Kirjaesittely: How to talk so kids will listen and listen so kids will talk

Tämän alun perin Yhdysvalloissa jo vuonna 1980 ilmestyneen klassikon ydinidea on, että aidosti kunnioittava ja kaikkien perheenjäsenten tunteet ja mielipiteen huomioonottava keskustelukulttuuri on hyvinvoivan perheen perusta. Kirja antaa sarjakuvin höystettyjä, konkreettisia sanavalintaehdotuksia tyypillisiin lapsiperheen kommunikaatiotilanteisiin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa tunnereaktioihin reagoimista, kotitöihin ja muun yhteiseen toimintaan houkuttelua, vaihtoehtoja rangaistuksille ja palkitsemiselle, autonomiaan rohkaisua sekä vapauttamista rooleista.

Vapaat suomennokset lukutiivistelmien vinkeistä lapsen kanssa kommunikointiin:

TUNNEREAKTIOIHIN VASTAAMINEN

”Höpö höpö.” tai ”No älähän nyt…” -tyyppisten mitätöivien lauseiden tai välittömän neuvomisen sijaan:

  1. Kuuntele hiljaa ja tarkkaavaisesti.
    “M-mm. Nii-in. [katsekontaktissa]”
  2. Nimeä tunteita.
    “Vaikuttaa siltä, että olet hyvin vihainen. Tuollainen voi olla hyvin turhauttavaa.”
  3. Myönny toiveisiin mielikuvituksen tasolla.
    ”Voisinpa muuttua sinulle kermakakuksi nyt heti!”
  4. Kirjaa ylös lapsen toiveet.
    ”[kirjoittaa muistilappuun] John haluaa tästä lelukaupasta dinosauruksen.”

Huom! Kaikki tunteet ovat sallittuja, tiettyjä toimia on rajoitettava.
”Näen, että olet hyvin vihainen. Kerro se pikkuveljelle sanoin, älä nyrkein.”

YHTEISTYÖHÖN HOUKUTTELEMINEN [ja tyytymättömyyden ilmaisu]

”Miksi sinun aina pitää..” tai ”Etkö sinä koskaan voi…” tai ”Onko sinun pakko…” –lauseiden sijasta:

  1. Kuvaile, mitä näet ja koet.
    ”Sängylläni on märkä pyyhe.”
  2. Anna tietoa.
    ”Märkä pyyhe kastelee patjan.”
  3. Sano yhdellä sanalla.
    ”Pyyhe.”
  4. Kuvaile omia tunteitasi.
    ”Märässä sängyssä nukkuminen tuntuu ikävältä!”
  5. Kirjoita lappu.
    ”Ole ystävällinen ja muista ripustaa minut kuivumaan. T. Pyyhkeesi”

RANGAISTUKSEN SIJASTA…

  1. Ilmaise omat tunteesi selvästi – hyökkäämättä toisen persoonaa vastaan.
    ” Pitkän työpäivän jälkeen tulen hyvin pahalle tuulelle tällaisesta…”
  2. Kerro odotuksistasi.
    ”Toivon lainaamani tavaroiden tulevan palautetuksi hyväkuntoisina.”
  3. Näytä miten voi sovittaa virheensä.
    ”Voit korjata tämän liimaamalla näin…”
  4. Ratkaiskaa ongelma yhdessä.
  • molemmat saavat vuorollaan ilmaista tunteensa ja mielipiteensä ongelmasta
  • kaikki ratkaisuehdotukset otetaan vastaan arvostelematta ja kirjataan ylös
  • käydään ehdotukset yhdessä läpi, poissuljetaan jollekulle sopimattomat ja valitaan molemmille kelpaavat->tai lyhennetty versio edellä mainitusta, jos se riittää.

+ lisäksi kirjassa kaksi vinkkiä, jotka ovat mielestäni hieman kyseenalaisia vaihtoehtoja rangaistuksille, koska ne väärin käytettyinä saattavat muodostua piilomuotoisiksi rangaistuksiksi:

  1. Anna vaihtoehtoja.
    ”Joko lainaat työkalut palauttaen ne hyvässä kunnossa tai luovut oikeudestasi lainata niitä. Sinä päätät.”
  2. Toimi.
    ”Työkalupakkini on lukossa etkä voi lainata sieltä mitään. Miksi luulet niin olevan?”

KEHUMISTAVOISTA

”Hyvä!” tai ”Hienoa!” -tyyppisten tyhjien kehusanojen tai palkintojen sijaan:

  1. Kuvaile yksityiskohtaisesti, mitä näet.
    ”Kaikki kirjat ovat hyllyssä, lattia tyhjä ja lelut oikeissa koreissa.”
  2. Kuvaile, mitä tunnet.
    ”Onpa rauhoittava tunne, kun astuu tähän huoneeseen.”
  3. Tiivistä yhteen sanaan positiiviset ominaisuudet ja seuraukset lapsen toiminnasta.
    ”Onpa järjestelmällistä.”

AUTONOMIAAN ROHKAISEMINEN

Liiallisen auttamisen, neuvomisen, puuttumisen, määräilyn ja kontrolloinnin sijasta:

  1. Anna lapsen tehdä valintoja.
    ”Haluatko leikkipuistoon vai metsään?”
  2. Kunnioita lapsen pinnistelyä haasteiden edessä.
    ”Purkkien avaaminen on joskus hankalaa… Joskus auttaa, kun lyö kantta lusikalla.”
  3. Älä tenttaa.
    ”Kiva, kun olet kotona [Oliko kivaa? Keitä siellä oli? –tyyppisten kysymyksen sijasta]!”
  4. Älä kiirehdi vastaamaan suoraan.
    ”Mielenkiintoinen kysymys, mitä itse luulet?”
  5. Ohjaa tiedon lähteille.
    ”Ehkä eläinkaupan myyjä osaisi neuvoa.”
  6. Älä lannista tai riistä toivoa.
    ”Vai haluat isona hävittäjälentäjäksi. Se olisikin varmasti jännittävää.”

ROOLEISTA VAPAUTTAMINEN

”Meidän tyttö aina…” tai ”Kylläpä sinä taas olet…” -tyyppisten leimaavien, toistuvien fraasien sijasta:

  1. Näytä lapselle toinen puoli hänestä.
    ”Voi kuinka toimivan kompromissin sinä keksitkään!”
  2. Aseta lapsi tilanteeseen, jossa hän voi nähdä itsensä uudessa valossa.
    ”Päätäpä sinä, mikä näistä vaihtoehdoista illanviettotavaksi koko perheelle toteutetaan.”
  3. Anna lapsen kuulla positiivista itsestään kerrottavan kolmannelle osapuolelle.
    ”Voi kuule, tänään hän suostui niin sovinnollisesti jakamaan lelun kaverin kanssa!”
  4. Ole roolimalli.
    ”Kylläpä harmittaa, kun hävisin. No, onneksi olkoon voittajalle silti!”
  5. Muistele hyviä hetkiä.
    ”Muistan senkin kerran, kun sinä…”
  6. Ilmaise tunteesi ja odotuksesi, kun käytös palaa roolinmukaiseen.
    ”En pidä siitä, kun muutut joustamattomaksi. Meidän perheessä pyritään aina neuvottelemaan.”

Kaikki edellä esitetyt vihjeet eivät välttämättä avaudu kovin selkeästi kirjaa lukematta, kyselkää lisäselvitystä epäselviin kohtiin! Sanavalinnat ja edellä esitellyt vinkit on tietysti suhteutettava lapsen ikään ja ymmärrystasoon. Oman testailuni perusteella väitän, että hyvin moni edellä mainituista puhumistavan valinnoista toimii erinomaisesti myös puolisoiden keskinäistä kommunikaatiota parantavana ja konflikteja ehkäisevinä keinoina!

Takaisin kirjaesittelyihin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *