Tervetuloa LKV: Myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken kuuma peruna monella kanavalla. Ulkomailla myötätuntotaitoja on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Mindfulnessia käytetään niin liike-elämässä kuin kasvatuksen kentälläkin. 

Suomessakin tietoisuustaitoja tutkitaan siitä näkökulmasta, miten niiden avulla voidaan tuoda helpotusta työhön ja arkeen. Esimerkkinä tästä Terve Oppiva Mieli, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteutettava monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Siinä selvitetään tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12-15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon. 

Kun vuosi sitten pohdimme teemaa tulevalle Lempeän kasvatuksen viikolle, olin juuri itse löytänyt tietoisuustaidot ja erityisesti itsemyötätunnon. Tietoinen läsnäolo oli vakuuttanut minut ja koin, että niiden taitojen ansiosta pystyn kokemaan olevani riittävän hyvä vanhempi, joka päivä. Halusin osaltani tuoda tätä tietoa kaikkien vanhempien saataville, jotta pääsisimme kaikki oivaltamaan, ettei vanhemmuuden tarvitse olla raskasta, vaikka se monesti vaikeaa onkin. Kun itsemyötätuntoa alettiin tarkemmin tutkimaan yhdistyksen aktiivien kanssa, oli nopeasti selvää, että aihepiiri kulkee käsi kädessä Lempeän kasvatuksen sanoman kanssa. Se tuo siihen ripauksen lisää tärkeää sanomaa ja muistuttaa myötätunnon merkityksestä arjessa ja tunnetaidoissa ja niiden kehittymisessä sekä aikuisella että lapsella. 

Myötätuntoinen ihminen on aidosti läsnä, kuulee toista ja pyrkii auttamaan toista eli lievittämään toisen kärsimystä. On luonnollista, että vanhempi on myötätuntoinen omia lapsiaan kohtaan. Varsinaisesti pelkkä myötätunto ei kuitenkaan ole avain kiukunhallintaan. Myötätuntoisinkin äiti saattaa räjähtää lapselle pukemistaisteluissa tai nukkumaan mennessä, ja potea siitä syyllisyyttä jälkeenpäin. Mikä sitten auttaa, kun haluaa olla lempeä ja myötätuntoinen, mutta toistuvasti kokee, ettei se onnistu?

Vastaus löytyy itseen kohdistuvasta myötätunnosta. Vanha sanonta siitä, että täytyy pukea ensin happinaamari itselle, pätee tässäkin. Ollakseen myötätuntoinen niin, että perhe-elämä on onnellista, laadukasta ja hyvää, on aikuisen löydettävä tie itsemyötätuntoon. Siihen me tarjoamme tällä viikolla keinoja.

Tiiviistettynä itsemyötätuntoon perustuva kiukunhallinta on sitä, että aikuinen kohtelee itseään kuten parasta ystäväänsä. Aikuinen tunnistaa omat tarpeensa, tunteensa ja heikkoutensa, ja suhtautuu niihin lempeästi ja myötätuntoisesti. Aikuisen tulee kohdella itseään samalla lämmöllä, jolla hän haluaa kohdella lastaan. Kun aikuinen harjoittaa itsemyötätunnon taitojaan, hän kykenee tunnistamaan ja sitä kautta hallitsemaan tunnekuohujaan paremmin. Ja kun ei kykene, suhtautuu itseensä edelleen myötätunnolla. Kun sydän on täynnä itsemyötätuntoa, on helpompi olla aidosti myötätuntoinen muita kohtaan.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että ne, jotka kiinnittävät huomion sen hetkiseen kokemukseen ja kärsimykseen ovat tunne-elämältään tasapainoisempia. He myös ovat vähemmän olosuhteiden uhreja ja tunteiden vietävissä. Tietoisuustaitojen kehittäminen on siis mahdollisuus kehittää kiukunhallintaa.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry seuraa ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia aktiivisesti ja on tässäkin asiassa tiiviisti mukana tieteen ja yhteiskunnan kehityksessä. Myötätunnon avulla saamme voimaa arkeen, työhön ja juhlaan positiivisella ja lempeällä tavalla.

Henkilökohtaisesti itsemyötätunnon merkityksen ymmärtäminen on avannut minulle oven hyvän vanhemmuuden kokemukseen. En ehkä tee moniakaan asioita ulkoisesti toisin, mutta koska minulla on koko ajan kokemus, että olen riittävän hyvä tai oikeastaan aika mainio, on elämä lasten kanssa enimmäkseen vaivatonta. Tämä ei tarkoita, etteivät lapset riitelisi tai etten minä suuttuisi. Se tarkoittaa sitä, että osaan hallita tunteitani, mutta myös tarjota itselleni huononakin hetkenä lohtua ja arvostusta sekä mallintaa myös lapsille itsemyötätuntoista kohtaamista. Koska en enää säti itseäni epäonnistumisista, tunnen olevani riittävän hyvä juuri näin. Silti minulla säilyy halu kannustaa itseäni vielä parempiin suorituksiin ja ikuiseen oppimiseen. Teen tietoisuustaitoharjoituksia nykyään päivittäin. 

Meillä oli eilen esiteinin kanssa eripuraa. Hän suuttui kovasti, mekasti ja oli vihainen. Kun yritin tarjota hänelle myötätuntoa hän sanoi “Älä yritä tarjota mulle tota kiintymysvanhemmuus-lässynläätä, se ei auta ketään.” Vastasin: “Mulle se auttaa. Sen ansiosta en nyt hermostu sulle, vaikka lähellä se on.” Onnistuin siis tunnistamaan vaikean hetken ja muistamaan, että muutkin kokevat vaikeita hetkiä lastensa kanssa. Samalla koko ajan silitin peukalolla kättäni, tarjosin itselleni lohtua. Saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta toimii. Kun lapsikin oli rauhoittunut, saimme purettua tilanteen ja arki jatkui taas normaaliin, kivaan tapaan. 

– Petra Masko

P.S. Tätä voit kokeilla jo tänään:
Helpoin ohje kiukun hetkeen on vetää syvään henkeä kolme kertaa, silittää itseään ja toistaa omaa itsemyötätuntomantraa. Näin aivoille saadaan signaali, ettei hätätilaa ole ja ne ehtivät rauhoittumaan. 

On kuitenkin tärkeä muistaa, että aivotkin kaipaavat harjoitusta, eivätkä ne kiukun hetkellä ole kykenevät oppimaan. Niinpä kannattaa alkaa harjoitella itsesi hellimistä ihan heti. 

Share Button