sormiruokailu

Sormiruokailun pieni muistilista

Mitä sormiruokailu on?

Sormiruokailu on lapsentahtista siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (engl. baby-led weaning). Sormiruokailun ajatus on, että vauva tutustuu ruokaan itse, omassa tahdissaan. Rintamaito tai äidinmaidonkorvike pysyy vauvan pääravintona aina 1-vuotiaaksi saakka.

Vauvalle ei syötetä mitään, vaan hän syö kaiken ruokansa itse – joko kokonaan sormin tai lusikkaa ja haarukkaa itse käyttäen. Aikuinen huolehtii ruokailun turvallisuudesta ja ruoan soveltuvuudesta vauvan itse syötäväksi, vauva päättää mitä ja kuinka paljon syö.

Jatka lukemista “Sormiruokailun pieni muistilista”

Kirjaesittely: Baby-Led Weaning

Gill Rapley ja Tracey Murkett: Baby-Led Weaning (Experiment LLC, 2010)

Baby-Led Weaning perustuu käsitykseen, että vauvat ovat täysin kykeneväisiä itse ruokkimaan itsensä, alkaen lapsentahtisesta imetyksestä ja jatkaen lapsentahtisella sormin syömisellä. Aikuisen ei tarvitse auttaa lasta ottamaan ruokaa käsiinsä, ei työntää sitä hänelle suuhun eikä määritellä, milloin lapsi on kylläinen. Terve, normaalisti kehittynyt lapsi pystyy tekemään tuon kaiken itse, kun on siihen valmis ja halukas. Jatka lukemista “Kirjaesittely: Baby-Led Weaning”

Kiinteiden aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva itse haluaa ottaa ruokaa käsiinsä, vie sen suuhun ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Osa lapsentahtista vieroittumista on sormiruokailu. Sormiruokailussa vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse. Puurojen tai soseiden lusikalla syöttämistä ei ole pakko käyttää vauvan ruokkimisessa lainkaan. Kiinteät ovat aluksi uusia elämyksiä, eivät pääravintoa. Vähitellen lapsi alkaa syödä yhä enemmän. Jatka lukemista “sormiruokailu”

Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto

Pienten vauvojen vanhempien parissa on kiertänyt pitkään käsitys siitä, että Suomen puheterapeutit suosittelisivat kiinteiden aloittamista jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Tätä tietoa ovat levittäneet myös yksittäiset terveydenhoitajat, kehottaen äitiejä aloittamaan kiinteiden tarjoamisen nelikuisille vauvoille. Perusteluksi kiinteiden suhteellisen varhaiselle aloittamiselle on saatettu antaa puhemotoriikan kehitys: varhaisempi kiinteiden aloittaminen tukisi lapsen puhemotoriikan kehittymistä ja siten ehkäisisi esimerkiksi äännevirheitä.

Kuva: http://summitspeechtx.com/services/

Jatka lukemista “Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto”