Säännöt

KIINTYMYSVANHEMMUUSPERHEET RY:N SÄÄNNÖT

Päivitetty yhdistyksen kevätkokouksessa 28.4.2018.

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kiintymysvanhemmuusperheet ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä KiVa ry.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kiintymysvanhemmuutta eli lapsentahtista ja lempeää kasvatusta ja vauvanhoitoa Suomessa sekä tarjota tukea ja vinkkejä kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneille perheille.

Yhdistyksen edustaman lastenhoitofilosofian keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Yhdistys toimii keskeisten arvojensa pohjalta, joita ovat:

* Kiintymyssuhde : Turvallisen kiintymyssuhteen luominen ja turvallisuudentunteen vaaliminen. Luonnollinen läheisyyden tarjoaminen lapselle on tärkeää.

* Inhimillisyys : Pyrkimys tarjota inhimillistä ymmärrystä sekä ehdotonta hyväksyntää ja rakkautta ensisijaisesti lapsille, mutta myös aikuisille.

* Vuorovaikutus : Lapsen ja vanhemman välisen myönteisen yhteyden vahvistaminen ja vaaliminen rakentavan vuorovaikutuksen keinoin.

* Arvostus : Lapsen ainutlaatuisuuden ymmärtäminen sekä lapsen kasvun yksilöllisyyden kunnioitus ja arvostus.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
1) järjestää vertaistapaamisia, tapahtumia, leirejä, koulutusta ja luentoja;
2) osallistua messuille ja muiden yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin;
3) ylläpitää verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia;
4) tuottaa materiaalia verkkosivuille;
5) julkaista tiedotteita, kannanottoja, jäsenlehteä ja kirjallisia teoksia;
6) antaa henkilökohtaista opastusta;
7) tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa; sekä
8) muilla tavoin järjestää yhteyksiä kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneiden perheiden välille ja jakaa tietoa kiintymysvanhemmuudesta.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
1) kerätä jäsenmaksuja ja osallistumismaksuja;
2) ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia;
3) vuokrata lastentarvikkeita ja muuta yhdistyksen omaisuutta;
4) harjoittaa tuotemyyntiä, järjestää myyjäisiä ja toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä;
5) tehdä talkootyötä; sekä
6) omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 § Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus voi myös niin halutessaan valtuuttaa jäsensihteerin tai muun hallituksen jäsenen hyväksymään saapuvat jäsenhakemukset ilman erillistä hallituksen päätöstä.

Yhteisöjäsen voi olla rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuosittaisen yhteisöjäsenmaksun. Uuden yhteisöjäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhteisöjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen syyskokous. Varsinaiset jäsenet voivat halutessaan maksaa kerralla yhden, kahden tai kolmen vuoden jäsenyyden. Jäsenmaksun suuruudeksi vuotta kohden määräytyy tällöin kuluvan vuoden jäsenmaksu. Hallitus voi myös päättää loppuvuoden jäsenmaksun alentamisesta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Varsinaiset jäsenet ovat oikeutettuja hallituksen päättämiin jäsenetuihin jäsenmaksun voimassaoloaikana. Hallitus voi niin halutessaan tarjota myös jäsenetuja, joihin kaikki yhdistyksen jäsenet ovat oikeutettuja riippumatta jäsenmaksun voimassaolosta.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

6 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-7 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-4 varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Varajäsenillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja ehdotusoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä varajäsenet voivat toimia näiden sijaisina täydentäen siten hallituksen päätösvaltaiseksi. Sijaisena toimiessaan varajäsenellä on samat oikeudet ja vastuut kuin varsinaisilla jäsenillä.

Hallituksen kokous voidaan järjestää myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen ja siihen voi osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8 § Tilikausi ja tilin-/toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Yhdistys valitsee syyskokouksessa 1-2 toiminnantarkastajaa ja 0-2
varatoiminnantarkastajaa. Valitun toiminnantarkastajan toimikausi on sama kuin kyseisessä syyskokouksessa valitun hallituksen toimikausi. Tilintarkastaja valitaan toiminnantarkastajan sijaan mikäli se tulee tilintarkastuslain määräämien edellytysten täytyttyä valita.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11 § Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto;
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; sekä
7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle;
6) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet;
7) valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat; sekä
8) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.