Kannanotto: Vastasyntyneen parhaasta ei saa tinkiä poikkeusoloissakaan

4.4.2020
Kannanotto, julkaisuvapaa heti. 

HUS uutisoi rajoittavansa tukihenkilöiden läsnäolo-oikeutta synnytyksissä ja lapsivuodeosastoilla koronaviruspandemian takia. Käytäntö tulee voimaan myös muissa yliopistollisissa sairaaloissa 6.4.2020. Uuden rajauksen mukaan tukihenkilö saa olla läsnä vain jo käynnissä olevassa alatiesynnytyksessä. Noin joka kuudes synnytys Suomessa toteutuu sektiolla ja melkein joka kolmas alatiesynnytys käynnistetään. HUS:n päätös herättää huolen kaikkien synnyttäjien lapsivuodeajasta sekä erityisesti sektiolla synnyttävien synnyttäjien hyvinvoinnista. Uusi rajaus asettaa sekä uudet perheet että vastasyntyneet tilanteeseen, jossa heidän hyvinvoinnistaan joudutaan tinkimään.

Syntymän jälkeen hyvävointinen vauva annetaan äidin tai tukihenkilön rinnalle lepäämään. Ihokontaktissa vauva pysyy lämpimänä ja tuntee olonsa turvalliseksi. Ollessaan synnyttäjällä ihokontaktissa vauvan verensokeritasapaino pysyy parempana. Lisäksi synnyttäjän iholta ja rinnoilta vauva saa tärkeitä suojamikrobeja. Vauvan ja hoitajan välinen kiintymyssuhde lähtee rakentumaan turvallisella alustalla ihokontaktissa, turvaa ja läheisyyttä vaalien. Mikäli vastasyntynyt ei pääse äidin ihokontaktiin ja läheisyyteen esimerkiksi sektion jälkeen, on tukihenkilöllä tässä tärkeä rooli, jota hoitohenkilökunnan on mahdotonta korvata.

Synnyttäjän henkinen hyvinvointi on erittäin tärkeä osa synnytyksen kulkua ja synnytyksestä toipumista. Tukihenkilön läsnäolon tärkeydestä synnytyksessä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Tukihenkilön läsnäolo edistää muun muassa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista, synnyttäjän toipumista sekä vähentää komplikaatioita ja lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Tukihenkilön rooli synnyttäjän psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on merkittävä, eikä synnyttäjälle vieras hoitohenkilökunta kykene tarjoamaan samaa. Tukihenkilön tuella ja ansiosta on mahdollista ehkäistä synnytyspelkoa sekä synnytyksen jälkeistä masennusta. Tukihenkilö on useimmiten toinen vanhempi, jolla on ehdoton oikeus päästä tutustumaan lapseen heti tämän synnyttyä eikä vasta useita päiviä, pahimmillaan viikkoja tämän syntymän jälkeen.

Sektio on usein synnyttäjälle raskas ja pelottava tapahtuma. Huoli omasta ja vauvan hyvinvoinnista on suuri. Tukihenkilö pystyy lievittämään tätä pelkoa sekä synnytyksessä että sen jälkeen ensimmäisinä tunteina ja päivinä. Tukihenkilön rooliin kuuluvat yleensä kaikki vauvan hoitoon liittyvät toimenpiteet paitsi imetys. Kuitenkin myös hyvän imetysalun turvaamiseksi tukihenkilön rooli on merkittävä muun muassa sopivien imetysasentojen löytämisessä sekä vauvan siirtelyssä rinnalta toiselle, jos synnyttäjä on esimerkiksi ison vatsan alueen leikkauksen, sektion jälkeen kipeä. Hoitohenkilökunnan on mahdotonta tässä asiassa korvata tukihenkilöä, ja huoli esimerkiksi imetyksen epäonnistumisesta on suuri ja aiheellinen. Imetykseen liittyvä huoli koskee myös alateitse synnyttäviä, sillä etenkin ensimmäisen synnytyksen jälkeen imetykseen liittyy enemmän ja vähemmän haasteita, joiden ratkomiseen tarvitaan resursseja ja aikaa. 

HUS:n ja muiden yliopistosairaaloiden uuden linjauksen alkaessa ja siten tukihenkilön puuttuessa hoitohenkilökunnan määrää on lisättävä, sillä tukihenkilö on merkittävä tuki ja apu ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen. Kun synnyttäjiä pyritään pandemiatilanteessa kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti, lisääntyy henkilöstöresurssin tarve sairaalapuolen lisäksi myös neuvolapuolella, jotta turvataan perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä vastasyntyneen kasvu, turvallisuus ja terveys. Jos resursseja ei ole tarpeeksi ja esimerkiksi kotikäyntejä ei tehdä, vaarantuvat edellä mainitut asiat merkittävästi. Toisaalta, jos terveydenhoitajat tai kätilöt kiertävät kotikäynneillä, lisääntyvät ihmiskontaktit ja täten myös korona-altistumisriski. Joissain tapauksissa kotikäyntejä tarvitaan useita. HUS on väläytellyt etäyhteydellä tapahtuvien kontaktien lisääntymistä. Kuitenkin tähänkin liittyy omat merkittävät riskinsä, eikä kaikkien ensipäivinä huomioitavien asioiden hoitoa voi suorittaa sähköisesti.

Koronaviruspandemia on erityinen ja haastava tilanne, jossa tehtävät yhteiskunnalliset päätökset voivat olla vaikeita. Tässäkään tilanteessa vastasyntyneen, synnyttäjän tai koko perheen perusoikeudet ja paras eivät saa unohtua, ja päättävien toimijoiden on kyettävä pohtimaan erilaisia ratkaisuja, joissa edellä esitetyt näkökulmat ovat monipuolisesti otettu huomioon. Viimeisin päätös kaikkien tukihenkilöiden läsnäolo-oikeuden rajaamisesta nostaa esiin sekä ihmisoikeuskysymyksiä että epäilyn, onko päätöstä ja sen seurauksia mietitty loppuun asti. Päätöksen loppuun asti harkitut ja huolella analysoidut perusteet tulee esittää synnytystä odottaville ja varmistaa, että heidän näkökulmansa on otettu huomioon.

Mikäli tukihenkilön rajaaminen pois yhdestä koko hänen elämänsä merkittävimmästä tapahtumasta on huolellisten ja loppuun asti harkittujen analyysienkin jälkeen välttämätöntä koronaviruspandemian leviämisen kannalta, tulisi rajaukset purkaa mahdollisimman nopeasti sallien tukihenkilön osallistuminen raskaudenaikaiseen seurantaan, synnytyksen käynnistämiseen, sektioon ja ensipäivien lapsivuodeaikaan sairaalassa tai perhepesähotellissa. Kannanoton ei ole tarkoitus väheksyä, neuvoa tai ratkaista poikkeustilanteesta syntynyttä ongelmaa vaan pyrkiä ottamaan huomioon kaikki näkökulmat ja haastaa löytämään muita ratkaisuja tilanteeseen.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry

Kiintymysvanhemmuusperheet ry – yhdistys lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille

Kiintymysvanhemmuusperheet ry on valtakunnallinen yhdistys lapsentahtisesta ja lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille. Yhdistys toimii vertaistukialustana vanhemmille ja jakaa tietoa esimerkiksi lempeästä vauvanhoidosta, tunnetaidoista ja rakentavasta vuorovaikutuksesta isompien lasten kanssa.

Lisätietoja antavat: 

Share Button