UKK: Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla tavalla?

Kiintymysvanhemmuuden toteuttaminen käytännössä vaatii tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa sekä arvomaailman, jossa lapset, kuten kaikki ihmiset, ovat tasa-arvoisia. Lisäksi itsestä ja omasta jaksamisesta pitää pitää huolta. Jotta jaksaa huolehtia muista, täytyy itse voida hyvin. Tähän liittyy armollisuus itseä kohtaan. Aina voi parantaa ja virheistä voi ottaa opiksi, mutta vanhemmuus ei kuulu olla suorittamista, vaan yhteinen matka lasten kanssa.

Lempeä kasvatus voi tuntua jopa mahdottomalta suorittamiselta, jos pyrkii armotta täydellisyyteen ja virheettömään vanhemmuuteen. Haasteita voi tuottaa myös oman lapsen temperamentille sopivien, yksilöllisten toimintatapojen löytäminen. Joillekin kiintymysvanhemmuus voi vaikuttaa täysin toimimattomalta, jos ei hahmota kiintymysvanhemmuuden ja curling-vanhemmuuden eroa.

Kiintymysvanhemmuuden toteuttaminen käytännössä voi tuntua haastavalta myös muista syistä. Jos omat voimavarat ja tukiverkosto ovat vähissä, voi kunnioittava ja lempeä vuorovaikutus olla iso haaste. Lisäksi yhteisön paine ja läheisten arvostelu saattavat vaikuttaa kasvatustapoihin, jos muut ympärillä odottavat perinteisempää kasvatustyyliä, tai vaikuttavat osaavan kohdata lapsen aina ”oikein”.

Aikuisen tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa lempeää kasvatusta arjessa. Mikäli omassa lapsuudessa tai menneisyydessä on tässä suhteessa vajetta, joutuu aikuinen ehkä ponnistelemaan päivittäin kunnioittavan kohtaamisen eteen. Tällöin omat edellytykset ja mahdollisesti opitut toimintatavat saattavat poiketa merkittävästi siitä, miten toivoisi itse voivan kasvattaa lastaan/lapsiaan. Tässä tapauksessa voimia ei vie pelkästään vanhemmuus vaan myös oma kehitys ja sen eteen ponnistelu. Onneksi ihminen on oppiva koko ikänsä. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voi siis harjoitella vielä aikuisenakin ja myös siihen KiVa pyrkii antamaan vinkkejä.

Toisinaan kasvatuksen tai lapsen kohtaamisen tietyllä tavalla oletetaan toimivan niin, että se poistaa kaiken ei-toivotun käyttäytymisen. Sen pohjalta saatetaan päätellä ettei lempeä kasvatus toimi, koska lapsi edelleen riehuu, rikkoo tavaroita, käyttäytyy aggressiivisesti ja niin edelleen. Kiintymysvanhemmuuden tavoite ei kuitenkaan ole kiltti ja tottelevainen lapsi, eikä kasvatus kohdistu ensisijaisesti käyttäytymisen muokkaamiseen. Tarkoituksena ei ole se, että lapsi aina toimii kuten aikuinen sanoo, vaan se, että lapsi ymmärtää, mitä tapahtuu ja miksi sekä se, että lapsen tunne- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Tärkeänä nähdään matka, joka kuljetaan lapsen kanssa yhdessä lasta kunnioittaen ja ohjaten.

Jos kasvatus perustuu aikuisen aitoon haluun selvittää lapsen tarpeet sekä olla hänen kanssaan rakentavassa vuorovaikutuksessa, lapsi todennäköisesti haluaa vastavuoroisesti kuunnella vanhempaa. Mutta samaa ei voi odottaa, jos kasvatus suuntautuu vain lapsen käytökseen ja toiveena on vanhempien tahtoon kyseenalaistamatta suostuva ja hyvin käyttäytyvä lapsi.

Toimimista pohtiessa olisi tärkeä havaita, että pelkästään lapsen kunnioittava kohtelu on itsessään tyydyttävää. Se, että omassa vanhemmuudessa lapsen kunnioittava kohtaaminen on onnistunut, on jo itsessään palkitsevaa, sillä se tuottaa hyvinvointia myös lapselle. Lisäksi, kun lasta kohtelee kunnioittavasti, oppii lapsi myös kunnioittamaan muita.

Kiintymysvanhemmuudessa lapsi nähdäänkin ennen kaikkea mallioppijana. Jos lapsen halutaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, täytyy vanhemman näyttää mallia eli itse käyttäytyä siten kuten haluaa lapsen käyttäytyvän. Lapsen ei voi odottaa käyttäytyvän kunnioittavasti muita kohtaan, jos lapsi ei saa kunnioittavaa kohtelua osakseen.

Lue lisää aiheesta:
UKK: Mitä on lempeä kasvatus?
UKK: Onko kiintymysvanhemmuus sama kuin curling-vanhemmuus?
Kirjaesittely: Toimiva perhe

Seuraava kysymys:
Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa?

Palaa UKK-sivulle

Share Button

UKK: Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa?

Jatka lukemista ”UKK: Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa?”

Share Button

UKK: Mitä on lempeä kasvatus?

Jatka lukemista ”UKK: Mitä on lempeä kasvatus?”

Share Button

Siltoja rakentamassa

Miten saan lapseni kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana? Miten vaalin lapseni luottamusta minuun, jotta hän uskaltaa kertoa minulle murheistaan ja ongelmistaan? Näitä kysymyksiä itse aika ajoin pohdin, ja varmasti muutkin vanhemmat. Molempien kysymysten taustalla on vanhemman ja lapsen välinen yhteys. Kun heidän välillään on kunnioittava, ymmärtävä ja lämmin keskusteluyhteys, vanhemman sanomisilla on lapselle merkitystä, ja lapsi kokee vanhemman luottamuksensa arvoisena. Jatka lukemista ”Siltoja rakentamassa”

Share Button

KiVasti korvat auki

Ollessani lapsi, äitimme piti kolmipäisen sisaruskatraamme ojennuksessa parhaalla osaamallaan tavalla: huutamalla. Jos viesti ei muuten mennyt perille, korotettiin ääntä. Isämme oli paljon töissä ja lapsikatraasta jokainen oma, erilainen persoonansa, joten eripuraa ja haasteita riitti. Niinpä ääntä korotettiin usein, ja samalla pyynnöt muuttuivat käskyiksi. Käskyiksi ne myös jäivät.

Jatka lukemista ”KiVasti korvat auki”

Share Button

Kirjaesittely: Toimiva perhe

Tämä kirjoitus on tiivistelmä laajemmasta kirjaesittelystä, jonka voi ladata tästä.

Toimiva perhe -kirjan aiempi painos on nimeltään Viisaat vanhemmat. Kirjassaan Gordon kuvaa sitä, miten moni ihminen lapsen saatuaan ottaa harteilleen ”vanhemman rooliin”, he alkavat käyttäytyä tietyllä tavalla, siten kuin uskovat kunnon vanhemman käyttäytyvän. Heidän pitää mielestään olla aina johdonmukaisia, olla loputtoman hyväksyviä ja suvaitsevaisia, sivuuttaa henkilökohtaiset tarpeensa ja uhrautua lastensa vuoksi. Oman inhimillisyytensä unohtaminen on kuitenkin ensimmäinen paha virhe, sillä lapset osaavat arvostaa aitoutta ja inhimillisyyttä. Ei tarvitse olla johdonmukainen ollakseen toimiva vanhempi. On ehdottoman tärkeää että opit tuntemaan mitä todella tunnet. Jatka lukemista ”Kirjaesittely: Toimiva perhe”

Kirjaesittely: Viisas lapsesi

Jesper Juul kuvaa perinteistä kasvatusajattelua virheellisenä, koska siinä lapsi nähdään jonkinlaisena potentiaalisena puoli-ihmisenä, johon aikuisen tulee vaikuttaa ja vasta tiettyyn ikään päästessään häntä voitaisiin pitää tasa-arvoisena. Erilaisilla ”kasvatusmenetelmillä” on erilaisia ideologisia sisältöjä, mutta emme ole kyseenalaistaneet itse lähtökohtaa. Perinteisessä ajattelumallissa rankaiseminen koetaan hyväksi ja oikeutetuksi, koska ”se tehoaa”.  Lyhytaikaisten näennäisvaikutusten sijaan tulisi kuitenkin ottaa huomioon tekojen pitkäaikaisvaikutukset: ei riitä, että jokin ”tehoaa”, on mietittävä miksi se tehoaa, miten se tehoaa. Jatka lukemista ”Kirjaesittely: Viisas lapsesi”

Kirjaesittely: Unconditional parenting

Kirjan ydinviestin voisi tiivistää näin: Lapsen ei tarvitse ansaita rakkauttamme! Alfie Kohn käy kirjassaan systemaattisesti läpi perinteisen kasvatuskulttuurimme keinot – rangaistukset, palkitsemisen, uhkailun, kiristyksen, lahjonnan – ja kritisoi niitä sekä tieteelliseen tutkimukseen että arkikokemuksiin pohjaten. Hän nimittää yleistä lasten kasvatustapaamme ehdollisen rakkauden antamiseksi – lapselle viestitetään tiedostamattakin, että hän kelpaa ja ansaitsee rakkautemme vain, jos käyttäytyy haluamallamme tavalla. Kirjansa loppupuoliskossa Kohn tarjoaa tilalle lempeämpiä keinoja, jotka toivottavasti välittävät lapselle viestin, että häntä rakastetaan ehdoitta. Näiden keinojen ytimessä on lapsen kanssa keskusteleminen – hänen kuunteleminen, ymmärtäminen, kunnioittaminen ja hänen mielipiteensä huomioon ottaminen. Jatka lukemista ”Kirjaesittely: Unconditional parenting”

Lempeä kasvatus pähkinänkuoressa

Yhdistyksen uudistetussa esitteessä kerrotaan tiivistetysti, mistä lempeässä kasvatuksessa on kyse. Esitteessä pohditaan, mitä tarjota kepin ja porkkanan tilalle. Siinä esitellään muun muassa Gordonin Toimiva Perhe -metodin lähestymistapoja ristiriitatilanteisiin. Esitteestä löytyvät myös perustiedot yhdistyksestä sekä lähdevinkkejä.

Lempeä kasvatus pähkinänkuoressa

Lempeä kasvatus

Lempeä kasvatus on KiVa ry:n lanseeraama nimitys kiintymysvanhemmuudelle isompien lasten kasvatuksessa. Siinä keskiössä ovat lapsen ymmärtäminen, kunnioittaminen, empaattisuus ja rakentavat vuorovaikutustaidot. Lempeässä kasvatuksessa peruskäsitys lapsesta on positiivinen ja realistinen: lasten uskotaan olevan sisäsyntyisesti sosiaalisia ja hyväntahtoisia. Lapsi on lähtökohtaisesti halukas säilyttämään vuorovaikutuksessa tasapainon sekä tekemään yhteistyötä. Jatka lukemista ”Lempeä kasvatus”