Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan

Tässä blogitekstissä käsitellään rakkauden ja pelon kautta sitä, miten haluan oppia kohtaamaan lapseni samalla tavalla kuin itse haluan tulla kohdatuksi.

Jatka lukemista “Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”

Share Button

Lempeä kasvatus isän näkökulmasta

Isänpäivän kunniaksi saimme erään KiVa-perheenisän kertomaan ajatuksiaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Millaista se on isän mielestä, kun perheessä toteutetaan lempeää kasvatusta? Mitä mieltä isä on pitkästä imetyksestä, perhepedissä nukkumisesta tai rankaisemattomuudesta? Mikä isänä olemisessa on kaikkein oleellisinta ja mikä vaikeinta? Miten isä kokee onnistuvansa lempeänä kasvattajana?

Jatka lukemista “Lempeä kasvatus isän näkökulmasta”

Share Button

Vauva tuli taloon, kivaa!

Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun vauva syntyikin aikaisemmin kuin luulin.

Jatka lukemista “Vauva tuli taloon, kivaa!”

Share Button

Lempeä unirytmien muuttaminen Jay Gordonin mukaan

  • Tämä Dr. Jay Gordonin menetelmä sopii yli vuoden ikäisen lapsen unirytmien muuttamiseen. J. Gordon ja Kiintymysvanhemmuusperheet ry eivät suosittele minkäänlaisia unikouluja alle vuoden ikäisille vauvoille.
  • Menetelmää toteutetaan 10 yön ajan kolmen ja neljän yön jaksoissa.
  • Tavoitteena on saada lapsi nukkumaan öisin 7 tunnin yhtämittainen jakso, jolloin lasta ei imetetä (muutoin imetys voi jatkua normaalisti). 7 tuntia on sopiva yhtäjaksoinen yöpaasto yli vuoden ikäisille.
  • Lasta ei jätetä yksin itkemään vaan läheisyyden avulla totutetaan hänet vähitellen nukahtamaan ja nukkumaan ilman vanhemman apua ja imetystä.
  • Tässä tekstissä puhutaan imettämisestä, mutta luonnollisesti menetelmää voi toteuttaa samalla tavalla myös pulloruokitun lapsen kanssa.
  • Gordon suosittelee unirytmien muuttamista perhepedissä tai ainakin siten, että lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa huoneessa.

Jatka lukemista “Lempeä unirytmien muuttaminen Jay Gordonin mukaan”

Kaksi erilaista synnytystä

Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo raskausaikana, ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiinsa etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.

Jatka lukemista “Kaksi erilaista synnytystä”

Share Button

UKK: Miksi vauva viihtyy vain sylissä?

On normaalia, että pieni vauva ei halua olla erossa hoitajastaan, sillä hänen hengissäsäilymisvaistonsa on vahva: vauvan näkökulmasta aikuisen läheisyys merkitsee turvaa ja yksin jääminen vaaraa. Ihminen on biologisesti jälkeläisiään kantava laji, ja pienelle vauvalle sylissä ja kannettavana oleminen on geeneihin koodattu oletus. Nykyvauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologisesti samanlaisia kuin kivikaudella syntyneet vauvat ja heidän vaistonsa toimivat samalla tavalla. Siksi vauvat tarvitsevat optimaalisesti kehittyäkseen samanlaisia fyysistä ja emotionaalista hoivaa, johon ihmislaji on miljoonia vuosia kestäneen evoluution aikana sopeutunut.

Vastasyntyneen vauvan kolmea ensimmäistä elinkuukautta voidaan kutsua ”neljänneksi raskauskolmannekseksi”, sillä ihmisvauva syntyy muihin nisäkkäisiin verrattuna hyvin kehittymättömänä ja sopeutuu kohdun ulkopuoliseen elämään vähitellen. Aikuisen läheisyys auttaa vastasyntynyttä säätelemään fyysisiä toimintojaan kuten ruumiinlämpöä ja hengitystä. Sylissä pitäminen ja kantaminen vähentävät vauvan kokemaa stressiä ja tukevat turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Vastasyntynyt rakastaa liikettä ja kannettavana olemista, joihin hän on kohdussa ollessaan tottunut. Tutkimukset vahvistavat, että paljon kannetut vauvat itkevät vähemmän ja että vauvana saadun ihokontaktin ja läheisyyden hyödyt ulottuvat pitkälle lapsuuteen ja jopa aikuisuuteen asti. Erään tutkimuksen mukaan sylissä pitäminen vaikuttaa jopa vauvan geeneihin.

Vauvan tarve olla sylissä voi liittyä väsymykseen, nälkään tai yksinkertaisesti läheisyyden, lohdun ja turvan tarpeeseen. Toki myös vauvan temperamentti ja terveyteen liittyvät asiat voivat vaikuttaa siihen, viihtyykö vauva muualla kuin sylissä. Hieman isommalla vauvalla tarve olla ensisijaisen hoitajan lähellä voi liittyä myös eroahdistukseen, kun vauva ymmärtää olevansa hoitajastaan erillinen ja pelkää tämän katoamista.

Joskus kuulee sanottavan, että jos vauvaa pitää koko ajan sylissä, hän ei koskaan opi viihtymään yksin tai nukkumaan muualla kuin sylissä. Tai että vauvaa ei pidä nostaa syliin heti kun hän itkee, koska muuten vauva oppii manipuloimaan vanhempiaan itkemällä. Nämä ovat kuitenkin kulttuurisia uskomuksia, joita tiede ei tue. Vauva ei osaa manipuloida vaan ilmaisee tarpeitaan niillä keinoilla, joita hänellä on. Pienellä vauvalla ei ole kykyä rauhoittaa itse itseään (eikä valmiuksia sitä oppia) vaan hän tarvitsee rauhoittumiseen ja tunteiden säätelyyn aikuisen apua. Pienenä saatu läheisyys ja turva tukevat myöhempää itsenäistymistä. Tarve olla sylissä ei ole opittu tottumus, josta vauva pitäisi opettaa pois eikä vauvaa voi pilata liiallisella sylissä pitämisellä, vaan lähellä pitäminen on yksinkertaisesti vauvan luontaisiin tarpeisiin vastaamista.

Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan, että mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää on, että vanhempi on lähellä ja valmiina huolehtimaan lapsen tarpeista. Jatkuva vauvan tarpeisiin vastaaminen voi kuitenkin väsyttää, ja vanhemman on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Kantovälineen käyttämisestä voi olla arjessa suuri apu, kun vanhempi saa kätensä vapaaksi samalla kun vauva saa nauttia läheisyydestä ja kantamisesta. Tukiverkon apua kannattaa hyödyntää. Myös oman vaatimustason alentaminen ja priorisointi voi auttaa: pikkuvauvan kanssa kannattaa huoletta keskittyä pesimiseen ja antaa pyykkivuorien kasvaa. Vauva on pieni ja kannettavassa iässä vain lyhyen aikaa ja kun vauva kasvaa ja oppii liikkumaan, hän todennäköisesti alkaa viihtyy paremmin muuallakin kuin sylissä.

Lue lisää aiheesta:

Seuraava kysymys:
Mitä on aktiivinen kuuntelu?

Palaa UKK-sivulle

Share Button

Mallioppimisen teoriaa

Kiintymysvanhemmuudessa lapsi nähdään ensisijaisesti mallioppijana, ja siksi aikuisen roolia hyvän mallin ja esimerkin näyttäjänä pidetään tärkeänä. Kyky matkia toisia ihmisiä voidaan nähdä kielen ohella yhtenä keskeisimmistä inhimillisistä piirteistä, koska se mahdollistaa sosiaalisen oppimisen eli muiden ihmisten käyttäytymistä havainnoimalla ja jäljittelemällä oppimisen. Voidaankin sanoa, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan muilta ihmisiltä. Mallista oppimista tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta. Monet sosiaaliset ja motoriset taidot, asenteet, mielipiteet ja arvostukset opitaan pitkälti jäljittelemällä, ei yrityksen ja erehdyksen kautta.

Jatka lukemista “Mallioppimisen teoriaa”

Share Button

Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa

Lapsi tekee, mitä hän näkee, ei mitä hänen käsketään tekevän. Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä hänelle tärkeitä ihmisiä. Lapsi havainnoi kaikkea mitä näkee ja kuulee ympärillään, ja siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen seurassa käyttäydymme ja millaisia arvoja ja toimintamalleja käyttäytymisellämme viestimme lapselle. Jäljittelemällä oppimista tapahtuu syntymästä saakka, huomaamatta, kaikissa tilanteissa. Kun tulemme tietoisiksi esimerkin ja mallioppimisen voimasta, voimme tehokkaammin vaikuttaa siihen, mitä lapsi meiltä oppii ilman että meidän tarvitsee turvautua autoritääriseen vallankäyttöön ja perinteisiin kasvatuskeinoihin kuten komentamiseen, palkitsemiseen ja rankaisemiseen.

Jatka lukemista “Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa”

Share Button

Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa

Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita.

Jatka lukemista “Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa”

Share Button

Yle 9.5.2019

Vuoden 2019 Lempeän kasvatuksen viikolla Yle julkaisi jutun “Meinaan vähän liikaa käyttää tuota puhelinta”, myöntää 6-vuotias – teemaviikko kannustaa neuvottelemaan lapsiperheiden pelisäännöistä. Juttuun haastateltiin mm. Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtaja Petra Maskoa. Jutussa Masko muistuttaa, että yhdessä toimiminen on helpompaa, kun vanhemmalla on yhteys sekä omiin tunteisiinsa että lapseensa. Maskon tärkein neuvo onkin, että vaalikaa, rakentakaa ja korjatkaa yhteys lapsiinne. Se auttaa kaikkea vuorovaikusta arjessa.

Lue koko uutinen tästä.

Page 1 of 23
1 2 3 23