Maanantai-aamun sankarit

Maanantai-aamuna Milja 3 vee ei tahtonut päiväkotiin. Siihen tuttuun ja turvalliseen, jossa välittävä omahoitaja otti Miljan aamuisin syliin heti eteisessä. Ja jossa isosiskokin oli turvana. Mutta Milja ei halunnut hoitajan syliä tai isosiskon turvallista seuraa. Milja teki lakon autossa päiväkodin parkkipaikalla.

”En mene”, ilmoitti Milja.

Isällä oli kiire töihin. Paikallisjuna lähtisi pian, nyt olisi saatava lapset ulos autosta ja sassiin.

Nyt on vain yksi vaihtoehto: raahata huutava ja potkiva lapsi hoitoon vaikka väkisin, ajatteli isä.
Ei, on toinenkin vaihtoehto. Jäädä tähän juttelemaan ja toivoa, että lapsi sitten lähtisi hyvillä mielin hoitoon. Ja myöhästyä junasta.

Isä valitsi jälkimmäisen. Hän kuunteli Miljaa, sanoitti tämän tunteita, myötäili ja muotoili lapsen lauseita. ”Et tahdo lähteä päiväkotiin, koska sinulla tulee isää ikävä. Viettäisit mieluummin vapaapäivää kanssani kotona.” Isäkin haaveili:”Olisi tosi hauska jäädä yhdessä kotiin. Voisimme tehdä kaikkea hauskaa: makoilla sängyllä ja lukea paaaaaaljon satuja. Ja leikkiä kutitushirviötä ja leipoa joulutorttuja.”

”Niin ja sitten me rakennettaisiin maja! Ja syötäisiin tortut siellä!” lisäsi Milja.

”Kuule, mitä jos tehdään tämä kaikki iltapäivällä, sitten kun olen hakenut sinut päiväkodista?”

”Joo, tehdään niin!”

Milja lähti hyvillä mielin hoitoon. Sinä aamuna isä oli Miljan suuri sankari.

***

Isä lähti hyvillä mielin päiväkodin pihasta. Mutta myöhästyi junasta. Ja töistä puoli tuntia. Hävetti myöhästyä työvuorosta, eihän sellainen ollut sopivaa. Mitä työkaverit ajattelevat – ja mitähän esimieskin sanoo?

Mies selitti esimiehelle, miksi oli myöhässä. Ettei hän hennonut pakottaa pientä tyttöä, isän ikävän vaivaamaa. Että päiväkodin parkkipaikalla lapsi meni työn edelle. Nolotti olla niin pehmeä.

”Kuule, sinun lapsillasi on hyvä isä”, sanoi esimies pienen pieni hymynkare huulenpielessä.

Ehkä esimies itsekin oli pienten lasten vanhempi. Ehkä hän tiesi, että työn ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen on työnantajankin etu.

Sinä aamuna esimies oli isän suuri sankari.

Tarina on puoliksi kuvitteellinen, puoliksi totta.

Saila Salo
KiVa ry:n sihteeri

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *