Lempeä kasvatus isän näkökulmasta

Isänpäivän kunniaksi saimme erään KiVa-perheenisän kertomaan ajatuksiaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Millaista se on isän mielestä, kun perheessä toteutetaan lempeää kasvatusta? Mitä mieltä isä on pitkästä imetyksestä, perhepedissä nukkumisesta tai rankaisemattomuudesta? Mikä isänä olemisessa on kaikkein oleellisinta ja mikä vaikeinta? Miten isä kokee onnistuvansa lempeänä kasvattajana?

Jatka lukemista “Lempeä kasvatus isän näkökulmasta”

Share Button

Vauva tuli taloon, kivaa!

Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun vauva syntyikin aikaisemmin kuin luulin.

Jatka lukemista “Vauva tuli taloon, kivaa!”

Share Button

Lempeä unirytmien muuttaminen Jay Gordonin mukaan

  • Tämä Dr. Jay Gordonin menetelmä sopii yli vuoden ikäisen lapsen unirytmien muuttamiseen. J. Gordon ja Kiintymysvanhemmuusperheet ry eivät suosittele minkäänlaisia unikouluja alle vuoden ikäisille vauvoille.
  • Menetelmää toteutetaan 10 yön ajan kolmen ja neljän yön jaksoissa.
  • Tavoitteena on saada lapsi nukkumaan öisin 7 tunnin yhtämittainen jakso, jolloin lasta ei imetetä (muutoin imetys voi jatkua normaalisti). 7 tuntia on sopiva yhtäjaksoinen yöpaasto yli vuoden ikäisille.
  • Lasta ei jätetä yksin itkemään vaan läheisyyden avulla totutetaan hänet vähitellen nukahtamaan ja nukkumaan ilman vanhemman apua ja imetystä.
  • Tässä tekstissä puhutaan imettämisestä, mutta luonnollisesti menetelmää voi toteuttaa samalla tavalla myös pulloruokitun lapsen kanssa.
  • Gordon suosittelee unirytmien muuttamista perhepedissä tai ainakin siten, että lapsi nukkuu vanhempien kanssa samassa huoneessa.

Jatka lukemista “Lempeä unirytmien muuttaminen Jay Gordonin mukaan”

UKK: Onko pakko imettää, nukkua perhepedissä, vessahätäviestiä ja kantaa vauvaa liinassa?

Jatka lukemista “UKK: Onko pakko imettää, nukkua perhepedissä, vessahätäviestiä ja kantaa vauvaa liinassa?”

Share Button

Maidon maistaja, tiedon tietäjä

Imettäminen, sen lopettaminen tai kokonaan imettämättä jättäminen ovat päätöksiä, joihin jokaisella äidillä on oikeus. Perheillä on erilaisia tilanteita, eikä imetys ole syystä tai toisesta aina mahdollista. Se ei onneksi määritä äitiyttä eikä ole välttämättömyys turvalliselle kiintymyssuhteelle. Jatka lukemista “Maidon maistaja, tiedon tietäjä”

Share Button

imetys

Äidinmaito on lajimme jälkeläisille tarkoitettua, optimaalista ravintoa. Imetyksen lukuisat edut sekä lapsen että äidin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ovat laajalti tiedossa. Siitä huolimatta imetys koetaan usein ongelmalliseksi. Korvike-vallankumous katkaisi 1900-luvulla luonnollisen sukupolvien ketjun, jossa tyttäret oppivat imettämään äideiltään ja muilta sukulaisiltaan. Imetykseen voi valmistautua jo ennen lapsen syntymää hankkimalla tietoa ja asennoitumalla imetykseen. Myös läheisten (esimerkiksi puoliso tai oma äiti) kanssa on hyvä keskustella imetykseen liittyvistä odotuksista, ja pohtia, kuinka he voivat tukea imetyksen onnistumista. Imetykseen liittyvissä pulmissa äiti voi pyytää apua esimerkiksi neuvolasta, imetysohjaajalta tai Imetyksen tuki ry:n imetystukiäideiltä. Jatka lukemista “imetys”

Lapsentahtinen pulloruokinta

Imetys on yksi mahdollinen osa kiintymysvanhemmuutta, mutta sen puute ei tee vanhemmista huonompia tai poista heidän mahdollisuuksiaan hoitaa lastaan lapsentahtisesti ja lempeästi. Kiintymysvanhemmuuden näkökulmasta pulloruokintakin on mahdollista tehdä vauvan moninaiset tarpeet huomioiden. Olennaisia seikkoja ovat ihokontaktin ja läheisyyden ylläpito sekä lapsen nälkäviestien huomioiminen. Jatka lukemista “Lapsentahtinen pulloruokinta”

Kirjaesittely: Luonnollinen lapsuus

Evoluutiobiologi Tiina Kaitaniemen kirja on pyrkimys hahmottaa sitä, miten lajimme tyypillisesti synnyttää ja hoitaa vauvoja sekä miten vanhemmuus ja perhe muotoutuu ja miten yhteisö ja sukulaissiteet vaikuttavat siihen. Evoluutiobiologian lähtöoletusten mukaisesti kirjan lähteenä on käytetty sekä tutkimuksia toisista kädellislajeista, tutkimuksia fossiileista ja arkeologisista löydöistä että tutkimuksia laajasti nykyisistä eri ihmispopulaatioista, erityisesti keräilijä-metsästäjä-kansoista. Lähtöoletuksena on, että ihminen pyrkii geeniensä ohjaamana lisääntymismenestykseen, ja vuosimiljoonien kuluessa nykyiseen olemukseemme ja toimintaamme on vaikuttanut se, millaisia valintoja tehneet edeltäjämme ovat säilyneet parhaiten hengissä ja lisääntyneet eniten. Jatka lukemista “Kirjaesittely: Luonnollinen lapsuus”

Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto

Pienten vauvojen vanhempien parissa on kiertänyt pitkään käsitys siitä, että Suomen puheterapeutit suosittelisivat kiinteiden aloittamista jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Tätä tietoa ovat levittäneet myös yksittäiset terveydenhoitajat, kehottaen äitiejä aloittamaan kiinteiden tarjoamisen nelikuisille vauvoille. Perusteluksi kiinteiden suhteellisen varhaiselle aloittamiselle on saatettu antaa puhemotoriikan kehitys: varhaisempi kiinteiden aloittaminen tukisi lapsen puhemotoriikan kehittymistä ja siten ehkäisisi esimerkiksi äännevirheitä.

Kuva:
http://summitspeechtx.com/services/

Jatka lukemista “Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto”

Share Button