Miten koin Hanna Savannan haastattelun?

Teimme Hanna Savannan haastattelua osin yhdessä niin, että Annika hoiti haastattelun ja minä sain kuunnella taustalla alusta loppuun. Olimme yhdessä keskustelleet kotona olevista kasvatustilanteista ja toivoimme, että saisimme niihin jotain uusia ajatuksia, vinkkejä ja neuvoja.

Jatka lukemista “Miten koin Hanna Savannan haastattelun?”

Share Button

Mitä on rakentava vuorovaikutus?

Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. Eräs tärkeimpiä asioita, joita yhdistys haluaa tehdä, on antaa avaimia vanhemmuudessa kasvamisessa. Tämän viikon aikana aiomme antaa monipuolisesti vinkkejä rakentavaan vuorovaikutukseen perheissä.

Jatka lukemista “Mitä on rakentava vuorovaikutus?”

Share Button

Läsnäoleva kuunteleminen ja vanhemmuus

Kun puhumme vuorovaikutustaidoista tai sosiaalisista taidoista ja kyvystä olla ihmisten kanssa yhteistyössä, nousee aika merkittäväksi taito kuunnella toista. Hyvät kuuntelijat ovat hyviä ystäviä, reiluja työtovereita ja lasta ymmärtäviä vanhempia. Kun lapseni sanoi häntä kehuttaessa, “Musta tuli näin ihana, koska mua on kuunneltu”, oltiin asian ytimessä. Lapsi aitoudessaan ja sanoillaan kiteytti sen, mikä on tärkeä muistaa aina. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tarve on meillä todellinen. Ja mitä paremmin meitä kuullaan, sen paremmiksi ihmisiksi me kasvamme, koska sillä tavoin opimme myös kuuntelemaan itseämme.

Jatka lukemista “Läsnäoleva kuunteleminen ja vanhemmuus”

Share Button

Vieraskynä – Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutos on tämän hetken polttava yhteiskunnallinen puheen- ja huolenaihe. Koemme huolta, surua ja ahdistustakin käsillä olevasta tilanteesta. Lapsen kanssa on hyödyllistä puhua ilmastonmuutoksesta useastakin eri syystä. Ensinnäkin lapsi kuulee aiheesta ympärillään olevilta ja mediasta joka tapauksessa. Jos aihe sivuutetaan kotona täysin, se voi aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja lisätä pelkoa. Lisäksi on mielestäni tärkeää olla lapselle rehellinen itselle tärkeistä asioista ja jakaa huolenaihe erityisesti, jos huomaa sen aiheuttavan lisästressiä arkeen. On hyvä viestiä lapselle, ettei vanhemman stressi johdu lapsesta.

Jatka lukemista “Vieraskynä – Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?”

Share Button

Erityislasta ei ole lempeydellä* pilattu

Olen usein törmännyt ajatukseen, että nykylasten (aikuisia) häiritsevä käytös ja erityislasten määrän lisääntyminen johtuisi lempeämmästä kasvatuskulttuurista, kun lapsia ei enää entiseen tapaan “laiteta kuriin”. Erityislapsiaan lempeästi kasvattavat vanhemmat saattavatkin saada ympäristöstään usein viestiä: “teet jotain väärin”. Milloin muiden mielestä lapselle on annettu liikaa periksi, milloin on asetettu liian tiukat rajat ja jopa vanhempien rakkauden riittävyyttä saatetaan epäillä. Näille vanhemmille haluaisin kertoa, että erityislapsi voi oireilla, vaikka ne kuuluisat rajat ja rakkaus olisivatkin kunnossa.

Jatka lukemista “Erityislasta ei ole lempeydellä* pilattu”

Share Button

Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon

Tutustuin Susan Stiffelmannin menetelmään pari vuotta sitten. Olen käyttänyt sitä silloin tällöin ja kannatan kokemuksiini pohjautuen menetelmää aivan ehdoitta.

Totta puhuen, ensimmäinen ajatus oli, että onpa mahtipontinen nimi simppelillä menetelmällä. Halusin silti kokeilla sitä heti ja aikalailla välittömästi ymmärsin nimen taakse. Istuin alas illalla ja mietin sekä kirjoitin ylös kymmenen asiaa, joiden vuoksi rakastan 7-vuotiasta esikoistani. Näitä pohtiessani tunsin rakkauden tulvahtavan ja todella konkreettisesti ymmärsin ja muistin, miksi oma lapseni on niin ihana ja paras.

Jatka lukemista “Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon”

Share Button

Pakko ja itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä arvona Kiintymysvanhemmuusperheet ry:ssä ja sen lanseeramassa Lempeässä kasvatuksessa, jolla tarkoitetaan rakentavaa, kunnioittavaa ja yksilöllistä kohtaamista vauvaa isompien lasten kasvatuksessa. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Perusajatus on, että kunnioittamalla, kuuntelemalla ja huomioimalla lasta, hän vastavuoroisesti haluaa kunnioittaa, kuunnella ja huomioida aikuista. Lapsi haluaa luonnostaan seurata aikuista ja mallintaa tältä tapoja toimia maailmassa.

Jatka lukemista “Pakko ja itsemääräämisoikeus”

Share Button

Kosketus – sylin ja halien suojaava vaikutus

Aamut meillä alkavat usein märällä, pienellä moiskautuksella poskelle tai joskus jopa nenänpäähän, samalla pienet kädet saattavat kietoutua kaulan ympärille ja rutistaa kovaa. Myös heleä ääni ”Nyt on aamu”, kuuluu ja herättää meidät vanhemmat uuteen aamuun.  Päiväkotipäivän jälkeen ensimmäiset halit vaihdamme heti päiväkodin pihalla ja kotona saatamme pötkähtää lattialle tai sohvalle, pieni ihminen ja tämä isompikin, haleja ja läheisyyttä tankaten. Kesken leikkien saattaa pieni pylly hakeutua meidän vanhempien syliin tai saatamme saada pienen halin, pusun tai ohimennen tapahtuvan hipaisun hakien näin läheisyyttä ja turvaa, voimaa, meistä vanhemmista. Illalla tärkeää on halia ja antaa suukot molemmille vanhemmille ja nukahtaa, lähes poikkeuksetta, kainaloon.

Jatka lukemista “Kosketus – sylin ja halien suojaava vaikutus”
Share Button

Turvataitoja pienestä pitäen

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n arvoihin kuuluu lapsen itsemääräämisoikeuden tukeminen. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Sekä lasten, että aikuisten henkilökohtaisia rajoja pidetään kasvatuksessa tärkeinä ja niitä kunnioitetaan, eikä niiden rikkominen ole sallittua.

Jatka lukemista “Turvataitoja pienestä pitäen”

Share Button

Valikoivan syöjän suusta

”Huono syömään” on leima, jota olen kantanut varhaisesta lapsuudesta asti. Nirso, ronkeli. On vaikea edes tavoittaa omista muistikuvista niitä aikoja, jolloin tuo määritelmä tuli osaksi omaa identiteettiäni. Olen ollut sellainen kai aina. Muistan ruokailutilanteiden olleen ahdistavia, niihin sisältyi painetta maistaa ja syödä lautanen tyhjäksi. Monesti jo etukäteen päiviteltiin. ”Mitä minä nyt ymmärrän sinulle tarjota, kun et kuitenkaan syö.” Katseet seurasivat haarukkaani, joka pyöritteli ruokaa lautasella. Jokaisella tuntui olevan oikeus kommentoida ja ihmetellä syömättömyyttäni. Pahinta oli, jos vihjattiin pikkusiskonkin pian kasvavan ohitseni. Hän se sentään söi ne perunansa. Kaikkia hyvää tarkoittavia keinoja kokeiltiin maanittelusta uhkailuun ja tarroilla palkitsemisesta kiristämiseen, mutta sillä ei ollut sen suurempaa vaikutusta.

Jatka lukemista “Valikoivan syöjän suusta”

Share Button
Page 2 of 8
1 2 3 4 8