Vastine: Lasta ei tarvitse rangaista – KiVa ry:n neuvoilla selviät ilman vallankäyttöä

Perhelehti Kaksplus julkaisi helmikuussa (01.02.2020) verkkosivuillaan Supernanny-ohjelmasta tutun Pia Penttalan haastattelun otsikolla “Kyllä tottelematonta lasta saa rangaista – Supernannyn oivallus auttaa sinua rankaisemaan oikein”. Haastattelussa Supernanny antaa vanhemmille neuvoja, joiden avulla selvitä lapsiperheen arjen haastavista tilanteista.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry on lanseerannut termin Lempeä kasvatus kuvaamaan niitä tapoja, joilla lapsen voi kohdata yksilöllisyyttä ja lapsen ainutlaatuisuutta kunnioittaen ilman palkitsemisia ja rankaisemisia, tarpeetonta vallankäyttöä välttäen. Lapsi nähdään hyväntahtoisena ja yhteistyökykyisenä ja aikuinen velvollisena etsimään keinoja rakentavalle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Keskeisenä arvona nähdään yhteyden vaaliminen lapsen ja aikuisen välillä. Kun yhteys on kunnossa, vuorovaikutus toimii ja eri osapuolten on helpompi ymmärtää toisiaan. Näin konflikteja syntyy vähemmän, ja ne voidaan ratkaista helpommin ja ilman rankaisemista.Tällä kirjoituksella haluamme kannustaa vanhempia etsimään vaihtoehtoja rankaisemisen tilalle.

Jutussa Supernannyna esiintyvä Pia Penttala nostaa esille hyviä näkökulmia muun muassa siitä, ettei pieni lapsi vielä hahmota syy-seuraussuhteita. Lapsi ei esimerkiksi ymmärrä, että kun ruokaa heittää lattialle, syntyy ruokahävikkiä ja sotkua, jotka voivat harmittaa aikuista. Supernanny sanoo, että pelkän kieltämisen sijaan lapselle on hyvä selittää ja mallintaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Mallioppimiseen perustuva kasvatus on myös Lempeän kasvatuksen mukaista.

Penttala esittää, että lasta voi rangaista, jos rangaistus on oikeudenmukainen. Esimerkkinä hän kertoo tilanteen, jossa lapsi heittelee rakennuspalikoita ja ohjeeksi hän antaa, että tässä tapauksessa vanhempi voi kerätä lelut pois lapsen saatavilta. Jonkin ajan kuluttua ne annetaan takaisin ja katsotaan, osaako lapsi leikkiä niillä nyt. Jos lapsi heittelee ruokaa pöydässä, Penttala ohjeistaa poistamaan lapsen tilanteesta ja toteamaan, että ruokailu on nyt päättynyt.

Lempeän kasvatuksen näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ymmärtämään lasta. KiVa ry kannustaa vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen ulkoisen käytöksen sijaan lapsen kokemusmaailmaan. 

Miksi lapsi heittää leluja? Onko hän turhautunut, onko hän vihainen, kaipaako hän aikuisen huomiota, haluaako hän kokeilla miltä tavaran heittäminen tuntuu? Miten lasta voisi tukea tilanteessa ja ohjata leikkimään turvallisesti?

Jos lapsi heittelee ruokaa pöydässä, voidaan todeta rauhallisesti, että taidat olla kylläinen, oletko jo valmis poistumaan pöydästä? Jos lapsi heittää leluja, voidaan hänelle näyttää paikka, jossa luvallista esinettä saa heittää. Heittelyn harjoitteleminen on lapselle tärkeää. Jos lapselta poistetaan lelut ohjaamatta ja mallintamatta miten pitäisi toimia, ei lapsi opi muuta kuin sen, että aikuinen voi milloin vain napata lapsen tavaroita. Toki pelko tavaran menettämisestä on tehokas opettaja, mutta Lempeä kasvatus olettaa, ettei aikuinen halua kasvattaa lasta pelolla. Lisäksi vallankäyttö ja tavaran vieminen lapselta voi mallioppimisen näkökulmasta johtaa siihen, että lapsi oppii käyttämään valtaa myös vertaisiin: jos kaveri ei leiki lapsen mielen mukaan , häneltä saa viedä tavarat pois.

Pukemis- ja siirtymätilanteet ovat haastavia monissa pikkulapsiperheissä. Lapsi voi vastustaa pukemista ja lapsen voi olla vaikea hahmottaa, minne ollaan menossa ja miksi. Supernanny kehottaa aikuista laatimaan valmiiksi ”sotasuunnitelman”. Hän kehottaa tarvittaessa nappaamaan lapsen kiinni ja vain pukemaan hänet. Penttala sanoo, että lapselle voi olla turha puhua tilanteessa mitään.

On totta, että tunnekuohussa lapsen ja aikuisen aivot eivät kykene vastaanottamaan selityksiä, eikä ihminen pysty tunnekuohussa oppimaan. Haastavissa pukemistilanteissa oleellista onkin lempeä läsnäolo ja empaattinen, ymmärtävä suhtautuminen lapseen. Lapsen stressinsäätely kehittyy aikuisen kanssa vuorovaikutuksessa. Aikuisen tärkeä tehtävä lapsen aivojen ja tunnetaitojen kehittymisen kannalta on viestiä rauhaa ja rauhoittaa lasta. Näin lapsi ymmärtää, ettei huolta ole ja kiukun aiheuttama stressitila laskee. Hellä kosketus vapauttaa oksitosiinia, joka puolestaan helpottaa stressiä. Myös lapsen itsesäätelyn kehittymisen vuoksi aikuisen rauhallinen ja rauhoittava toiminta sekä puhe näissä tilanteissa auttavat lasta. Puhe, esimerkiksi tunteiden sanoittaminen myös aktivoi lapsen tietoisen ajattelun ja sillä tavoin helpottaa tunnekuohussa.

Lapsi ei vastusta tilannetta uhmatakseen aikuista vaan ilmaistakseen itseään ja omia tarpeitaan. Aikuisella sen sijaan saattaa nousta voimakaskin uhma, jos hän asennoituu tilanteeseen punomalla sotasuunnitelman. Näin aikuinen lähtökohtaisesti ajattelee, että aikuinen ja lapsi ovat tilanteessa eri puolilla ja että tilanne on sotatila, josta ei voi selvitä ilman konfliktia ja vallankäyttöä. On erittäin tärkeää muistaa, että jokaisella ihmisellä on tarve saada määrätä itsestään ja kehostaan, myös lapsella. Pukeminen voi olla lapselle monella tapaa epämieluisaa, ja KiVa ry haluaa kannustaa vanhempia miettimään, miten he voisivat parhaiten auttaa ja tukea lasta tässä haastavassa tilanteessa.

Yksi huonoimmista ikinä saamistani kasvatusneuvoista on ollut se, että puet vain lapsen ja lähdet. Miten vetelän, mustekalamaisen, huutavan ja raivoavan, välillä jopa lohduttomasti itkevän ja tilannetta voimakkaasti vastustavan lapsen voisi ”vain pukea” käyttämättä fyysisiä pakkokeinoja? Entä kun lapsi riisuu sitä mukaa, kun puet? KiVa ry:n nettisivuilta ja vertaistukitoiminnasta olen saanut aidosti toimivia vinkkejä näihin tilanteisiin. Ennakoiminen, kuvatukien käyttö, leikin varjolla pukeminen, aktiivinen kuuntelu ja sanoittaminen ovat olleet paljon toimivampia keinoja. KiVa:n vertaistuesta on ollut myös se hyöty, että olen saanut neuvoja ja tukea, joiden avulla voin toimia arvojeni mukaisesti. Mielestäni vanhemmuudessa ei ole tärkeintä suoriutua tilanteesta ripeästi, esimerkiksi saada lapselle vaatteet päälle ja selvitä ”voittajana”, vaan onnistumiset tulevat siitä, kun olen osannut vaikeassakin tilanteessa toimia empaattisesti, lapseni tarpeita kuunnellen.

Vanhempi, 38 v

Jos rankaiseminen ja vallankäyttö kasvatuksessa eivät tunnu itselle sopivilta tavoilta, on tärkeää tietää, että niille on olemassa myös vaihtoehtoja.  Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa toivottaa kaikki vanhemmat lempeämmän ja rakentavamman, koko perheen hyvinvointia vaalivan kasvatuksen pariin. Tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta löytyy sivuiltamme kiintymysvanhemmuus.fi. Yhdistyksen toimihenkilöt ylläpitävät kaikille aiheista kiinnostuneille vertaiskeskustelua Facebookissa, ryhmässä Kiintymysvanhemmuusperheet ry – Lempeän kasvatuksen vertaistukiryhmä.


Supernanny-formaatista:

Lapsen itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja  ovat Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n  tärkeitä arvoja. Formaattina Supernanny-ohjelma on yhdistyksen näkemyksen mukaan kyseenalainen. Yhdistyksen näkemyksen mukaan ohjelmaa tuotetaan viihdearvo edellä, ja se polkee lapsen oikeutta yksityisyyteen. Haastavissa tilanteissa olevat perheet ja lapset ovat hyvin haavoittuvaisia. On erityisen tärkeää pohtia, kuinka moni ohjelmassa kuvattavista lapsista on antanut luvan käsitellä asioitaan julkisuudessa ja kuinka moni lapsista ymmärtää julkisuuden seuraukset. Koska niitä on vaikea hahmottaa myöskään aikuisena yksityishenkilönä, yhdistys pitää formaattia lapsen edun  näkökulmasta eettisesti kestämättömänä. Lapsia ja perheitä tulee pystyä auttamaan haastavissa tilanteissa ilman asioiden laajaa julkista käsittelyä ja perheiden asettamista alttiiksi some-keskustelulle ja haukkumiselle. 

Share Button