Teini-ikään kuuluu paljon tunteita. Hävettää, ahdistaa ja ärsyttää, mutta ihastuminen viekin pään pilviin ja jalat irti maasta. Teini-iässä tunteet tuntuvat ja näkyvät ja tunteiden suuret vaihtelut ovat myös täysin normaaleja. Tunnetaidot ottavat kuitenkin takapakkia. Aivojen limbinen järjestelmä kehittyy valtavin harppauksin teini-iässä. Limbinen järjestelmä säätelee tunneaktivaatiota, saa aikaan mielihyvän ja mielipahan vaikutuksia sekä säätelee tilanteen mukaista käyttäytymistä. Samaan aikaan aivojen etuotsalohkon tunteiden säätely on vasta kehittymässä ja jatkaa kehittymistään ainakin 25-vuotiaaksi. 

Aivojen kehitys on suuressa roolissa teini-iässä, mutta myös hormonit vaikuttavat niin tunteisiin, käytökseen kuin vuorovaikutukseen. Myös oman kehon fyysiset muutokset synnyttävät nuoressa ajatuksia: “Riitänkö minä?”, “Olenko tarpeeksi hyvä?”, “Kelpaanko?”. Sosiaaliset suhteet ja sosiaalisen hyväksynnän hakeminen kuuluvat kiinteästi teini-iän muutoksiin. Myös kortisolitasot ovat teineillä huipussaan. Tämä aiheuttaa herkästi tilanteessa kuin tilanteessa nuorelle joko pakene- tai taistele-tilan aktivoitumisen. Ovet paukkuvat, vanhemmat ovat maailman noloimpia ja aikuisen mielestä normaali tilanne voi laukaista teinissä räjähtävän reaktion. Teini-ikäisten kyky tulkita kasvojen ilmeitä heikkenee ja he saattavat tulkita huolen ja surun vihaksi. 

Teini-ikäinen kokee monia tunteita ensimmäistä kertaa. Ensimmäisen romanttisen rakastumisen, mahdollisesti ensimmäiset sydänsurut ja niiden aiheuttaman pettymyksen. Nuori tarvitsee tukea ja apua näiden uusien tunteiden ymmärtämisessä ja käsittelyssä. 

Nuori myös peilaa itseään vanhempiinsa. Miten vanhemmat näyttävät ja käsittelevät erilaisia tunteita? Teini-ikäisen vanhempana on hyvä palata lempeästi omiin nuoruusvuosiin. Pohdi, millaista nuoruutta sait elää, mistä nautit, mikä ärsytti, mistä puhuit, mistä vaikenit? 

Viimeistään lapsen murrosiässä moni havahtuu huomaamaan, miten vanhemmuus onkaan kasvattanut itseä ihmisenä. Vauvan vaipanvaihdoista taaperon tahtokohtauksiin, läksytaisteluista yömyöhään odottamiseen – onhan se ollut pitkä matka yhteisellä polulla! Vanhempi joutuu tasapainoilemaan siinä, miten toisaalta tarjoaa turvaa nuorelle ja toisaalta sallii oman tien etsimistä ja päästää irti. Liian tiivis suhde vanhempaan estää nuoren kehitystä. Teini-ikäisen kanssa voit iloita syvällisistä keskusteluista, nuoren itsenäistymisestä ja taitojen karttumisesta. Teini-ikä voi aiheuttaa myös monenlaista surua vanhemmissa. Surua ja luopumista, kun lapsi ei ole enää pieni, eikä vanhemman seura enää ole kaikkein toivotuin asia. Nämä tunteet on tärkeää hyväksyä ja käsitellä. Nuoren itsenäistyminen saattaa vanhemmista tuntua siltä, ettei mikään perheen yhteinen tekeminen enää kiinnosta. Tämä kehitysvaihe on kuitenkin tärkeä. Nuori itsenäistyy ja valmistautuu omaan elämäänsä. 

Päivän podcastissa vierailee psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Leea Mattila. Mukana keskustelemassa on yhdistysaktiivi ja kahden kouluikäisen äiti Annika. Podcastissa Leea kertoo uudesta kirjastaan Teinin mieli – opi ymmärtämään nuorta, sekä miten teini-ikä muuttaa perheen asetelmia ja millä tavalla vanhemmat ja muut nuoren elämässä olevat aikuiset voivat tukea nuoren kehittymistä. Keskustelu tiivistyy mentalisaatioon: mitä se on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi oppia.