Tonttu joulusaunassa – satuhieronta

(Pidä hetki käsiä selän päällä aloituksen merkiksi.)
Tänään tonttu on menossa joulusaunaan (sormilla tontun askeleita).
On mukava istua saunan lämpöön.
Lämpö tuntuu varpaista päähän saakka (painellaan selkää, käsiä ja jalkoja pehmeästi kämmenellä).
Tonttu heittää vettä kiukaalle. Kiukaasta kuuluu ”Tshhh”.
Vesi pirskahtelee kiuasta vasten (tehdään selkään, ensin sormet yhdessä ja avataan sormet selkää vasten).

Jatka lukemista “Tonttu joulusaunassa – satuhieronta”

Share Button

KiVaa arkea koululaisen kanssa

Kun lapsi kasvaa koululaiseksi, muuttuvat arjen vuorovaikutustilanteet erilaisiksi verrattuna pikkulapsiaikaan. Lapsi itsenäistyy kovaa vauhtia ja hänelle alkaa muodostua oma maailmankuva ja elinpiiri. Miten KiVa ja Lempeä kasvatus näkyvät koululaisten perheissä erilaisissa tilanteissa, joissa näyttäisi olevan jokin ristiriita? Monelle meistä KiVa on ihan tavallista arkea, jota näillä tosielämään pohjautuvilla esimerkeillä pyrin avaamaan.
Jatka lukemista “KiVaa arkea koululaisen kanssa”

Share Button

Tuu leikkii!

Kun lapset olivat ihan pieniä, minulla oli suuria vaikeuksia omien rajojeni tunnistamisessa. Pohdin paljon sitä, minkä verran läsnäoloa minun pitäisi kyetä lapsilleni tarjoamaan, ja milloin ja miten voin kieltäytyä leikistä heidän kanssaan. Jatka lukemista “Tuu leikkii!”

Share Button

Kun perheeseemme syntyi sisarus

Monien elämä menee ylösalaisin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen vauva. Seuraavien sisarusten syntymä ei välttämättä aiheuta niin isoa mullistusta aikuiselle, mutta isomman sisaruksen elämän se voi laittaa päälaelleen. Isompi sisarus joutuu kohtaamaan musertavia tunteita:Mikä on hänen asemansa perheessä? Vieläkö rakkautta riittää hänellekin? Huolehditaanko hänestä, vaikka vauva vie niin paljon vanhempien aikaa? Samaan aikaan lapsi varmasti myös kokee suurta rakkautta vauvaa kohtaan, mutta ei välttämättä osaa näyttää sitä oikein. Jatka lukemista “Kun perheeseemme syntyi sisarus”

Share Button

Pienesti pienten unikouluista

Jos vauvan nukkuminen koetaan perheessä ongelmaksi, ratkaisua lähdetään usein etsimään muokkaamalla vauvan nukkumiskäyttäytymistä. Tällöin asiaa lähestytään aikuisen näkökulmasta: vauvan heräily koetaan aikuisten ongelmaksi, mutta ratkaisua haetaan vauvan tarpeista tinkimällä ja vauvan luontaiseen käytökseen puuttumalla.

Jatka lukemista “Pienesti pienten unikouluista”

Share Button

KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea

Helsingin Sanomat uutisoi verkkojulkaisussaan 28.8.2018 Jyväskylän Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien uupumus vaikuttaa lapsilukumäärään. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen lapsilukuun. Tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo uupumuksen johtuvan eri syistä. Tukiverkoston puuttuminen mainitaan niistä yhtenä. Lehtijutussa kerrotaan myös Väestöliiton keräämästä perhebarometristä, jonka mukaan yhä harvempi suomalainen harkitsee lapsen hankintaa. Tärkeimpinä syinä esille nousi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus. Sorkkila toteaa, että monet vanhemmat vaikuttavat olevan yksinäisiä.

Jatka lukemista “KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea”

Share Button

Ärsyttävän lempeä kasvatus

Sitä, mitä ei ole itse saanut kokea, ei välttämättä osaa kaivata. Jos ei ole saanut lapsena osakseen kunnioittavaa kohtaamista, sitä ei ole helppoa aikuisenakaan vaatia tai tarjota muille. Lapsen ihmisarvoinen ja lempeä kohtaaminen voi tuntua tämän “pilalle lellimiseltä” ja toisaalta myös omia rajoja voi olla vaikea asettaa. Tätä ei kuitenkaan tiedosta ongelmakseen, niin kauan kun paremmasta ei ole tietoa.

Jatka lukemista “Ärsyttävän lempeä kasvatus”

Share Button

Ylpeät kiitokset teemaviikosta

Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua.

Jatka lukemista “Ylpeät kiitokset teemaviikosta”

Share Button

Häpeästä defensseiksi

Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi syntyä myös siitä, jos lapsi toistuvasti kokee, ettei tule kuulluksi ja ymmärretyksi.

Jatka lukemista “Häpeästä defensseiksi”

Share Button

Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin

Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta aiheesta ja hänen tutkimustuloksistaan sekä siitä, mitä eväitä tunnetutkimus voisi antaa kasvatustyöhön vanhemmille tai ammattikasvattajille.

Jatka lukemista “Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin”

Share Button
Page 3 of 8
1 2 3 4 5 8