi: ”Tämä on minulle tärkeää. Toivon, että keskeytät sen mitä teet ja kuuntelet minua”. Jos vanhempasi eivät kuuntele sinua, pyri löytämään joku aikuinen joka osaa kuunnella. Hyviä vaihtoehtoja on kouluterveydenhoitaja, opettaja,
koulupsykologi tai auttava puhelin.

4. MITEN VOIT VAIKUTTAA TUNTEISIISI?
Voit vaikuttaa tunteisiisi säätelemällä niitä voimakkaammiksi tai heikemmiksi. Voit käyttää ajatuksiasi ja hengitystäsi apuna. Voit myös ilmaista tunteitasi ulos puhumalla, kirjoittamalla tai liikkumalla. Tunteisiin vaikuttaminen tapahtuu neljän vaiheen kautta:

1. Tunnista: Havaitse ja nimeä tunne. (esim kiukku ja pettymys)
2. Siedä: Pysähdy ja hengitä. Tarkkaile tunnettasi hetki. (minua näköjään ärsyttää tämä asia nyt todella paljon)
3. Säädä: Vaimenna tai voimista tunnetta (hengittämällä, rentoutumalla, omia ajatuksia kyseenalaistamalla, rohkaisevien ajatusten ajattelemisella, kiinnittämällä huomiosi ympäristöön)
4. Pura: Käsittele tunne ja tyhjennä se itsestäsi. (liikkumalla, puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä, maalaamalla, itkemällä, huutamalla. Aina purkamista ei tarvita, vaan voi olla, että edelliset vaiheet ovat jo saaneet tunteen purettua).

Tunteiden purkaminen ei aina onnistu yksin. Välillä siihen tarvitaan aikuista tai ystävää tueksi.

5. MITEN VOIT TOIMIA ERI TUNTEIDEN KANSSA?
1. Pelko
Auttaa sinua valpastumaan ja suojautumaan vaaran uhatessa. Pelossa mielikuvat alkavat laukata helposti. Pelon tunnetta voi säädellä rauhoittavilla ajatuksilla ja kehollisilla harjoituksilla. Yleisiä pelkoja ovat että näytämme toisista naurettavilta ja hylätyksi tulemisen pelko. Jos näitä pelkoja ei halua tai uskalla myöntää, ihminen voi helposti ajautua näyttelemään rohkeampaa kuin onkaan. Uhkarohkea usein ajattelee, että näin käyttäytymällä saa muiden ihailua ja pääsee mukaan porukkaan. Ylimielisyys on myös yksi suoja pelolle. Lyhyellä aikavälillä esittäminen voi helpottaa oloa. Pidemmällä aikavälillä se voi viedä voimia ja aiheuttaa erilaisia fyysisiäkin oireita, kun aitoa pelontunnetta ei saada käsiteltyä ja purettua. Pelottavassa tilanteessa tarvitaan turvaa. Sitä voi saada muilta ihmisiltä, mielikuvaharjoituksilla, suojautuminen esimerkiksi itselle turvallisentuntuisten vaatteiden avulla, vilttiin kääriytymällä, jotain lämmintä juomalla, hyräilemällä, silittämällä omaa käsivartta jne. Löydä oma tapasi lisätä omaa turvantunnettasi. On tärkeää ettei jää pelontunteen kanssa yksi liian pitkäksi aikaa.

2. Jännitys
Auttaa valpastumaan, jotta voit tarkkailla, miten parhaiten voit selviytyä uudesta tilanteesta. Jännitystä voi helpottaa esimerkiksi tärinän salliminen keholle (TRE-metodit), pitkät ja rauhalliset uloshengitykset ja turvallisten ajatusten ajatteleminen.

3. Epävarmuus
Kehottaa kysymään ja etsimään lisää tietoa. Epävarmuus on kaikille tuttu tunnu, mutta monien on vaikea näyttää sitä. Siksi epävarmuus näyttäytyy usein erityyppisinä tunteina: Kiukku, vastustaminen, asioiden tyhmäksi sanominen, jähmettyminen tai uhkarohkeus. Epävarmuuden tunne kannattaa hyväksyä, se on täysin normaali tunne ja kaikki tuntevat epävarmuutta. Mielikuvaharjoittelu ja valmistautuminen auttavat epävarmuuden hetkellä. Epävarmuutta tuntiessasi voit myös miettiä mikä saisi sinut tuntemaan olosi varmemmaksi: Neuvon kysyminen, ajan antaminen itselle, tilanteesta poistuminen?

4. Viha
On paljon mainettaan parempi tunne. Vihan avulla saat voimaa puolustaa itseäsi ja muita, ja asettaa rajoja, uskallusta lähteä tilanteesta pois, toimia rohkeasti pelottavassa tilanteessa ja saada sinnikkyyttä ja sisua. Viha auttaa sinua myös ilmaisemaan omaa tahtoasi selkeämmin. Vihaa ei kannata niellä, vaan purkaa ulos fyysisen toiminnan kautta esimerkiksi fyysisellä tekemisellä, liikunnalla, huutamisella, tunteesta tai tilanteesta kirjoittamalla, siitä maalaamalla, omasta vihasta puhumisella jne. Keinoja on paljon. Toiminnan on kuitenkin oltava sellaista, ettei se vahingoita muita. Jos vihasi ei ole tullut kuulluksi, voi olla että sinussa herää kostonhalu. Kostoa järkevämpi tapa toimia vihan kanssa on kertoa jämäkästi kuinka koet tietyn asian, puolustaa itseäsi ja pyytää toiselta sellaista, mistä sinulle tulisi tasaveroinen olo. Voimakkaan vihan hetkellä pysähtyminen ja hetken aikaa rauhallisesti hengittäminen voi auttaa sinua reagoimaan järkevästi. Vihan alla on hyvin usein toinen syvempi tunne tai tarve. Pystyt ehkä tunnistaan vihan alla piilevän tunteen (esimerkiksi pettymyksen, häpeän tai pelon) ja keskittymään myös niiden tunteiden käsittelemiseen tai niistä puhumiseen. Mitä selkeämmin osaat kertoa mitä aidosti tarvitset, sitä paremmin sinua ymmärretään oikein.

5. Suru
Auttaa meitä luopumaan jostakin meille tärkeästä. Saatat tulla surulliseksi myös jostakin asiasta joka on tapahtunut toiselle ihmiselle. Myötätunto on lähellä surua ja tärkeä tunne jotta yhteiskunta voi muuttua paremmaksi. Ison menetyksen kohdalla surusta puhutaan prosessina:
1. epäusko
2. viha
3. syyllisyydentunne
4. ymmärrys
5. hyväksyminen
6. sureminen
7. haikeus ja kaipuu

Suremista voi kuvailla peittona, joka lempeästi peittelee vain olemaan ja ottamaan itkun, ikävän ja tuskaisen olon vastaan. Aikaa myöten pahin tuska helpottaa ja pystyy suuntaamaan ajatukset tulevaan. Jokainen kuitenkin suree omalla tavallaan ja omalla tahdillaan.

Jos läheisesi on surullinen, sinun ei tarvitse poistaa hänen surua. Joskus vain läsnäolo ja kuunteleminen auttaa. Aina ei tarvitse edes sanoa mitään. Joskus sureva saattaa haluta piristystä ja iloa päivään, sekin on ok.

6. Häpeä ja nolous
Ovat vaikeimpia tunteita hyväksyä. Häpeä syntyy, jos emme saa hyväksyvää vastakaikua sille, millaisia olemme. Häpeäntunne saa meidät kutistumaan, alamme pienentää itseämme kohtuuttoman paljon. Alamme mahdollisesti välttää tilanteita, jotka voivat aiheuttaa häpeää, emmekä ehkä uskalla enää puhua joukossa, jottemme vain nolaisi itseämme muiden edessä. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitsisi hävetä itseään. Jokainen on arvokas omana itsenään. Häpeäntunteen hyöty on siinä, että se estää meitä tekemästä yhteisössä sosiaalisesti tuomittavia asioita. Häpeä auttaa miettimään jo ennakkoon, millaisia valintoja meidän kannattaa tehdä. Häpeän tunteessa ei kuitenkaan ole hyvä velloa. Epäonnistumisen hetkellä voimme ajatella häpeän sijaan, että opimme jokaisen kokemuksen kautta. On erittäin tärkeää että arvostat itseäsi. Silloin pystyt arvostamaan
aidosti myös muita ihmisiä.

7. Syyllisyys
Auttaa meitä huomaamaan, että olemme tehneet itseämme, muita tai ympäristöämme kohtaan jotain väärin. Syyllisyyden voi kukistaa esimerkiksi toteamalla syyllisyyden ja pyytämällä anteeksi. Syyllisyydentunne auttaa kuuntelemaan ja ymmärtämään toista osapuolta. Syyllisyys ei tunnu enää niin pahalta, kun otat teostasi vastuun. Voit kohdata henkilön jota kohtaan olet tehnyt väärin ja keskustella tapahtuneesta. Kuuntele hänen kertomuksesi ja voit kertoa oman näkemyksesi tapahtumiin. Pyydä tarvittaessa anteeksi ja
sovi miten jatkossa olisi järkevämpää toimia.

Joskus syyllisyydentunne on turhaa. Jos aikuinen huutaa sinulle pienistä virheistä ja saa sinut usein tuntemaan syyllisyyttä, syy ei ole sinussa, vaan hänessä. Aikuisella ei ole silloin oikeita keinoja kohdata tilanteita. Sinulla on oikeus olla epätäydellinen ja tehdä myös virheitä. Jos aikuinen tai kuka tahansa on sinua kohtaan uhkaava tai pelottava, sinun ei tarvitse sietää sellaista. Kerro, että uhkaava käytös ei ole oikein ja sinun syyllistämisen ja pelottelun sijaan haluat mieluummin keskustella asiasta rauhallisesti. Jos aikuinen ei usko sinua, voit hakea apua auttavilta tahoilta. Esim netissä hakusanoilla ”auttava puhelin” tai ”apua nuorille”.

8. Ilo ja mielihyvä
ovat tunteita, joita kohti ihminen luontaisesti pyrkii. Ilon ja mielihyvän tunteita voi voimistaa tietoisesti aistien kautta. Muistoihin ilon hetkistä voi myös palata vaikeina hetkinä ja saada niistä voimaa. Ilon tunne auttaa palautumaan stressistä. Hyväntekeminen muille saa itsellekin hyvän mielen. Ilo ja positiiviset tunteet nauru tekevät myös tutkitusti ihmisen terveemmäksi.

Liiallinen mielihyvään keskittyminen voi aiheuttaa ongelmia silloin kun mielihyvän kohteesta tulee riippuvaiseksi tai se haittaa elämää liikaa: esimerkiksi kännykkä, pelaaminen, suklaa, karkit jne. Pelkästään halujen seuraaminen ja niiden mukaan eläminen ei siis tuo tasapainoista onnea. On tärkeää ymmärtää myös syvempiä tarpeitasi, joita sinulla on, jotta voit pyrkiä tyydyttämään myös niitä hetkellisen mielihyvän sijaan tai lisäksi. Kun halu nousee liian suureksi voit kysyä itseltäsi: Miten hyödyn antaessani periksi tälle halulle? Onko tämä jatkuessaan hyväksi minulle?

9. Levottomuus
Voi johtua liian vähäisistä rentoutumishetkistä tai jännittävästä elämäntilanteesta. Joskus levottomuus voi johtua aistitulvasta esimerkiksi ruutuajan muodossa. Sen vastapainoksi voit harrastaa jotakin mieleistäsi liikuntamuotoa, jotta kehosi pääsee purkamaan toimintavalmiutensa luonnollisella tavalla. Jos levottomuutta ei pääse ajoissa purkamaan riskinä voi olla unettomuutta, aggressiivista käyttäytymistä tai toisen satuttamista sanoilla. Voit vaikuttaa itse levottomaan olotilaan toiminnallasi.

10. Pettymys
Liittyy menettämiseen. Se voi olla jokin asia, joka oli jo itsellä tai josta vasta haaveilee, mutta jonka menettää. Pettymyksen tunnetta on vaikea sietää, koska yhtäkkiä meillä ei olekaan mitään mistä pitää kiinni. Ikäänkuin jotain otettaisiin pois, vaikka se olisi ehkä ollut vasta mielikuvissamme. Pettymys näyttäytyykin usein kiukkuna ja vastustamisena, myös suruna ja avuttomuutena, kun tuntuu, että tilanteeseen ei voi enää vaikuttaa. Pettymystä seuraa positiivisemmat tunteet ajallaan, mutta pettymyksestä toipumiseen vaikuttaa monet asiat: Hyväksyvätkö ympärilläolevat ihmiset tunteesi vai kieltävätkö he ne? Jos tunteeseesi vastataan äreästi: ”Nyt lopetat, et ole ikinä mihinkään tyytyväinen!” tai tylysti: ”No sellaista elämä on, kaikkea ei toi saada.”, niin se ei todennäköisesti helpota toipumistasi pettymyksestä. Jos sen sijaan pettymykseesi suhtaudutaan ymmärtävästi, saat ikäänkuin vahvistuksen sille, että tapahtunut oli kurja ja sinulla on täysi oikeus olla pettynyt. Sinun annetaan tuntea niinkuin tunnet. Tulet kuulluksi ja ymmärretyksi.

11. Ihastuminen
on upea tunne, jolloin toisesta ihmisestä näkee lähes pelkästään vain hyviä puolia. Ihastuksen kohde voi olla tuttu tai tuntematon, ja tunne on todellinen. Ihastumiseen liittyy kutkuttavaa, pakahduttavaa jännitystä, mutta myös kaipuuta ja joskus pettymystä. Jos ihastuminen on molemminpuolista herää halu jakaa juttuja ja olla toisen kanssa yhdessä aina vain enemmän. Seurustelu on itseen ja toiseen tutustumista. Kysymyksiä on usein alussa enemmän kuin vastauksia: ”Mitä tuo toinen ajattelee? Miksi hän tekee noin?” Miksi minä koen tässä tilanteessa näin? Miten tässä kannattaisi toimia?” Mitä enemmän jakaa tunteita, ajatuksia ja sisäisiä kokemuksia, sitä paremmin toiseen tutustuu. Epävarmuus voi silti olla mukana: ”Tykkääkö tuo varmasti minusta vieläkin eniten?” Toisaalta itsekään ei voi tietää kuinka kauan toisesta tykkää. Ei ole epäonnistunut, jos yhdessäolon aika ei kestä pitkän, se on silti yksi arvokas kokemus lisää: ”Vau, tuollaisia hetkiä sain kokea tuon ihmisen kanssa, olipa hienoa!” Joskus ero tuottaa pettymyksen ja surun tunteita. Joskus ero aiheuttaa vihaa ja katkeruutta ja houkutus haukkua toista eron jälkeen voi olla suuri. Vihan ja katkeruuden tunteiden vallassa kannattaa aina pyrkiä hengittämään ja odottamaan hetken, ennen reagoimista. Näin järki ehti mukaan ja voi välttää pahimmat ylilyönnit. On tärkeää kohdella toista arvostaen myös sen jälkeen kun ei enää seurustella.

Arvostus itseään kohtaan. On hyvä muistaa, että ainut ihminen joka voi määritellä mikä on sinulle ja kehollesi ok, olet sinä itse. Mihinkään sellaiseen ei tarvitse suostua, mikä ei sinusta tunnu hyvältä. Jos tunnet painetta suostua johonkin sellaiseen netissä tai oikeassa elämässä, mikä ei tunnu hyvältä tai oikealta juuri silloin, hengitä syvään ja pyri etsimään rohkeutesi puolustaa itseäsi.

6. KUKA TÄMÄ TYYPPI OIKEIN ON?
Sisäinen puhe tarkoittaa tapaa, jolla puhut itsellesi ajatusten muodossa. Se voi olla väheksyvää tai rohkaisevaa. Esimerkiksi epäonnistumisen hetkellä saatat ajatella mikä idiootti oikein olet (korppikotkan puhe), tai vaihtoehtoisesti ”Ei haittaa – yritin parhaani” (riikinkukon puhe). Korppikotkan puhe voi viedä ajatuksiasi ja olotilaasi aina vain  huonommaksi, vaikka virheiden sattuessa sisäisen puheen olisi parempi olla ymmärtävää ja kannustavaa. Kaikki tekevät virheitä. Voit pyrkiä tietoisesti kuuntelemaan rohkaisevaa sisäistä puhetta väheksyvän sijaan.

Riikinkukon puheeseen ja ajatusmaailmaan kuuluu se, että se näyttää koko komeutensa vain harvoin. Näin ollen esimerkiksi rohkaisevat ajatukset olisi joissakin tapauksissa hyvä pitää voimistavana ajatuksena vain oman mielen sisällä. Esimerkiksi kun ystävä kertoo onnistumisesta, on hyvä keskittyä ystävän onneen, eikä kehua heti perään ääneen miten hyvin tai paremmin itse on vastaavassa tilanteessa suoriutunut. On huomaavaista antaa toiselle tilaa loistaa omalla vuorollaan. Ystävyys on tasapainoilua ja vastavuoroista. Toisen kannustaminen ja kehuminen tuo yleensä itsellekin hyvän olon. Toisaalta taas kovasti pröystäilevälle ja itseään jatkuvasti kehuvalle kaverille voi huomauttaa asiasta ystävällisesti.

”Rohkeus on sitä, että pelosta huolimatta toimii ja tekee asioita, vaikkei ole ihan varma, onnistuuko. Rohkeus on myös sitä, että uskaltaa pelätä tai olla juuri niin osaamaton tai herkkä kuin onkaan. Siihen tarvitaan todellista rohkeutta!”

Jämäkkyys on arvostusta itseäsi ja muita kohtaan. Jämäkkyys on oman mielipiteen ilmaisemista toista jyräämättä. On myös ok jännittää ja olla jämäkkä samaan aikaan. Jämäkkyys on omien tarpeiden ja ajatusten ilmaisemista reilusti.

7. ELÄMÄ ON AIKA SIISTI JUTTU
Elämään kuuluu hyvin erilaisia tunteita, tilanteita, ihmisiä ja jaksoja. Yksi asia on varmaa: muutos. Muutokset pystyy kohtaamaan helpommin, kun hengittää niiden mukana ja vastaanottaa ne mielenkiinnolla ikäänkuin tutkien itseään muutosten aallonharjalla:

”Hmm, vai näin minä nyt koen tämän asian.
Ai, nyt asiat muuttuivatkin näin.
Mitähän mielenkiintoista tästä seuraa!”

Nyt tiedät, että aallonpohjatkin kuuluvat elämään ja se on normaalia. Myös muilla on ihan samanlaista. Tutkiva ja avoin mieli tunteisiin ja muutoksiin auttaa hyvin paljon sopeutumisessa. Tulet oppimaan sillä matkalla paljon, kehityt ja kasvat. Onnea matkaan!

-Marika Kerätär-