syntymän jälkeen

Lempeään syntymään kuuluu vauvan pääsy välittömästi äidin vatsan päälle ja ihokontaktiin, mikäli molempien vointi sen sallii. Napanuoraa ei tarvitse leikata heti, vaan se voi sykkiä rauhassa loppuun. Mittaukset ja muut hoitotoimenpiteet voi tehdä myöhemminkin.

Ihokontakti on heti alussa tärkeä tapa lapselle saada perheen omasta bakteerifloorasta suojakerros iholleen. Se vahvistaa haju- ja tuntoaistin kautta sekä lapsen että vanhemman leimaantumis- ja kiintymisreaktioita. Siksi vastasyntynyttä tai synnyttäjää ei pitäisikään välittömästi syntymän jälkeen pestä. Hajut äidistä lapseen ja takaisin saavat välittyä kaikessa luonnollisuudessaan. Lapsenkinan imeytyminen vauvan ihoon edistää ihon hyvinvointia.

Suora ihokontakti vahvistaa vauvojen rinnanhamuamisrefleksiä ja äidin rintojen herumisrefleksiä. Ilman vaatekerroksia on helpompi saada hyvä imetysasento ja vauvojen on huomattu haukkaavan rintaa hyvällä, isolla otteella ihokkain imetettäessä.

img_0142-1

Parhaiten imetys lähtee käyntiin, kun alaston vastasyntynyt saa – niin pian kuin äidin ja vauvan vointi mahdollistavat – ryömiä takakenossa nojaavan äidin paljaan mahan päällä kohti valitsemaansa rintaa, hamuilla sitä kaikessa rauhassa ja ottaa sen itse suuhun. Vauvalle tulisi antaa aikaa hakeutua itse rinnalle ja tutustua rintaan omaan tahtiinsa. Ensiarvoisen tärkeää on se, ettei vauvalle työnnetä rintaa pakolla suuhun eikä hänen päätään paineta vasten rintaa.

Ensimmäisen vuorokauden ajan vauvat ovat usein väsyneitä ja viettävän suurimman osan ajasta nukkuen. Toisen vuorokauden aikana vauva käy tavallisesti tiheään rinnalla ja voi jopa tuntua, että taukoja imetysten välillä ei juuri ole. Vauvan tiheällä imemisellä on kuitenkin tarkoituksensa maidonerityksen käynnistämisessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *