Kivaa arkea: päiväkodin aloitus

Syksyllä monella alkaa uudenlainen arki. Vanhemmilla alkavat työt kesäloman jälkeen ja pienet lapset saattavat aloittaa päiväkodissa. Päiväkodin aloitus voi olla jännittävä ja pelottavakin asia sekä lapselle että aikuiselle. Tässä tekstissä on esimerkkejä, miten KiVa ja Lempeä kasvatus näkyvät päiväkodin aloituksessa.

Tapaus 1) Aikuista jännittää, miten lapsi sopeutuu päiväkotiin

Päiväkotiin tutustumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, esimerkiksi 1-2 viikkoa, jolloin lapsi jää hoitopaikkaan asteittain pidemmäksi aikaa ilman vanhempaa.

Lasta helpottaa, kun hoitajat ja leikkikaverit tulevat tutuiksi.

Itse olen kokenut hyödylliseksi tutustua päiväkodin arkeen ja rutiineihin, jotta pystyn käymään niitä lapsen kanssa kotona läpi. Pidän tärkeänä myös sitä, että tutustun itse päiväkodin henkilökuntaan, jotta olen kartalla, kenestä lapseni milloinkin puhuu. Myös lapsen päiväkotikavereiden nimien muistaminen on ollut hyödyllistä. Omalle lapselleni askartelin ikäväkirjan, jossa on laminoituna lapsen läheisten kuvia ja kuvia kotoa tärkeistä asioista. Omaa oloani on helpottanut, kun sain aluksi päiväkodista tekstiviestillä kuulumisia päivän kulusta.

Tapaus 2) Lapsi alkaa itkeä lähdön hetkellä

Temperamentista riippuen osa lapsista kokee hoitoon jäämisen pelottavana tai ikävänä. Joskus syynä voi olla myös se, ettei lapsi vielä koe päiväkotia tai hoitajia tarpeeksi tutuiksi ja turvallisiksi eli lapsi olisi tarvinnut ehkä pidemmän tutustumisajan. Aina se ei ole mahdollista, mutta tässä muutama asia, jotka voivat helpottaa:

  1. Aamut kannattaa pitää rauhallisina. Kiireisen ja ehkä pahantuulisenkin aamun jälkeen on vaikea erota vanhemmasta. Rauhallisiin aamuihin pääsemistä voi auttaa se, että laittaa illalla kaiken valmiiksi aamua varten. Aikuisen kannattaa herätä tarpeeksi aikaisin ja herättää lapset sopivaan aikaan, jotta kiirettä ei synny. 
  2. Tunne lapsesi: tarvitseeko sinun lapsesi hetken rauhallista aikaa kanssasi ennen kuin lähdet päiväkodista? Vai toimiiko teillä paremmin nopeat ja luottavaiset heipat?
  3. Ikävöivää lasta kannattaa kuunnella aktiivisesti: “sinun tulee ikävä minua”, “päiväkotiin jääminen jännittää sinua”. Anna lapsellesi ensin kokemus siitä, että ymmärrät hänen tunteensa ja jätä asian perustelu myöhemmäksi. “Minun on pakko lähteä töihin” tai “ei sinulla ole mitään hätää täällä” eivät auta lasta ymmärtämään tilannetta, jos hänen tunteensa on sivuutettu.
  4. Mikäli sinua pelottaa lapsen ikävän tunne, itku tai et oikein luota päiväkodin hoitajien kykyyn vastata lapsesi tunteeseen, käsittele nämä tunteet ensin itse. Lapset usein aistivat vanhemman epävarmuuden ja huomaavat, että lohduttavat sanat ja huolestuneet eleet ovat ristiriidassa. Tämä voi lisätä lapsen hätää tai tarrautumista vanhempaan.

“Itse koen ennakoinnin tärkeäksi, varaan riittävästi aikaa ja menen usein hetkeksi aloittamaan leikin lasteni kanssa tai katson, että pääsevät leikkiin kiinni. Pidän tärkeänä, että lapsi jää päiväkotiin halauksen ja sylin kautta. Aamuina, kun ei ole aikaa jäädä ihmettelemään, jäävät lapset päiväkodin työntekijän syliin.”

Tapaus 3) Mitä sitten, jos kaikki menee pieleen ja lapsi jää kaikesta huolimatta itkemään?

Aina itku ei vain lopu tai vanhemman aikaa tai kapasiteettia ei ole rajattomasti, jolloin lapsi jää itkien päiväkotiin. Näissä hetkissä on tärkeää osoittaa itselleen myötätuntoa. Lapsi selviää itkusta ja huonosta kokemuksesta, kun lapsi pääsääntöisesti kohdataan lempeästi ja ymmärtävästi. Lapsen kanssa kannattaa myös puhua illalla kotona tilanteesta ja sen aiheuttamista tunteista, sekä miettiä yhdessä keinoja, joilla tilannetta voi helpottaa seuraavalla kerralla. 

Tapaus 4) Aikuista mietityttää, miten viestiä ajatuksistaan lapsen kasvatukseen liittyen

Hyvässä kasvatuskumppanuudessa vuorovaikutus on helppoa ja luonnollista. Eriävistä mielipiteistä on kuitenkin hankalaa kertoa. Sinä vanhempana tunnet ja tiedät lapsesi parhaiten, joten sinulla on oikeus ja velvollisuuskin kertoa hoitajalle ajatuksiasi sekä huomioita lapsen kasvatukseen ja kohtaamiseen liittyen. Hoitajalle on helpointa viestiä omiin kokemuksiin perustuen. Voi kertoa, että kotona meillä toimii parhaiten tällainen lähestymistapa tai että lapseni tarvitsee aikaa siirtymätilanteissa, miten sellainen onnistuisi hoidossa. 

“Ristiriitatilanteessa itseäni on helpottanut eniten se, että minulla on ollut henkilöitä, joiden kanssa olen voinut reflektoida kokemuksiani ja omia tunteita ja saanut ikään kuin neutraalimman näkökulman, jonka turvin lähestyä hoitajaa seuraavana päivänä asiasta minä-viestin muodossa.“

Tapaus 5) Voiko päiväkodissa imettää? Tai voiko päiväkoti-ikäistä edes enää imettää?

Päiväkodissa ja päiväkoti-ikäistä saa ja voi imettää! Imetys saattaa myös helpottaa siirtymätilanteita eli hoitoon jäämistä sekä hoidosta lähtöä. Se ei saa lasta ikävöimään kovemmin imettävää vanhempaansa, koska ikävöinti liittyy enemmän lapsen temperamenttiin kuin imetykseen. Päiväkodin aloituksen vuoksi ei imetystä siis tarvitse tai edes kannata lopettaa. Päiväkodin aloitus on iso asia pienelle. Iltaisin lapselle onkin tärkeää tankata läheisyyttä sekä korjata ikävän ja muiden tunteiden tuomia kuormituksia, ja imetys sopii tähän erityisen hyvin. Imetyksen jatkaminen suojaa myös lasta infektioilta elämäntilanteessa, jossa hän on niille erityisen altis. 

Tapaus 6) Lapsi saa raivarit joka päivä, kun haen hänet päiväkodista

Lapsen ikävä ja päiväkotipäivän aikana kertyneet tunteet sekä väsymys ja nälkäkin purkautuvat, kun vanhempi saapuu paikalle. Tässä hetkessä on tärkeää pysähtyä olemaan täysin läsnä lapselle. Lapsen pitää saada tunne purettua ja lasta voi siinä auttaakin. Yksi tehokas tapa on huumori.

“Meillä lapset ryntäävät piiloon, kun näkevät, että olen tulossa. Ihmettelen ensin kovaan ääneen, mihin lapset ovat kadonneet ja sen jälkeen alan etsiä ja jahdata heitä. Lopuksi nauramme kaikki ja stressitasomme laskevat. Näin lapsi saa purkaa kuormitustaan eikä tunne tule ulos hallitsemattomasti raivona.”

Joskus arjen kuormittavuus näkyy myös aikuisessa. Lapsi on päiväkotipäivän jälkeen kuormittunut ja odottaa vanhemman jaksavan auttaa häntä. Kuormittunut vanhempi taas saattaa kokea hakureissut raskaina. Aikuinen voi tehdä lyhyen läsnäoloharjoituksen ennen lapsen hakemista päiväkodista.

Tapaus 7) Arki tuntuu takkuavan aamusta iltaan eikä aika riitä

Työn, lapsiperheen arjen pienten (tai isompienkin) lasten kanssa, mahdollisten harrastusten sekä kodinhoidon yhteensovittaminen on usein kuluttavaa. Joskus voi helpottaa jo se, kun myöntää ja hyväksyy arjen olevan nyt kuormittavaa ja samalla sallii itselleen negatiivisetkin tunteet. Tällöin niitä ja omia täyttymättömiä tarpeitaan pääsee käsittelemään. Yhteys omaan itseensä ja sen myötä hyvä yhteys lapseen auttaa arjen haasteissa. Kun itsellä on tasapainoinen ja hyvä olo sekä tunnistaa omat tarpeensa ja tunteensa, on helpompi ymmärtää ja nähdä lapsen tunteet ja tarpeet arjen kiireessäkin. Kun lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi empaattisesti, hän yleensä myös helpommin toimii yhteistyössä ja arki tuntuu sujuvan helpommin. (Lisää yhteydestä: Ukk: miksi lapsen ja aikuisen välisen yhteyden vaaliminen on tärkeää ja  Lempeän kasvatuksen viikko 2019 – lauantai )

Iso apu voi olla myös rutiinien tarkastelu. Mikä teillä toimii ja mitä pitää tehdä, jotta kaikilla olisi hyvä olla. Mitä sinä tarvitset ja mitä muut perheenjäsenet tarvitsevat. Perheenä te voitte itse luoda omat toimivat arjen rutiinit, vaikka ne ensialkuun kuulostaisivatkin epäsovinnaisilta. 

“Päiväkotipäivien haasteellisuus alkaa jo heti aamusta. Toinen lapsi haluaa aamuisin paljon aikaa, kun taas toinen lapsista haluaa nukkua pitkään. Paras aamurutiini riippuu lapsen luonteesta. Meillä toinen lapsi herätetään niin aikasin, että hänellä on aikaa heräillä ja valmistautua päivään rauhassa. Toinen lapsi taas herätetään vasta, kun muut ovat lähtövalmiina. Näin jokainen pääsee aloittamaan päivänsä omaan tyyliinsä.”

“Minulla on työ, jossa päivät ovat kiireisiä. Töiden jälkeen minulla on kiire hakea lapsi päiväkodista. Kiire on myös päästä kotiin laittamaan ruoka ja kiire päästä syömään, koska nälkäisinä olemme kaikki kiukkuisia. Meidän arkea helpotti huomattavasti oivallus, että arjen rutiineja voi kiepsauttaa eri järjestykseen. Nykyään varaan pienen välipalan mukaani lapsia hakiessa. Vaihdoimme iltapalan ja päivällisen paikkaa siten, että nyt syömme yhdessä pienen välipalan jo heti päiväkodilta lähtiessä. Saamme pahimman nälän kuriin, ehdimme hengähtää hetken yhdessä ja vaihtaa kuulumiset. Voimme mennä rauhassa kotiin ja valmistaa ruoan yhdessä.” 

Share Button