Vieraskynä – Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutos on tämän hetken polttava yhteiskunnallinen puheen- ja huolenaihe. Koemme huolta, surua ja ahdistustakin käsillä olevasta tilanteesta. Lapsen kanssa on hyödyllistä puhua ilmastonmuutoksesta useastakin eri syystä. Ensinnäkin lapsi kuulee aiheesta ympärillään olevilta ja mediasta joka tapauksessa. Jos aihe sivuutetaan kotona täysin, se voi aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja lisätä pelkoa. Lisäksi on mielestäni tärkeää olla lapselle rehellinen itselle tärkeistä asioista ja jakaa huolenaihe erityisesti, jos huomaa sen aiheuttavan lisästressiä arkeen. On hyvä viestiä lapselle, ettei vanhemman stressi johdu lapsesta.

Miten ottaa puheeksi?

Miten aiheesta sitten kannattaisi puhua? Asiaa voi lähestyä rauhallisessa tilanteessa, jossa tietää voivansa käydä tarvittaessa pitkänkin keskustelun. Lapselta voi ikätasoisesti kysyä, mitä hän tietää asiasta ja mitä tunteita ja ajatuksia hänellä liittyy siihen. Tämä on tarpeen kahdesta syystä: jotta tietää täsmälleen, millä tasolla lapsi asiaan ajattelee ja käsittää ja myös, jotta voi korjata mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät virhekäsitykset. Lapsen kysymyksiin voi vastata itse tai ottaa yhdessä selvää. Lapsen tunteita kannattaa sanoittaa ja kokemusta validoida, jotta , ymmärtää lasta todella, ja jotta hän saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja lempeää myötuntoa tässäkin tilanteessa

Mitä tehdä?

Ilmastoahdistus on todellinen vakavasti otettava ilmiö. Se nousee usein keinottomuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyden kokemuksesta. Mielestäni on tärkeää antaa ilmastonmuutokseen liittyville ahdistuksen ja pelon tunteille kanava ja käyttää siitä kumpuavia tunteita voimavarana. Siksi ehdotankin, että vanhemmat ottaisivat ilmastonmuutokseen liittyvät teot yhteiseksi projektiksi lapsen kanssa. Ensin voi ottaa selvää – yhdessä – vaikuttamisen mahdollisuuksista. Ne saattavat olla keräykseen osallistumista, omien arjen valintojen muuttamista tai poliittiseen päätöksentekoon osallistumista. Isompaa lasta voi tukea esimerkiksi kirjoittamaan mielipidekirjoituksia, osallistumaan mielenosoituksiin, luomaan somekampanjan, osallistumaan koululakkoon tai olemaan yhteydessä kunnan- tai kaupunginvaltuutettuihin, kansanedustajiin tai presidenttiin.

Vaikka arkisten kulutusvalintojen globaali merkitys on pieni, se voi olla henkisen hyvinvoinnin kannalta olennaista. Lapsi saa kokemuksen osallisuudesta ja vaikuttamisesta, kun toimii itse omien käsitystensä mukaisesti ja kertoo toiveistaan yhteiskunnassa niille, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Vanhempikin voi saada tässä arvokkaan kokemuksen yhteisestä jaetusta yhteiskunnastamme.

Miten luoda turvaa ja toivoa?

Vanhemman roolissa myös tässä asiassa on tärkeintä luoda turvaa ja toivoa. Vaikka oma sisäinen kokemus voi olla toisenlainen, lapselle on luotava turvalliset puitteet kohdata ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet. Vanhemman onkin hyvä ensin tiedostaa omat tunteensa, jotka itsellä liittyvät aiheeseen ja osoittaa itseään kohtaan myötätuntoa. Omien tunteiden tunnistaminen ja myötätunto auttavat, kun kohtaa toisen ahdinkoa. Tunteet eivät niin helposti sekoitu eikä tarve torjua lapsen ahdistusta välttämättä nouse.

Lapselle voi kertoa omista tunteistaan sälyttämättä niitä lapsen harteille ja pitämällä itsensä vastuullisena. On hyvä myös viestiä suoraan lapselle, että pitää hänestä aina huolta. Voi kertoa konkreettisesti, että on vanhemman tehtävä suojata lapsen elämä. Ja että vastuu tilanteesta on aina aikuisilla – ei koskaan lapsilla. Yhdessä toimiminen, läsnäolosta ja hetkestä nauttiminen ja esimerkiksi positiivisten uutisten lukeminen voivat olla tapoja luoda toivoa.

Jos huomaat hankaluutta sietää omaa tai toisen tunnekuohua, voi olla aiheellista hakea tukea omaan ahdistukseen terveydenhuollosta. Pidä hyvää huolta itsestäsi.

Kirjoittaja:
Elina Kauppila
vuorovaikutuskouluttaja, kirjailija

Share Button