Valikoivan syöjän suusta

”Huono syömään” on leima, jota olen kantanut varhaisesta lapsuudesta asti. Nirso, ronkeli. On vaikea edes tavoittaa omista muistikuvista niitä aikoja, jolloin tuo määritelmä tuli osaksi omaa identiteettiäni. Olen ollut sellainen kai aina. Muistan ruokailutilanteiden olleen ahdistavia, niihin sisältyi painetta maistaa ja syödä lautanen tyhjäksi. Monesti jo etukäteen päiviteltiin. ”Mitä minä nyt ymmärrän sinulle tarjota, kun et kuitenkaan syö.” Katseet seurasivat haarukkaani, joka pyöritteli ruokaa lautasella. Jokaisella tuntui olevan oikeus kommentoida ja ihmetellä syömättömyyttäni. Pahinta oli, jos vihjattiin pikkusiskonkin pian kasvavan ohitseni. Hän se sentään söi ne perunansa. Kaikkia hyvää tarkoittavia keinoja kokeiltiin maanittelusta uhkailuun ja tarroilla palkitsemisesta kiristämiseen, mutta sillä ei ollut sen suurempaa vaikutusta.

Jatka lukemista “Valikoivan syöjän suusta”

Share Button

Kirjaesittely: Simppeliä sormiruokailua

Pääsin tutustumaan Marjut Ollilan kirjoittamaan sormiruokailukirjaan “Simppeliä sormiruokailua”. Kirja on visuaalisesti miellyttävä, helppolukuinen ja loogisesti etenevä. Tähän on myös helppo palata ja etsiä haluamaansa tietoa myöhemmin. Ollila kirjoittaa lempeästi ja kannustavasti, välillä kieli poskella. Kirja on hyvin helposti lähestyttävä, ilman minkäänlaista vastakkainasettelua tai arvostelua. Todellinen hyvänmielen opus.
Jatka lukemista “Kirjaesittely: Simppeliä sormiruokailua”

Sormiruokailun pieni muistilista

 

Mitä sormiruokailu on?

Sormiruokailu on lapsentahtista siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (engl. baby-led weaning). Sormiruokailun ajatus on, että vauva tutustuu ruokaan itse, omassa tahdissaan. Rintamaito tai äidinmaidonkorvike pysyy vauvan pääravintona aina 1-vuotiaaksi saakka.

Vauvalle ei syötetä mitään, vaan hän syö kaiken ruokansa itse – joko kokonaan sormin tai lusikkaa ja haarukkaa itse käyttäen. Aikuinen huolehtii ruokailun turvallisuudesta ja ruoan soveltuvuudesta vauvan itse syötäväksi, vauva päättää mitä ja kuinka paljon syö.

Jatka lukemista “Sormiruokailun pieni muistilista”

Share Button

Kirjaesittely: Baby-Led Weaning

Gill Rapley ja Tracey Murkett: Baby-Led Weaning (Experiment LLC, 2010)

Baby-Led Weaning perustuu käsitykseen, että vauvat ovat täysin kykeneväisiä itse ruokkimaan itsensä, alkaen lapsentahtisesta imetyksestä ja jatkaen lapsentahtisella sormin syömisellä. Aikuisen ei tarvitse auttaa lasta ottamaan ruokaa käsiinsä, ei työntää sitä hänelle suuhun eikä määritellä, milloin lapsi on kylläinen. Terve, normaalisti kehittynyt lapsi pystyy tekemään tuon kaiken itse, kun on siihen valmis ja halukas. Jatka lukemista “Kirjaesittely: Baby-Led Weaning”

sormiruokailu

Kiinteiden aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva itse haluaa ottaa ruokaa käsiinsä, vie sen suuhun ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Osa lapsentahtista vieroittumista on sormiruokailu. Sormiruokailussa vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse. Puurojen tai soseiden lusikalla syöttämistä ei ole pakko käyttää vauvan ruokkimisessa lainkaan. Kiinteät ovat aluksi uusia elämyksiä, eivät pääravintoa. Vähitellen lapsi alkaa syödä yhä enemmän. Jatka lukemista “sormiruokailu”

Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto

Pienten vauvojen vanhempien parissa on kiertänyt pitkään käsitys siitä, että Suomen puheterapeutit suosittelisivat kiinteiden aloittamista jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Tätä tietoa ovat levittäneet myös yksittäiset terveydenhoitajat, kehottaen äitiejä aloittamaan kiinteiden tarjoamisen nelikuisille vauvoille. Perusteluksi kiinteiden suhteellisen varhaiselle aloittamiselle on saatettu antaa puhemotoriikan kehitys: varhaisempi kiinteiden aloittaminen tukisi lapsen puhemotoriikan kehittymistä ja siten ehkäisisi esimerkiksi äännevirheitä.

Kuva:
http://summitspeechtx.com/services/

Jatka lukemista “Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto”

Share Button