Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan

Tässä blogitekstissä käsitellään rakkauden ja pelon kautta sitä, miten haluan oppia kohtaamaan lapseni samalla tavalla kuin itse haluan tulla kohdatuksi.

Jatka lukemista “Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan”

Share Button

Lempeä kasvatus isän näkökulmasta

Isänpäivän kunniaksi saimme erään KiVa-perheenisän kertomaan ajatuksiaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Millaista se on isän mielestä, kun perheessä toteutetaan lempeää kasvatusta? Mitä mieltä isä on pitkästä imetyksestä, perhepedissä nukkumisesta tai rankaisemattomuudesta? Mikä isänä olemisessa on kaikkein oleellisinta ja mikä vaikeinta? Miten isä kokee onnistuvansa lempeänä kasvattajana?

Jatka lukemista “Lempeä kasvatus isän näkökulmasta”

Share Button

Vauva tuli taloon, kivaa!

Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun vauva syntyikin aikaisemmin kuin luulin.

Jatka lukemista “Vauva tuli taloon, kivaa!”

Share Button

Kaksi erilaista synnytystä

Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo raskausaikana, ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiinsa etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.

Jatka lukemista “Kaksi erilaista synnytystä”

Share Button

Mallioppimisen teoriaa

Kiintymysvanhemmuudessa lapsi nähdään ensisijaisesti mallioppijana, ja siksi aikuisen roolia hyvän mallin ja esimerkin näyttäjänä pidetään tärkeänä. Kyky matkia toisia ihmisiä voidaan nähdä kielen ohella yhtenä keskeisimmistä inhimillisistä piirteistä, koska se mahdollistaa sosiaalisen oppimisen eli muiden ihmisten käyttäytymistä havainnoimalla ja jäljittelemällä oppimisen. Voidaankin sanoa, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan muilta ihmisiltä. Mallista oppimista tapahtuu sekä tietoisesti että tiedostamatta. Monet sosiaaliset ja motoriset taidot, asenteet, mielipiteet ja arvostukset opitaan pitkälti jäljittelemällä, ei yrityksen ja erehdyksen kautta.

Jatka lukemista “Mallioppimisen teoriaa”

Share Button

Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa

Lapsi tekee, mitä hän näkee, ei mitä hänen käsketään tekevän. Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä hänelle tärkeitä ihmisiä. Lapsi havainnoi kaikkea mitä näkee ja kuulee ympärillään, ja siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen seurassa käyttäydymme ja millaisia arvoja ja toimintamalleja käyttäytymisellämme viestimme lapselle. Jäljittelemällä oppimista tapahtuu syntymästä saakka, huomaamatta, kaikissa tilanteissa. Kun tulemme tietoisiksi esimerkin ja mallioppimisen voimasta, voimme tehokkaammin vaikuttaa siihen, mitä lapsi meiltä oppii ilman että meidän tarvitsee turvautua autoritääriseen vallankäyttöön ja perinteisiin kasvatuskeinoihin kuten komentamiseen, palkitsemiseen ja rankaisemiseen.

Jatka lukemista “Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa”

Share Button

Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa

Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita.

Jatka lukemista “Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa”

Share Button

Kaupparaivarit ja Lempeä kasvatus

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:lle esitettiin kysymys, missä haluttiin tietää, mitä pitäisi tehdä kun lapsi saa ns. kaupparaivarit, eli menettää malttinsa julkisella paikalla ja heittäytyy esimerkiksi lattialle makaamaan huutaen. Pohdimme vastausta ja päädyimme seuraavanlaisiin ajatuksiin.

Kun ajatellaan lapsen raivareita ylipäätään, on aika tärkeä muistaa, että lapsen tunneryöppyyn on aina joku syy. Aikuisen mielestä syy voi olla vähäpätöinen, mutta lapselle sekä syy, että tunne ovat todellisia. Syy on usein joku täyttymätön tarve. Kaikkein helpoin tapa raivareiden hoitoon on ennakointi, eli lapsen välittömien tarpeiden täyttäminen jo ennen kauppareissua. Kauppaan ei siis kannattaisi lähteä väsyneen, nälkäisen tai päiväkotipäivästä kuormittuneen lapsen kanssa. Myös aikuisen tarpeet olisi hyvä olla täytetty ennen kauppareissua. Lapselle kannattaa pohtia omaa tekemistä ja vastuualueita kaupassa, jotta lapsen ei tarvitse turhautumistaan purkaa kiukuttelemalla.

Jatka lukemista “Kaupparaivarit ja Lempeä kasvatus”

Share Button

Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei?

Eristäminen, esimerkiksi nurkkaan, jäähylle tai omaan huoneeseen komentaminen, on ollut kasvatuksessa tyypillistä vuosikymmeniä. Nykyään alkaa olla melko selvä, ettei sitä pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä. Miksi näin? Miksi lasta ei voi komentaa jäähylle, kun se kerran toimii?

Jatka lukemista “Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei?”
Share Button

Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä

Lapseni sai aiemmin toistuvasti pitkäkestoisia raivokohtauksia. Erään tällaisen aikana hän sai sanottua: “Haluan rauhoittua, mutta en voi, koska siitä tulisi sinulle hyvä olo!” Se oli pysäyttävä hetki. Tajusin käyttäneeni “aktiivista kuuntelua” saadakseni oman viestini perille ja hiljentääkseni lapsen, en ymmärtääkseni lasta. Olin koettanut helpottaa omaa oloani, en auttaa lasta pyyteettä. Olin toiminut pelosta, en rakkaudesta, käsin. Tietoiset vuorovaikutuskeinot eivät toimi, jos aito pyrkimys yhteyteen puuttuu.

Jatka lukemista “Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä”

Share Button
Page 1 of 9
1 2 3 9