Yle 9.5.2019

Vuoden 2019 Lempeän kasvatuksen viikolla Yle julkaisi jutun “Meinaan vähän liikaa käyttää tuota puhelinta”, myöntää 6-vuotias – teemaviikko kannustaa neuvottelemaan lapsiperheiden pelisäännöistä. Juttuun haastateltiin mm. Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtaja Petra Maskoa. Jutussa Masko muistuttaa, että yhdessä toimiminen on helpompaa, kun vanhemmalla on yhteys sekä omiin tunteisiinsa että lapseensa. Maskon tärkein neuvo onkin, että vaalikaa, rakentakaa ja korjatkaa yhteys lapsiinne. Se auttaa kaikkea vuorovaikusta arjessa.

Lue koko uutinen tästä.

Kaupparaivarit ja Lempeä kasvatus

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:lle esitettiin kysymys, missä haluttiin tietää, mitä pitäisi tehdä kun lapsi saa ns. kaupparaivarit, eli menettää malttinsa julkisella paikalla ja heittäytyy esimerkiksi lattialle makaamaan huutaen. Pohdimme vastausta ja päädyimme seuraavanlaisiin ajatuksiin.

Kun ajatellaan lapsen raivareita ylipäätään, on aika tärkeä muistaa, että lapsen tunneryöppyyn on aina joku syy. Aikuisen mielestä syy voi olla vähäpätöinen, mutta lapselle sekä syy, että tunne ovat todellisia. Syy on usein joku täyttymätön tarve. Kaikkein helpoin tapa raivareiden hoitoon on ennakointi, eli lapsen välittömien tarpeiden täyttäminen jo ennen kauppareissua. Kauppaan ei siis kannattaisi lähteä väsyneen, nälkäisen tai päiväkotipäivästä kuormittuneen lapsen kanssa. Myös aikuisen tarpeet olisi hyvä olla täytetty ennen kauppareissua. Lapselle kannattaa pohtia omaa tekemistä ja vastuualueita kaupassa, jotta lapsen ei tarvitse turhautumistaan purkaa kiukuttelemalla.

Jatka lukemista “Kaupparaivarit ja Lempeä kasvatus”

Share Button

Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei?

Eristäminen, esimerkiksi nurkkaan, jäähylle tai omaan huoneeseen komentaminen, on ollut kasvatuksessa tyypillistä vuosikymmeniä. Nykyään alkaa olla melko selvä, ettei sitä pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä. Miksi näin? Miksi lasta ei voi komentaa jäähylle, kun se kerran toimii?

Jatka lukemista “Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei?”
Share Button

UKK: Mitä on rakentava vuorovaikutus?

Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että rakentava vuorovaikutus muodostuu läsnäolevan kuuntelemisen ja myötätuntoisen viestinnän kehästä.

Hyvä vuorovaikuttaja on hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus vaatii tämän vuoksi ehdotonta läsnäoloa hetkessä, jotta pystyy ottamaan viestin vastaan ja tekemään havainnon, joka sisältää myös nonverbaalin viestinnän. Läsnäoleva kuunteleminen on sitä, että kuullaan viesti kuten se on lähetetty. Tässä ehdottomaan tärkeää on havainnon ja tulkinnan erottaminen toisistaan. Jos erehdymme tekemään tulkintoja, jotka pohjaavat omiin tunteisiimme, myös omat viestimme värittyvät, eivätkä välttämättä ole enää rakentavia.

Tunteiden ja tarpeiden erottaminen on tärkeää – niin kuunnellessa kuin puhuttaessakin. Omien tunteiden tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa. Tunneilmaisussa tulisi myös kyetä erottamaan mikä on tunnetta, mikä puolestaan tarvetta tunteen takana ja mikä taas tunteen aiheuttamaa reaktiota. Tarpeita tunteiden takana voivat olla esimerkiksi tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi tai tarve saada myötätuntoa. Rakentavassa vuorovaikutuksessa on tärkeää tarvittaessa sanoittaa oma tunne ja tarve.

Viimeinen, mutta ei vähäisin seikka rakentavassa vuorovaikutuksessa on puhuttujen viestien muodostaminen. Kun olemme kuulleet sekä tunnistaneet tunteemme ja tarpeemme, on meidän ilmaistava ne muille niin, että muut tietävät mitä tarkoitamme ja haluamme sanoa. Rakentavan vuorovaikutuksen ottein sen voisi tehdä selkeän pyynnön muodossa. Lempeässä kasvatuksessa tärkeänä pidetään kannustavaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, jossa ei syytellä, eikä vähätellä vaan keskitytään myönteiseen ja selkeään viestintään.

Viestien muotoilun helpottamisessa toimii mainiosti ajatus minä-viestistä, joka muodostuu havainnosta, oman tunteen ilmaisusta ja havainnosta aiheutuvasta konkreettisesta seurauksesta.  

Parhaiten rakentava vuorovaikutus onnistuu, kun aikuinen on hyvässä yhteydessä itseensä. Tuntee omat tunteensa ja tarpeensa, osaa olla itselleen armollinen, sekä kuuntelee itseään ja oppii uutta itsemyötätuntoisella otteella.

Seuraava kysymys:
Pitääkö lapsen kanssa olla aina kaikessa johdonmukainen?

Palaa UKK-sivulle

Share Button

Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä

Lapseni sai aiemmin toistuvasti pitkäkestoisia raivokohtauksia. Erään tällaisen aikana hän sai sanottua: “Haluan rauhoittua, mutta en voi, koska siitä tulisi sinulle hyvä olo!” Se oli pysäyttävä hetki. Tajusin käyttäneeni “aktiivista kuuntelua” saadakseni oman viestini perille ja hiljentääkseni lapsen, en ymmärtääkseni lasta. Olin koettanut helpottaa omaa oloani, en auttaa lasta pyyteettä. Olin toiminut pelosta, en rakkaudesta, käsin. Tietoiset vuorovaikutuskeinot eivät toimi, jos aito pyrkimys yhteyteen puuttuu.

Jatka lukemista “Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä”

Share Button

Miten koin Lauran haastattelun

Laura Markhamin haastattelun tekeminen oli itselleni todella voimaannuttava kokemus. Hänestä huokui hyväksyntä ja ymmärrys, sekä aikuisia mutta etenkin lapsia kohtaan. Haastattelussa käytiin mielestäni aika perusasioita läpi, mutta Lauran tyyli oli niin havainnollistava, että sain monta aha-elämystä, vaikka asiat periaatteessa olivatkin tiedossa.

Jatka lukemista “Miten koin Lauran haastattelun”

Share Button

Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa

Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana.

Jatka lukemista “Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa”

Share Button

Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa

Yhdistyksemme Lempeän kasvatuksen viikolla teemana tänä vuonna on rakentava vuorovaikutus. Työskentelen yksityisellä sektorilla nimikkeellä perheohjaaja, mutta työkenttä on käytännössä laajempi; toimin ammatillisena tukihenkilönä lapsille ja nuorille, perheohjaajana sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakien mukaisessa perhetyössä sekä tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajana aikuisille.

Jatka lukemista “Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa”

Share Button

Kirjaesittely: Linda Adams: Ole paras itsesi: vaikuta elämääsi ja ihmissuhteisiisi (1999)

Kirjailija Linda Adams on vuorovaikutuskouluttaja, luennoitsija sekä Gordon Training Internationalin toimitusjohtaja. Hän oli edesmenneen psykologi Thomas Gordonin puoliso ja hän on alusta asti ollut mukana luomassa Toimiva Perhe -konseptia.

Adamsin kirjassa “Ole paras itsesi” tutustutaan syvällisemmin Toimivasta Perheestä tuttuihin minä-viesteihin, niiden käyttöön ja kompastuskiviin.

Kirjassa pohditaan, miksi omasta puolesta puhuminen voi tuntua aluksi hankalalta ja mitä etuja siitä puolestaan on. Adams kertoo, mitä haittaa elämänlaadulle on siitä, jos emme ilmaise ajatuksiamme ja tarpeitamme muille. Kirja auttaa pohtimaan ja tunnistamaan omia tarpeita sekä ilmaisemaan niitä loukkaamatta toisia.

Minä-viestien lisäksi kirjassa käsitellään aktiivista kuuntelua sekä arvoristiriitojen ratkaisua.

Kirja sisältää käytännön esimerkkejä, oivaltavia kokemuksia sekä muutamia harjoitteita.

Ole paras itsesi soveltuu luettavaksi itsenäisenä teoksena tai täydentämään Toimivaa Perhettä. Kirja sopii jokaiselle, joka haluaa kehittää ihmissuhteitaan ja vuorovaikutustaan perheessä, mutta myös perheen ulkopuolella työelämässä ja muissa yhteisöissä.

Page 1 of 22
1 2 3 22