Sormiruokailun pieni muistilista

 

Mitä sormiruokailu on?

Sormiruokailu on lapsentahtista siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (engl. baby-led weaning). Sormiruokailun ajatus on, että vauva tutustuu ruokaan itse, omassa tahdissaan. Rintamaito tai äidinmaidonkorvike pysyy vauvan pääravintona aina 1-vuotiaaksi saakka.

Vauvalle ei syötetä mitään, vaan hän syö kaiken ruokansa itse – joko kokonaan sormin tai lusikkaa ja haarukkaa itse käyttäen. Aikuinen huolehtii ruokailun turvallisuudesta ja ruoan soveltuvuudesta vauvan itse syötäväksi, vauva päättää mitä ja kuinka paljon syö.

Milloin sormiruokailun voi aloittaa?

Silloin, kun vauvalla on tarvittavat valmiudet:

  • osaa istua kevyesti tuettuna
  • vie ruokaa itse suuhunsa eikä kolaa sitä kielellään ulos
  • on kiinnostunut muiden ruokailusta
  • hallitsee päänsä liikkeet ja osaa kohdistaa katseensa

Tyypillisesti täysiaikaisena syntyneellä, terveellä vauvalla on nämä valmiudet n. 5-7 kuukauden iässä. Seuraa lapsesi yksilöllistä kehitystä, älä aloita turhaan liian aikaisin!

Millaisia ruokia voin vauvalle tarjota?

Ruoan on oltava sellaisessa muodossa, että vauva saa sen itse vietyä suuhunsa. Ajatuksena on, että vauva syö suurin piirtein samaa ruokaa kuin muukin perhe ja osallistuu perheen yhteisiin ruokailuhetkiin.

Aluksi, vauvan ollessa 5-7 kuukauden ikäinen ja tästä jonkin aikaa eteenpäin, tarjottavien palojen tulee olla sen verran suuria, että vauva saa niistä kiinni koko kämmenellään ja saa maisteltua sitä ruoan osaa, joka pilkottaa kämmenen ulkopuolella. Ruoan tulee olla melko pehmeää, sellaista jonka saat itse muussattua painamalla kieltäsi kitalakeen. Tämä on erityisen tärkeää, jos vauvalla ei ole vielä hampaita.

Vauvan kasvaessa ja hänen taitojensa karttuessa voi ruoan palojen kokoa hiljalleen pienentää ja koostumuskin voi olla napakampi. Vauvat alkavat tyypillisesti harjoitella ns. pinsettiotetta n. 8-9 kuukauden iässä, jolloin kannattaa tarjota esimerkiksi kotimaisia marjoja harjoittelun tueksi.

Alle 1-vuotiaan ruokaan ei tulisi lisätä suolaa ja myös sokeria on hyvä välttää. 6 kuukauden ikäinen vauva voi maistella jo kasviksia, hedelmiä, viljoja ja lihaa. 10 kuukauden iässä voi perheen niin halutessa aloittaa hapanmaitotuotteiden maistelun sekä kuumennetun lehmänmaidon käytön ruoanlaitossa.

Ks. myös tarkemmat imeväisikäisen ravitsemussuositukset (THL).

Mitä tarvikkeita tarvitsemme?

Ette välttämättä mitään! Sormiruokailusta aiheutuvaa sotkua voi kuitenkin halutessaa minimoida erilaisilla apuvälineillä, kuten silikonisella ruokailualustalla, vuotamattomalla pillimukilla, hihallisilla ruokailuessuilla ja vaikkapa syöttötuolin alle laitettavalla, lattiaa suojaavalla alustalla. Näitä kaikkia ja paljon muuta arkea helpottavaa löytyy mm. lastentarvikeliikkeistä ja isoimmista marketeista.

Sormiruokailu edellyttää vauvan istumista pystyasennossa. Tämän vuoksi syöttötuoli on hyvä olla olemassa, joskin alussa vauva voi harjoitella syömistä sylissäkin istuen.

Onko sormiruokailu turvallista?

Kyllä on – kun huolehditaan, että sormiruokailijalla on tarvittavat valmiudet, ruoka on sormiruokailijalle helposti käsiteltävässä muodossa ja häntä valvotaan koko ruokailun ajan.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää kakomisrefleksin merkitys ja suhtautua kakomiseen neutraalisti. Vauvan suussa kakomisrefleksi sijaitsee huomattavasti edempänä kuin aikuisella. Sen tarkoitus on auttaa vauvaa huomaamaan, milloin suussa on liian suuri tai kova pala ja siirtämään se pois suusta. Kakominen ei tarkoita, että vauva olisi tukehtumassa! Hätätilanteessa vauva on usein täysin hiljainen, minkä vuoksi jatkuva valvonta on ensiarvoisen tärkeää.

Älä koskaan laita omia sormiasi lapsen suuhun, koska siten saattaa vahingossa tulla työntäneeksi ruokapalan vielä syvemmälle suussa. Ruokailun päätteeksi on hyvä tarkistaa, ettei lapsen suuhun ole jäänyt ruoanpalasia.

Vauvan ensiapuohjeet (ks. liite) on hyvä kerrata varmuuden vuoksi. Kaikkien vauvaa hoitavien aikuisten on hyvä tutustua sormiruokailuun ennen sen aloittamista.

HUOM! Sormiruokailu ei ole turvallista esim. Bumbo-istuimessa, sitterissä tai turvakaukalossa. Vauvan on oltava pystyasennossa ja päästävä tarvittaessa kumartumaan eteenpäin (kakominen).

Ensiapuohjeet videona:

Mitä hyötyä sormiruokailusta on?

Sormiruokaileva lapsi tutustuu ruokaan omassa tahdissaan, kaikilla aisteillaan. Hän saa katsella, maistella, haistella, tunnustella ja ihmetellä erilaisia ruoka-aineita kaikessa rauhassa. Lapsi oppii hyödyllisiä motorisia taitoja ja on ruokailutilanteissa aktiivinen osallistuja.

Ihanteellista olisi, että vauva osallistuisi koko perheen yhteisiin ruokailuhetkiin syöden samaa ruokaa kuin muutkin – ikäänsä nähden haitalliset ruoka-aineet pois jätettyinä.

Monet perheet kokevat myös ruoanlaiton vaivattomammaksi, kun vauvalle ei tarvitse valmistaa erikseen omia ruokia.

Mistä saan lisätietoa?

Kirjoista:

  • Rapley & Murkett: Omin sormin suuhun (engl. Baby-Led Weaning)
  • Arosilta, Ruottinen & Lähteenmäki: Minä syön itse
  • Väisänen: Samasta padasta – huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi

Netistä:

Facebook-ryhmistä:

Teksti ja kuva: Heidi Koponen

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *