Tietoisku

Mitä on lempeä kasvatus

Mitä on lempeä kasvatus?

Lempeä kasvatus on luonnollinen jatkumo vauva-ajan vuorovaikutukselle. Lempeässä kasvatuksessa pyritään saavuttamaan luottamuksellinen ja kunnioittava suhde lapsen ja aikuisen välille  rakentavan vuorovaikutuksen avulla. Aikuinen kasvaa ja oppii uutta aina kun lapsen kanssa tulee eteen uusi tilanne. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuiseen. Aikuinen vastaa siitä, millainen suhde lapseen muodostuu. Vertaistuen kautta vanhempi pääse tutkimaan omaa toimintaansa ja …

Mitä on lempeä kasvatus? Lue lisää »

Miksi lapsi käyttäytyy aggressiivisesti?

Green sanoo Tulistuva lapsi- teoksessaan: ”Raivokohtauksia ja muunlaista sopimatonta käyttäytymistä esiintyy, kun henkilölle asetetut kognitiiviset eli ajatteluun ja tietämykseen pohjautuvat vaatimukset ylittävät henkilön kyvyn reagoida joustavasti ja sopeutuvasti.” Lapsi siis käyttäytyy aggressiivisesti, koska ei osaa vielä muuta. Lapsen sanotaan olevan aggressiivisimmillaan noin kolme vuotiaana. Ei siis ole epätavallista, jos siinä iässä lapsi lyö, potkii tai …

Miksi lapsi käyttäytyy aggressiivisesti? Lue lisää »

Onko pakko imettää

Onko pakko imettää, nukkua perhepedissä, vessahätäviestiä ja kantaa vauvaa liinassa?

Ei ole. Kiintymysvanhemmuus on kasvatusfilosofia, jonka toteuttamiseen arjessa voi hankkia ja soveltaa niitä välineitä, jotka tuntuvat itselle ja perheelle sopivilta ja tarpeellisilta. Monelle kiintymysvanhemmuuden omakseen tuntevalle on luontaista valita vauvan- ja lapsenhoitotapoja, joiden avulla lisätään fyysistä läheisyyttä sekä lempeää vuorovaikutusta – ja siten tuetaan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Luonnollinen tapa vastata lapsen aitoihin tarpeisiin nähdään tärkeänä. …

Onko pakko imettää, nukkua perhepedissä, vessahätäviestiä ja kantaa vauvaa liinassa? Lue lisää »

Voiko lapsen itsenäistymisen kanssa kiirehtiä_

Voiko lapsen itsenäistymisen kanssa kiirehtiä?

Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan, että lapsi itsenäistyy omaa tahtiaan, kehitysvaiheidensa kautta, eikä häntä tarvitse erikseen itsenäistää. Lapsi tarvitsee itsenäistyäkseen vanhempien läheisyyttä ja luottamuksen siitä, että hän saa tehdä sen omaan tahtiinsa. Ihmislapsen itsenäistyminen kestää verrattain kauan, lähes kaksi vuosikymmentä. Tähän ajanjaksoon kuuluu erilaisia kehityksellisiä vaiheita, jolloin tarve itsenäisyydelle vaihtelee. Näitä vaiheita ei voi hoputtaa, vaan lasta on …

Voiko lapsen itsenäistymisen kanssa kiirehtiä? Lue lisää »

Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen

Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen?

Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n nimi juontaa juurensa  Attachment Parenting International yhdistykseen ja on melko suora käännös siitä. API:n kasvatussuuntaus yhtenee monessa kohti kiintymysvanhemmuuden kanssa. Nimivaihtoehtoja oli muitakin, mutta yhdistys ajatteli tulevaa kasvua ja saavutettavuutta. Ajatuksena oli silloin, että liittyminen tuohon kansainväliseen kattojärjestöön olisi tulevaisuudessa luontevaa. Yhdistys ei ole kuitenkaan kattojärjestöön liittynyt. Kiintymysvanhemmuusperheet ry kuitenkin seuraa APIn toimintaa …

Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen? Lue lisää »

Saako lasta kieltää

Saako lasta kieltää?

Perinteisen kasvatusajattelun mukaan lasta tulee kieltää, kun hän tekee jotain väärin: ei saa heittää mukia, älä juokse tielle. On totta ettemme halua lapsen heittävän maitomukiaan lattialle, koska siitä tulee sotkua, tai emme halua lapsen juoksevan tielle, jottei tämä loukkaannu. Kuitenkin pelkkä ”ei saa heittää/ älä juokse” eivät kerro lapselle, mitä häneltä odotetaan, tai mitä hänen …

Saako lasta kieltää? Lue lisää »

Saako lapsi pettyä

Saako lapsi pettyä?

Lapsi kohtaa pettymyksiä elämässään väistämättä. Pettymys on monesti vaikea tunne, mutta sitä ei tarvitse välttää. Toisaalta vanhempien ei ole syytä niitä tarkoituksella aiheuttaakaan, eli vanhempien ei ole syytä olla käytöksessään johdonmukainen siksi, että lapsi oppisi sietämään pettymyksiä. Lapsi oppii parhaiten sietämään pettymyksiä siten, että aikuinen osoittaa hyväksyntää lapsen tunteella ja auttaa häntä sen kanssa. Pettymystä …

Saako lapsi pettyä? Lue lisää »

Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan että molemmat ovat tyytyväisiä

Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan, että molemmat ovat tyytyväisiä?

Kiintymysvanhemmuuden perustana on toimiva vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Arjen tohinassa ne ilmenevät käytännössä siten, että vanhempi perustelee, selittää ja ohjaa pakottamatta kuitenkaan lasta väkisin tahtoonsa sekä osallistamalla lapsen päätöksentekoon. Useimmiten ongelmana on se, että lapsen ja aikuisen suhde nähdään valtataisteluna, ja aikuinen pyrkii keskittämään kaiken vallan itselleen. Toisin sanoen liian pitkät neuvottelut harvemmin muodostuvat ongelmaksi. …

Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan, että molemmat ovat tyytyväisiä? Lue lisää »

Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin

Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin?

Jesper Juul tuo esille Viisas lapsesi -kirjassa ajatuksen, että lapsi tietää, mitä haluaa, muttei aina tiedä, mitä tarvitsee. Kaikilla ihmisillä on perustarpeet, joita kuvataan yleensä Maslow’n tarvehierarkian avulla. Hierarkian ensimmäinen pohjakerros on fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, happi jne. Toinen kerros on turvallisuuden tarpeet eli suojautuminen vaaroilta. Kolmas kerros on …

Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin? Lue lisää »

Mitä on tunteiden sanoittaminen_

Mitä on tunteiden sanoittaminen?

Tunnetaidoissa ensimmäinen askel kohti tunteiden säätelyä, kannattelua ja hallintaa on tunteiden tunnistaminen. Se opitaan tunteiden sanoittamisen avulla. Sanoittamisen kautta lapsi opettelee ymmärtämään ja nimeämään omia tunteitaan. Sen myötä lapsi oppii myös säätelemään käyttäytymistään eli sitä, miten erilaisia tunteita on hyvä tuoda esiin. Kiintymysvanhemmuudessa puhutaan usein rakentavasta tunneilmaisusta. Tämä vaikuttaa positiivisesti kaikkeen vuorovaikutukseen niin oman perheen …

Mitä on tunteiden sanoittaminen? Lue lisää »