Generated by All in One SEO v4.9.3, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Kiintymysvanhemmuus ry

kiintymysvanhemmuus lempeä kasvatus

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Vahva vanhemmuus: Kuinka löytää hyvä itsestään ja lapsestaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vahva-vanhemmuus/) - Kirjaesittely Kennedyn kirjasta Vahva vanhemmuus: Kuinka löytää hyvä itsestään ja lapsestaan. “Yhteys ennen kaikkea” on kirjan kantava teema.
- [Kani, joka kuunteli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kani-joka-kuunteli/) - Kirjaesittely Doerrfeldin kirjasta Kani, joka kuunteli. Kirja käsittelee kysymystä, mitä jokainen meistä eniten tarvitsee, silloin kun on vaikeaa.
- [Näe lapsen käytöksen taakse](https://kiintymysvanhemmuus.fi/nae-lapsen-kaytoksen-taakse/) - Kirjaesittely Heli Mäkelän teoksesta Näe lapsen käytöksen taakse. Mäkelä perustelee, miksi on tärkeää pysähtyä tutkimaan mitä lapsen käytöksen takana on.
- [Yksinäisyydestä yhteyteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/yksinaisyydesta-yhteyteen/) - Lapsen ja vanhemman välinen yhteys ei synny itsestään. Se vaatii läsnäoloa, tunnetaitoja ja kykyä olla saatavilla aidon oikeasti. Erityisesti isien kohdalla yhteys lapseen voi jäädä ohueksi, jos taustalla on yksinäisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta. Vanhemman yksinäisyys ei ole pelkästään sosiaalisten suhteiden puutetta, vaan tunne siitä, ettei itseä nähdä, kuulla tai ymmärretä. Tämä tunne vaikuttaa vanhemman vuorovaikutukseen
- [Peppe on ihana](https://kiintymysvanhemmuus.fi/peppe-on-ihana/) - Peppe on ihana (Bebbe och fina kroppen, 2018, Bonnier Carlsen Bokförlag) on Mervi Lindmanin kirjoittama ja kuvittama, perheen pienimmille suunnattu lastenkirja. Kirjan on suomentanut Raija Rintamäki ja suomenkielisen laitoksen on kustantanut Kustannus-Mäkelä. Peppe on ihana -kirja on osa Peppe-sarjaa, jossa Peppe, iloinen, tarmokas ja toimelias taapero tutkii, ihastelee ja ihmettelee elämää. Kuten ruotsinkielisen alkuteoksen nimestä
- [The continuum concept – In search of happiness lost](https://kiintymysvanhemmuus.fi/the-continuum-concept/) - Jean Liedloff, Da Capo Press Inc, 1986. Meidän kulttuurissamme järkeä ja “älykkyyttä” arvostetaan jo siinä määrin enemmän kuin vaistoja ja tunteita, että siitä on haittaa. Synnynnäinen tunteemme siitä, mikä on meille hyväksi, on heikentynyt niin, että olemme hädin tuskin tietoisia vaistoistamme, emmekä erota alkuperäistä tunnetta kirjaopin värittämästä tunteesta. Liedloffin mukaan on kuitenkin edelleen mahdollista löytää
- [Miu ottaa kädestä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miu-ottaa-kadesta/) - Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma kustannus, 2025 Mainos – kirja saatu kustantajalta arvostelukappaleena Miu ottaa kädestä on perheen pienimmille suunniteltu kuvakirja kaveritaidoista ja leluilla vuorottelusta. Kauniisti kuvitettu kirja kertoo melko varmasti kaikille vanhemmille tutusta tilanteesta, jossa lapsi ottaa lelun toisen kädestä ilman lupaa. Kirjassa Miu ottaa lelun Maxin kädestä, ja Maxia alkaa harmittaa. Miun
- [Fanni ja kiusattu kaveri- kaveritaitojen harjoitteleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-kiusattu-kaveri-kaveritaitojen-harjoitteleminen/) - Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma kustannus, 2025 Mainos – kirja saatu kustantajalta arvostelukappaleena Kirja koostuu kolmesta osasta; kuvitetusta Fanni ja kiusattu kaveri -tarinasta, sekä tietoa tunnetaidoista ja tehtävä-osioista. Tarinassa käsitellään kuinka uusi ryhmä leijonia pyytävät Ralffin mukaan leikkeihin, mutta he eivät huoli Fanni-norsua mukaan ja liikeri Ralf hyväksyy tämän, koska pelkää itse jäävänsä pois
- [Imetystä tandemina - miksi se kannattaa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/imetysta-tandemina-miksi-se-kannattaa/) - Tandem-imetys on vähintään kahden eri-ikäisen lapsen imettämistä samanaikaisesti. Lue kokemuksia tandem-imetyksen hyödyistä ja haasteista.
- [Vauvan unen arvoitus – parempia unia koko perheelle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvan-unen-arvoitus/) - Sofia Berg, Reetta Isotalus & Tiia Finne, Tuuma 2024. Vauvan unen arvoitus -kirja on erittäin tervetullut käytännönläheinen tietopaketti vauvan unesta. Kirjoittajat ovat kasvatus- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia, lapsen uneen erikoistuneita uniohjaajia sekä imetysohjaajia. Vauvan uneen liittyvää mutu-tietoa, huhuja ja muuta virheellistä tietoa pyörii somessa, mediassa ja vanhempien keskuudessa paljon. Kirja tarjoaa tutkittua tietoa helposti ymmärrettävässä sekä sovellettavassa
- [Vanhempana tunteiden ja tunnetaitojen keskellä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhempana-tunteiden-ja-tunnetaitojen-keskella/) - Vuoden 2024 tunnetaidot-teemainen Lempeän kasvatuksen viikko alkaa lähestyä loppuaan. Viikon aikana olemme kokemuksellisissa blogiteksteissä pohtineet, millaista on elää eri-ikäisten lasten kanssa tunne-elämän näkökulmasta. Tänään tarkastelemme sitä, millaista on elää vanhempana tunteiden keskellä. Millaisia tunteita vanhemmuus herättää? Millaisia vaatimuksia vanhemmuus tunnetaidoille asettaa? Entä millaista on, kun vanhempi itsekin vasta harjoittelee tunnetaitoja? Jokaisella meistä on aiheesta varmasti
- [Uskalla tuntea - kohtaa tunteesi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/uskalla-tuntea/) - Heli Mäkelä, Kirjapaja, 2024. Moni kokee avuttomuutta tunteiden äärellä ja ohittaa niitä erilaisilla pakokeinoilla, kuten järkeilemällä ja analysoimalla tunteita niiden tuntemisen sijaan. Moni myös miettii, mitä tunteille oikein pitäisi tehdä. Tunteille ei varsinaisesti tarvitse tehdä mitään muuta kuin tuntea ne.
- [Kohtaa nuori lempeydellä ja ystävyydellä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kohtaa-nuori-lempeydella-ja-ystavyydella/) - Lapsen kasvaessa taaperosta leikki-ikäiseksi ja edelleen koululaiseksi ja nuoreksi joutuu vanhempi uudenlaisten kasvatushaasteiden eteen. Lapsen itsemääräämisen tarve lisääntyy samassa tahdissa iän kanssa, eikä yli 10-vuotiasta saa läheskään niin helposti toimimaan aikuisen toiveen mukaan kuin pienemmän lapsen. Samat keinot eivät toimi, hermot menevät vastaan sanomiseen ja tuntuu, ettei mikään auta. Omat lapseni ovat nyt kahdeksas- ja
- [Teinin mieli - Opi ymmärtämään nuorta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/teinin-mieli/) - Leea Mattila & Janna Manninen, Gummerus, 2024. Riemunkiljahduksia ja kasvun voimaa Lastenpsykiatri Janna Manninen sekä psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila ovat kirjoittaneet kirjan Teinin mieli – Opi ymmärtämään nuorta (Gummerus). Teinin mieli kertoo siitä, miksi murrosikä on tärkeä elämänvaihe niin nuorelle itselleen kuin hänen aikuisille läheisilleen. Teos pohjautuu mentalisaatioteoriaan eli kykyyn ymmärtää omia tunteita ja
- [Tinke ja väritä tunteesi & Tinke ja tunne tunteesi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tinke/) - Tinke Anetjärvi & Olli Anetjärvi, Otava, 2023. Väritä tunteesi Tinke on nuorten keskuudessa suosittu tubettaja, jonka tunnistat neonvihreistä hiuksista. Väritä tunteesi kirja sai alkunsa kun nuori tubettaja jutteli paljon tunteista itsetuntemuskouluttaja isoveljensä Ollin kanssa. He ajattelivat, että muutkin nuoret voisivat hyötyä tunteiden käsittelemisestä värittäen, koska välillä tunteista on vaikea saada kiinni, että voisi nimetä niitä ja
- [Maailman tärkein kirja - kehosta, tunteista ja seksistä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/maailman-tarkein-kirja/) - Natalie Simonsson, Otava, 2021. Tämä kirja todella on nuoren tärkein kirja, jonka jokaisen teinin olisi hyvä lukea. Kirja kertoo kehosta, tunteista ja seksistä. Kirja alkaa murrosiän fyysisistä muutoksista ja painottaa jokaisen kehon olevan erilainen ja täydellinen juuri sellaisena kuin se on nyt. Kehonkuvan jälkeen siirrytään käsittelemään tunteita, joista paneudutaan erityisesti joo- ja ei-tunteisiin sekä nolouteen ja ihastumiseen.
- [Mira: ystäviä, ihastuksia, elämää](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mira-ystavia-ihastuksia-elamaa/) - Sabine Lemire & Rasmus Bregnhoi, Otava, 2023. Mira-sarjakuvasarja kertoo teini-iän kiemuroista ja tunteista epävarmuuksineen sekä hullutteluineen. Miran elämä on tosi tavallista, vaikka välillä tuntuu kuin se ei olisi. Mira asuu äitinsä kanssa, joka tapailee uusia erikoisia miestuttavuuksia. Miralle tärkeää on tietysti bestis ja muut ystävät (nykyiset ja entiset). Sarjakuvat kertovat unelmista ja arkidraamasta teini-iän koukeroineen
- [Mököttämistä, raivareita ja sekoilua? ](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mokottamista-raivareita-ja-sekoilua/) - Vanhempi on ihan sikatyhmä ja nolo, opettajat ihan aivottomia, ovet paukkuu joka välissä? Kuulostaako tutulta? Esiteini-ikä ajoittuu noin 8-12 vuoden ikään. Lapsi on vielä pieni, mutta omasta mielestään niin todella iso ja pystyvä. Esiteini-ikä on murrosiän alkusoitto. Monesti kuulee puhuttavan että tämä johtuu hormoneista, vaikka todellisuudessa suurimmat vaikutukset on aivojen muutoksilla. Tästä alkaa uusi kehitysvaihe,
- [Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-sa-rageet-lapsen-ja-nuoren-tunnetaitojen-tukeminen/) - Anne-Mari Jääskinen, Lasten keskus, 2020. Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen (Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2017) on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, taideterapiaohjaaja Anne-Mari Jääskisen kirjoittama teos. Sen on kuvittanut Onni-lastenkirjojen veikeästä kuvituksesta ja nykylapsen arkeen liittyvistä tarinoista tuttu Sanna Pelliccioni. Rageta, raivota, meuhkata tarkoittaa ärtymyksen purkamista ääntään korottaen. Kirja on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille sekä lasten
- [Kuinka minusta tuli rohkea? Opi tunnetaitoja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-minusta-tuli-rohkea/) - Mervi Juusola, Otava, 2018. Kuinka minusta tuli rohkea? Opi tunnetaitoja on kouluikäisille suunnattu kirja. Kirjassa käsitellään muuttoa, ystävien etsimistä, ystävyystaitoja ja kiusaamista. Kirjassa edetään tarinan mukana ja välillä pysähdytään pohtimaan jotakin tunnetaitoteemaa kuten elämänmuutoksia, omien supervoimien löytämistä, kiusaamista, miten voin auttaa kiusattua, itsensä puolustamista, ajatusten suuntaamista ja rohkeutta. Kirjan tarina kertoo Tildasta ja Sisusta, joiden vanhemmat eroavat
- [Surunsyömä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/surunsyoma/) - Petja Lähde, Helsinki Celia, 2018. Surunsyömä kertoo 10-vuotiaasta Pentistä, jonka äiti on juuri kuollut ja isä on sairastunut surunsyömään. Se on tauti, josta voi muuttua zombiksi eli eläväksi kuolleeksi. Surunsyömä on ilmeetön ja turtunut tunteisiin. Pentin on yritettävä pelastaa isänsä. Lisäksi hän on alkanut unohtaa asioita äidistä ja vain isä voi häntä auttaa. Koulussa Pentti
- [Minä olen Pomppu Bansku ja innostun helposti!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mina-olen-pomppu-bansku/) - Virve Sammalkorpi (toim.), Kustannus-Mäkelä Oy, 2022. Ympyräiset -kirjasarja on ihastuttanut monia 3-6 vuotiaita lapsia, vanhempia ja varhaiskasvattajia. Värikäs satumaailma ja hauskat hahmot sekä tunnetaidot ovat saaneet lapset oppimaan ja oivaltamaan uutta. Nyt Ympyräiset-hahmot seikkailevat uudessa Luen itse -kirjasarjassa. Helppolukuinen tarina tarjoaa onnistumisen iloa lukemaan vasta oppineelle. Kirjaa suositellaan noin 6-9-vuotiaille. Herkulliset kuvat, pieniin pätkiin ja erivärisiin
- [STOP kiusaamiselle tunnekasvatuksen avulla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/stop-kiusaamiselle/) - Tässä tekstissä kirjoitan leikki-ikäisen maailmasta. Kiusaaminen pienten lasten parissa ei tule olla vaiettu aihe. Näkemykseni on, että nimenomaan tunnekasvatus on avaintekijä tehokkaaseen kiusaamisen ehkäisyyn nyt ja myöhemmin. Työskentelen varhaiskasvatuksessa 4–5-vuotiaiden lasten parissa varhaiskasvatuksen opettajana ja oma lapseni on 3,5-vuotias. Leikki-ikäisten tunne-elämää tulee siis seurattua erittäin läheltä joka päivä. Mitä uutta? Leikki-ikäisen lapsen elämässä korostuu aiempaan
- [Pienet, suuret tunteet -kirjasarja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pienet-suuret-tunteet/) - Tom Percival, Kumma-kustannus, 2021-2023. Pienet, suuret tunteet -sarjaan kuuluu tällä hetkellä 7 suomennettua kirjaa Tom Percivalilta. Jokainen kirja kertoo eri tarinan ja hahmot vaihtuvat kirjojen välillä. Kirjat toimivat siis mainiosti erikseen. Sarjasta voi siis poimia juuri sen kirjan, joka koskettaa juuri sillä hetkellä lasta, tai joka kiinnostaa häntä.Kirjojen ulkoasu on raikas ja räiskyvä. Pidän erityisesti
- [Purkista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/purkista/) - Deborah Marcero, Kumma-kustannus, 2022. Purkista on upeasti kuvitettu lastenkirja. Kirja kertoo Leevi-pupusta, joka sulloo tunteet purkkiin ja työntää ne kaappiin. Leevi-pupu ei osaa käsitellä tunteitaan, vaan ohittaa ne. Kohta kaappi pursuaa värikkäitä tunteita purkeissa, kun taas Leevi elää harmaudessa tuntematta enää mitään. Häpeä ja turhautuminen ovat viimeinen pisara. Silloin tunnepurkit alkavat säröillä, poksahtavat ja purkautuvat hallitsemattomasti
- [Ilon Milli ja pelon Mölli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ilon-milli-ja-pelon-molli/) - Jenna Kostet, Myllylahti Oy, 2019. Kuvittanut: Kaisu Sandberg Kirja kertoo Millistä, joka on ollut aiemmin rohkea. Nyt Milli kuitenkin tapaa Möllin, joka näkee joka puolella vaaroja ja kauhua. Mölli kertoo Millille hävipäistyksestä, hämäkästä, kurkkutukistuksesta ja monista muista vaaroista. Vanhemmat eivät näe Mölliä ja ihmettelevät, mikä Milliin on mennyt. Pelot alkavat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, onneksi vaari osaa
- [Fanni ja iso ikävä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-iso-ikava/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2024. Fanni ja iso ikävä (Kumma-kustannus, 2024) jatkaa rakastettua Fanni-tunnetaitosarjaa. Kirjan ovat totuttuun tapaan kirjoittaneet lapsen kehitykseen ja tunnetaitoihin sekä perheiden tukemiseen erikoistuneet psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston. Teoksen kuvituksen on loihtinut Linnea Bellamine. Fanni ja iso ikävä keskittyy erossa olemisen käsittelemiseen. Kirja on suunnattu yli 4-vuotiaille lapsille. Kuten
- [Taaperon tunnepäiväkirja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/taaperon-tunnepaivakirja/) - Ote Sisun (1 v 4 kk) tunnepäiväkirjasta: -Ihanaa herätä uuteen päivään! Äitikin on ihan vieressä, Sisu ajattelee iloisena. -Ainiin… äidin puhelimesta oli eilen kivaa katsoa bussi-videoita. Haluan katsoa niitä uudelleen, hän tuumii päättäväisenä.Sisu ehtii jo hieman innostua ideastaan, kunnes alkaa epäröidä.-Mitä jos äiti ei annakaan puhelintaan, hän pohtii pelokkaana.-Buhhi, buhhi, buhhi, hän hokee malttamattomana kertoakseen ideastaan.Sisu
- [Tunnetaitoja taaperon tunnekuohujen keskellä ja vauvan jokeltelujen parissa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaitoja-taaperon-tunnekuohujen-keskella-ja-vauvan-jokeltelujen-parissa/) - Tunteet ovat läsnä ihmisen elämässä vastasyntyneestä asti. Pieni vauva kokee tunteita syntymästään asti, vaikkei hän vielä tiedosta niitä. Hän ei osaa käsitellä tunteitaan, vaan tarvitsee kaikkeen kanssasäätelevää vanhempaa. Tunnetaitojen oppiminen lähteekin perushoivasta, tarpeisiin vastaamisesta ja läheisyydestä. Tunteiden ja tarpeiden avulla pieni vauva varmistaa itselleen hengissä säilymisen, ravinnon ja huolenpidon kautta. Vauvan kanssa tärkeintä on vastata
- [Kiukuttaa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiukuttaa/) - Leslie Patricelli, Lasten Keskus, 2020. “Joskus olen iloinen. Joskus olen surullinen. Ja joskus… olen tosi KIUKKUINEN.” Näillä sanoilla alkaa Leslie Patricellin kirjoittama ja kuvittama Kiukuttaa (Mad, Mad, MAD, Walker Books 2020, suom. Rauna Sirola, Lasten Keskus, 2020). Kirja on aivan perheen pienimmille suunnattu, nimensä mukaisesti kiukkua käsittelevä tunnetaitokirja. Päähenkilön, pienen vaippa-asuisen taaperon kautta tarina kuvaa oivallisesti
- [Miu kaipaa kotiin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miu-kaipaa-kotiin/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2024. Miu kaipaa kotiin (Kumma-kustannus, 2024) on 0-3-vuotiaille lapsille suunnatun kirjasarjan kolmas osa. Kirja kuuluu suursuosittuun Fanni-tunnetaitosarjaan ja tuttuun tapaan teoksen ovat kirjoittaneet tunnetaitoihin, lapsen kehitykseen ja perheiden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Tunnelmallisesta kuvituksesta vastaa Larissa Saloranta. Kirjassa harjoitellaan erityisesti tunnesäätelyä, ikävän käsittelemistä ja tarpeen
- [Pieni lintu, suuret tunteet: Pikkulin tunnetaito-opas](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pieni-lintu-suuret-tunteet/) - Metsämarja Aittokoski, Jennifer Loiske & Sanna Mattila, Kustannus-Mäkelä, 2023. Pikkuli on Pikku Kakkosessa esiintyvä pieni lintu, jolla on suuret tunteet. Animaatiosarjan lisäksi Pikkuli-pedagogiikkaan on kehitetty Pikku kakkosen sovelluksen peli Pikkuli ja Lemmikki, lastenkirjat, tunnekortit ja koulutuksia. Koko tuoteperhe on suunniteltu tukemaan lasten tunnetaitojen oppimista. Turun ja Helsingin yliopiston tutkimusten mukaan Pikkuli tunnetaito-opetus todella toimii. Lasten tunnetaidot
- [Tunnetaidot - lähtökohtana vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaidot-lahtokohtana-vuorovaikutus/) - Tunnekortit, -kirjat, -pelit, -webinaarit ja -oppaat ovat vallanneet markkinat ja harva meistä on pystynyt ohittamaan tunnetaitoihin liittyviä otsikoita viime vuosina. Tunnetaitoihin liittyvää materiaalia on nykyään laajasti saatavilla, mutta niiden painotus tuntuu olevan enemmän lapsiin ja nuoriin, vaikka tunnetaitoja voi kehittää missä iässä tahansa. Tunnetaidot kehittyvät nimenomaan vuorovaikutuksessa ja mallin kautta ja tämän vuoksi myös meidän
- [Onko se totta, Pikku-Tiikeri? - Neljä kysymystä, jotka saavat Sinut hymyilemään Jälleen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/onko-se-totta/) - Byron Katie, Viisas Elämä, 2. uudistettu painos 2022. Kuvittanut: Hans Wilhelm Onko se totta, Pikku-Tiikeri? on tarina tiikerinpennusta, joka herää väärällä jalalla, tuntee jäävänsä ulkopuolelle kavereiden leikeistä ja vanhemmatkin riitelevät eivätkä huomaa häntä. Hänellä on surkea päivä. Pikku-Tiikeri suree, ettei kukaan välitä eikä pidä hänestä. Viisas kilpikonna kysyy neljä tärkeää kysymystä, jotka muuttavat kaiken. Pikku-Tiikeri oppii, että
- [Tunnelukutaito: Avain yksilön ja yhteiskunnan menestykseen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnelukutaito/) - Pia-Christina Roth, Anne Korhonen & Jari Saarenpää (toim.), Minea kustannus, 2022. Tunnelukutaito-kirjaan on koottu useita asiantuntijoiden artikkeleita, joiden kaikkien pääsanomana on, että peruskouluun tarvitaan suunnitelmallista tunnetaito-opetusta. Kirja painottaa, että tunnelukutaito ansaitsee päästä oppiaineeksi. Kirjan toimittajat ovat olleet tekemässä “Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kirjaaminen perusopetuslakiin” – kansalaisaloitetta, joka valitettavasti ei päässyt eduskunnan käsittelyyn.Kirja on suoranaista tykitystä ja
- [Mitä Miu tarvitsee?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-miu-tarvitsee/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2023. Mitä Miu tarvitsee? on suloinen tunnetaitokirja alle 3-vuotiaille ja osa suosittua Fanni-tunnetaitosarjaa. Se on jatko-osa aiemmin julkaistulle Miu ja tunteikas päivä -kirjalle. Nämä kaksi ovatkin yhdessä aivan mieletön kombo ensimmäisiksi tunnetaitokirjoiksi pienille ihmisille. Kirja kertoo tarpeiden kuuntelemisen tärkeydestä pienelle lapselle ymmärrettävällä tavalla. Suomenkielisiä tarpeista kertovia tunnetaitokirjoja on vielä kovin
- [Millaista on olla kiintymysvanhempi?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/millaista-on-olla-kiintymysvanhempi/) - Kiintymysvanhemmuuteen liitetään usein monenlaisia ennakkoluuloja. Saatetaan ajatella, että kiintymysvanhemman on oltava juuri tietynlainen, kaikkia kiintymysvanhemmuuteen perinteisesti liitettyjä piirteitä noudattava kasvattaja. Kiintymysvanhemmuuteen liitetään ehkä ajatuksia vanhemman uhrautumisesta, kasvatustyylin vaikeudesta tai siitä, että kiintymysvanhempi kasvattaisi lapsiaan lähinnä ulkopuolelta tulevien neuvojen mukaan. Usein keskusteluissa myös vilahtaa käsityksiä, joiden mukaan kiintymysvanhemmat ajattelisivat olevansa tavallista kiintyneempiä lapsiinsa. Isomman lapsen lempeä kasvatus
- [Miten tukea itsenäistä leikkiä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-tukea-itsenaista-leikkia/) - Miten saada lapsi leikkimään, jos lapsen mielestä kaikki on tylsää ja vanhemman ehdotukset eivät käy tai kävisivät, jos vanhempi tulee mukaan leikkimään. Lapsen kanssa leikkiminen on myös tärkeää, mutta joskus olisi kiva, että lapsi leikkisi ihan itsekseenkin ja vanhempi voisi keskittyä johonkin muuhun. Miten tämä onnistuisi? Varmista, että lapsella on tilaa leikkiä ja olla
- [Lapsen kuormittuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsen-kuormittuminen/) - Monet arkiset toiminnot kuormittavat lasta, joka vielä opettelee toimimaan tässä maailmassa, jossa uusia asioita ja ennakoimattomia tilanteita tulee eteen päivittäin. Kuormitus ei aina ole paha asia. Kuormitus voi vaikuttaa positiivisesti kasvattaen lapsen arjen selviytymisen taitoja ja sietokykyä, mutta ainoastaan silloin, kun se ylittää aiemman taitotason ja sietokyvyn vain hyvin vähän ja lyhytkestoisesti. Haasteita ilmenee, kun
- [Hidasta - 10 vinkkiä läsnäolevampaan vanhemmuuteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hidasta-10-vinkkia-lasnaolevampaan-vanhemmuuteen/) - Tuntuuko joskus siltä, että arkipäivänä ehdit lähinnä vain ohjata, kieltää, muistuttaa ja komentaa lasta? Pinna kiristyy jokaisella ja aina on kiire? Konkreettiset vaihtoehdot arjen hidastamiseen ruoan tilaamisesta lyhennettyyn työaikaan ovat jokaisen perheen omia valintoja, mutta tässä pyrimme tarjoamaan arkiseen olemiseen ja yhteyteen vinkkejä. Keräsimme kymmenen keinoa, jolla parannat yhteyttä lapseesi helposti: 1. Ole läsnä lapselle
- ["Vauvat pitää unikouluttaa" - myyttejä vauvoista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvat-pitaa-unikouluttaa/) - Tänään tiistaina pureudumme vauvaikäisiä koskeviin kasvatusmyytteihin. Vauva mullistaa aina jollain tapaa perheensä elämän, syntyi hän sitten perheensä esikoiseksi tai jo olemassaolevan sisarussarjan jatkoksi. Etenkin vauvan uni on asia joka puhututtaa, kaikkia ja kaikkialla. Vanhempien jaksaminen ja voimavarat ovat asioita, joita on äärimmäisen tärkeää tukea ja kannatella. Haluamme tänään pureutua ehkä yleisimpiin vauvaikäisiin liittyviin myytteihin niin,
- [Vauvan aivot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvan-aivot/) - Kun vauva syntyy, hänellä on jo olemassa lähes kaikki aivojen noin 100 miljardista hermosolusta. Siitä huolimatta vastasyntyneen aivot painavat vain noin neljäsosan aikuisen aivojen painosta. Vauvan aivosolut ovat vielä melko kehittymättömiä eivätkä aivojen hermosolut ole muodostaneet samassa määrin yhteyksiä kuin aikuisen aivot. Nämä yhteydet ovat oleellisia aivojen toiminnan kannalta. Tiesitkö, että vauvan aivoihin syntyykin peräti miljoona
- [Kuinka saada vauva tottelemaan?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-saada-vauva-tottelemaan/) - Vauvat kehittyvät valtavasti ensimmäisen vuoden aikana. Tuskin on kovin montaa vanhempaa, jotka eivät olisi hämmästelleet sitä, kuinka siitä hetki sitten sylissä tuhisseesta, avuttomasta nyytistä onkin yhtäkkiä kehittynyt innokkaasti joka paikkaa tutkiva, ensimmäisiä askeleitaan hapuileva lapsi.Vauvavuoden lopulla vauva osaakin jo monenlaisia taitoja, kuten liikkua paikasta toiseen, ehkä kävellä ja kenties sanoa yksittäisiä sanojakin. Vauva on selvästi
- [Hidastamisen taito](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hidastamisen-taito/) - Tuntuuko arki kiireiseltä? Säntäilyltä paikasta toiseen ja yritykseltä sammuttaa ne kriittisimmät tulipalot ja sinnitelyltä vapaapäivään asti? Omaa arkea voi myös yrittää tietoisesti hidastaa. Ne kuuluisat ruuhkavuodet ovat useimmilla totista totta, mutta niiden sisältöön voi pyrkiä vaikuttamaan. Ratkaisuja hidastamiseen tuntuu löytyvän sosiaalisesta mediasta ja iltapäivälehdistä lähes päivittäin, mutta miten tämän kaiken voisi yhdistää vanhemmuuteen? Maailmalla puhutaan
- [Hermoston rauhoittuminen vireystilasta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hermoston-rauhoittuminen-vireystilasta/) - Jatkuva ylikierroksilla käyminen on nykyisin täysin normaali tila suurelle osalle ihmisistä. Tahtia kannattaa välillä hiljentää, jotta ei löydä itseään jyrkänteen reunalta. Ylivireys on nykyisen elämäntyylin seurausta. Ylivireystila on stressireaktio, jossa keho on virittäytynyt reagoimaan kaikkeen nopeasti. Tässä tilassa keskittyminen terästäytyy lyhyiksi hetkiksi ja lihaksiin siirtyy nopeasti energiaa. Tila on tärkeä ja kehittynyt evoluution saatossa suojelemaan
- [Mitä pitää huomioida sormiruokailussa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-pitaa-huomioida-sormiruokailussa/) - Kiinteiden ruokien aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva istuu kevyesti tuettuna, haluaa itse ottaa ruokaa käsiinsä, vie ruuan suuhun, työstää sitä suussaan ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Sormiruokailu on osa lapsentahtista vieroittumista. Sormiruokailussa vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse.
- [Perhepiknik Suomenlinnassa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/perhepiknik-2023/) - Yhdistyksen perinteinen Perhepiknik järjestetään jälleen lauantaina 12.8. Suomenlinnassa klo 14-17. Luvassa rentoa kesäpäivän hengailua ja yhdessäoloa muiden perheiden kanssa! ☀️ Jos olet kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja haluat tutustua muihin lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneisiin perheisiin, olet enemmän kuin tervetullut mukaan. Tapahtuma on kaikille avoin, eli Sinun ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen! 🌈 Tarjolla on rentoa yhdessäoloa sekä
- [Parintaju - Parisuhde lapsiperheessä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/parintaju-parisuhde-lapsiperheessa/) - Janna Rantala, Gummerus, 2016. Parintajussa psykoterapeutti ja erikoislääkäri Janna Rantala selvittää parisuhdedynamiikkaa järkeenkäyvillä esimerkeillä, kuten riitelyllä roskapussin viemisestä. Jokaisella parisuhteella on oma jatkoriitansa, mihin kaikki aina kulminoituu. Kirjassa on myös selkeitä kuvia ja käytännöllisiä ohjeita. Kirjassa parisuhdetta käsitellään lapsiperheen osana: miten parisuhde menee solmuun lapsen syntyessä tai väsymysvuosia ja ruuhkavuosia rämpiessä ja miten lapset vedetään
- [Uusperheen käsikirja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/uusperheen-kasikirja/) - Marika Rosenborg & Tarja Törmänen, Kustannusosakeyhtiö Otava, 2019. Tämä kirja on lämmin ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiopas joka käy läpi uusperheen kiemuroita ja tarjoaa arvokasta vertaistukea ja arkeen sovellettavia oppeja ja harjoituksia uusperhetaitojen kehittämiseen. Kirjailijoiden tavoitteena on ensisijaisesti jakaa tietoa, iloa ja rohkaisua uusperhetaitojen kehittämiseen. Uuspeerheessä kahden tai useamman perhekulttuurin yhdistäminen luo perheyhteisöön haasteita. Tällaiseen moniulotteiseen perheyhteisöön mahtuu
- [Pikkukarhun taikasulka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pikkukarhun-taikasulka/) - Sandra Dieckmann, Kustannus:Mäkelä, 2022. Sandra Dieckmannin kirjoittama Pikkukarhun taikasulka on kaunis kuvakirja. Voimaannuttava tarina kertoo oman kipinänsä vaalimisesta. Kirja kuvaa hellyyttävästi, miten ihmeellinen taikavoima löytyy meidän jokaisen sydämestä.Pikkukarhulla on salaisuus. Hän ei tunne olevansa karhu ollenkaan, koska ei osaa tehdä karhumaisia asioita, eikä ole vielä löytänyt karhunimeään ja intohimoaan. Eräänä yönä surullinen pikkukarhu löytää taikasulan,
- [Lempeä vuorovaikutus parisuhteessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus-parisuhteessa/) - Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa on yksinkertaisesti sanottuna ihan tavallista huomaavaista käytöstä. Tuntuuko sinustakin, että käyttäydyt tuntemattomien ihmisten kanssa paremmin kuin oman puolison? Erityisesti pitkissä parisuhteissa on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä, että jossain vaiheessa arkinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus unohtuvat. Oletetaan ja kuvitellaan, että toinen ymmärtää ne murahdukset ja silmien liikkeet, vaikka välttämättä toiselle ei ole harmainta
- [Toimiva vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimiva-vuorovaikutus/) - Markus Talvio & Ulla Klemola, PS-Kustannus 2017. Vuorovaikutustaitoja arvostetaan nykyään monilla aloilla ja työpaikoilla. Myös vanhemmat ja opettajat ovat pitkään hakeneet apua lasten kasvatukseen vuorovaikutustaidoista. Vuorovaikutustaitoja voi oppia ja tämä kirja on selkeä opas toimivampaan vuorovaikutukseen. Kirjassa on monipuolisia esimerkkejä työpaikoilta, kouluista sekä vanhempien ja lasten välisestä kommunikoinnista. Kirjoittajat ovat pitkän linjan vuorovaikutuskouluttajia. “Vuorovaikutuskoulutukseen tulevat vanhemmat kertovat
- [Merkitykselliset suhteet tukena sateenkaarivanhemmuudessa ja vanhempana](https://kiintymysvanhemmuus.fi/merkitykselliset-suhteet-tukena-sateenkaarivanhemmuudessa-ja-vanhempana/) - Väitöskirjani tarkoituksena on tutkia sateenkaarivanhempia ja heidän kokemustaan vanhemmuudesta sekä kiintymyssuhteen rakentumisesta ja sen luonteesta. Tämä teksti pohjaa väitöskirjani osatutkimukseen. Osatutkimukseni aiheena on sateenkaarivanhemmuutta tukevat ja haastavat tekijät. Haastattelin sateenkaarivanhempia heidän omasta kokemuksestaan vanhempina ja muodostin haastattelujen perusteella teorian sateenkaarivanhempana kasvamisesta ja sitä tukevista sekä haastavista tekijöistä. Väitöskirjan tavoitteena on tuoda sateenkaarivanhempien oma ääni kuuluviin ja kuvata näitä erityisiä piirteitä,
- [Kummiuden monet muodot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kummiuden-monet-muodot/) - Kummius, mitä se tarkoittaa? Mitä kummius saa aikaan? Onko sinua jännittänyt ryhtyä kummiksi? Onko sinulla ollut jotain odotuksia kummiudesta tai lapsesi kummille? Kummiudella on alkujaan tarkoitettu kristillisen perinteen mukaista kastettavan lapsen hengellistä ohjaamista. Nykyään käsitettä käytetään laajemmin tarkoittamaan myös uskonnottomien vanhempien nimiäisten yhteydessä valitsemia vauvan läheisiä aikuisia. Kummien valinta ei ole aina helppoa. On mietittävä,
- [Mitä on vertaistuki?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-vertaistuki/) - Vertaistuki koostuu vertaisuudesta ja tukemisesta. Siinä ihmiset löytävät yhdistävän tekijän samanlaisesta elämäntilanteesta tai kokemuksesta ja toiseen samaistumisen myötä syntyy kokemus ymmärretyksi tulemisesta. Vertaistuki tarkoittaakin siis kokemustietoon perustuvaa tukea, jossa keskeistä on kokemusten jakaminen, kertominen ja kuunteleminen. Vertaistukitoiminta on alkanut 1930-luvulla terveydenhuollon toimintaympäristöissä, mutta nykyisin vertaistukea on tarjolla hyvinkin laajasti erilaisiin elämäntilanteisiin ja kokemuksiin liittyen. Vertaistuessa ihminen
- [Tarina lohikäärmeestä, joka ei pystynyt syöksemään tulta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tarina-lohikaarmeesta-joka-ei-pystynyt-syoksemaan-tulta/) - Neo Rung & Liv Larsson, Friare Liv, 2021. Kuvitus: Maria Tilson-Larsson Kirja on kaunis kertomus kuuntelemisen voimasta. Kirjailijoina toimivat nelivuotias Neo Rung ja sertifioitu NVC-kouluttaja Liv Larsson. Tämä on ensimmäinen suomenkielinen kirja, joka perustuu Non Violence Communication prosessiin.Tarina kertoo lohikäärme lapsesta Teksekistä, joka ei pysty enää syöksemään tulta. Häntä yrittävät auttaa äiti, isä, sisko, kaverit ja
- [Varhaiskasvatus perheen tukena](https://kiintymysvanhemmuus.fi/varhaiskasvatus-perheen-tukena/) - Perhe on yleisimmin lapsen ensimmäinen ympäristö, jossa hän kasvaa ja kehittyy. Mykkänen sekä Böök (2018) painottavat lapsen perheen – vanhempien ensisijaista roolia lapsen kehityksen tukijana. Usein varhaiskasvatuksesta tulee lapselle toinen merkittävä kasvun ja kehityksen ympäristö. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen suhde varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä perheen välille muodostuu. Rantala ja Uotinen (2022) korostavat lapsen huoltajien tärkeää
- [Tasa-arvoinen kasvatus. Opas vanhemmille ja muille lasten läheisille](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tasa-arvoinen-kasvatus/) - Nea Alasaari, Eekku Aromaa & Nasti Stenius, Naisasialiitto Unioni ry, 2022. Kaikista tärkeintä on, että lapsi on hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Oleellista ei ole se, millä lelulla lapsi leikkii, vaan se, saako hän kokea olevansa rakastettu riippumatta toiminnastaan. Hyväksyvällä katseella ja läsnäololla pääsee todella pitkälle, sitä yritän itsellenikin usein muistuttaa. Naisasialiitto Unionin julkaisema opas
- [Sukupolvien sopu ja rakentava vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sukupolvien-sopu-ja-rakentava-vuorovaikutus/) - Haastattelimme vastuuasiantuntija Minna Oulasmaata Väestöliiton Sukupolvien sopu- palvelusta. Kysyimme vanhemman ja isovanhemman rakentavaan vuorovaikutukseen vinkkejä. Miten vanhempi voi luoda hyvän suhteen isovanhempien kanssa? Kun henkilöstä tulee vanhempi ensimmäistä kertaa, kaikki roolit menevät uusiksi. Vanhempien ja isovanhempien suhde tulee yhä tasa-arvoisemmaksi: kahden aikuisen suhteeksi. Olisi hyvä keskustella jo odotusaikana lapsiperheen odotuksista ja toiveista. Keskustelua olisi hyvä
- [Toimivan vuorovaikutuksen tärkeys tukiperhetoiminnassa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimivan-vuorovaikutuksen-tarkeys-tukiperhetoiminnassa/) - Tukiperhetoiminta on osa sosiaalihuoltolakiin (14§) kirjattua tukipalvelua, jolla pyritään vastaamaan lasten ja perheiden tuen tarpeeseen. Tukiperhepalvelu ei vaadi lastensuojeluasiakkuutta, vaan sitä voidaan järjestää sosiaalipalveluna, mikäli palvelutarpeen arvioinnissa tukiperhetoiminta katsotaan lapsen ja perheen edun mukaiseksi. Tukiperhetoiminta on vapaaehtoista toimintaa, johon tarvitaan mukaan kaikenlaisia perheitä; yhden vanhemman perheitä, lapsettomia perheitä, varamummoloita, sateenkaariperheitä ja maahanmuuttajaperheitä. Tukiperhetoimintaan ryhtyville perheille
- [Ensilumi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ensilumi/) - Milla Teräs, Otava, 2022. Kuvittanut: Hannamari Ruohonen Ensilumi on lasten kuvakirja, joka käsittelee sukupuolen moninaisuutta. Kirjan kuvitukset ovat kauniita ja tekstit herkkiä. Olemme lukeneet viime aikoina lasten kanssa useita kirjoja, joissa lapsi itse kamppailee sen kanssa, saanko ja voinko olla erilainen. Tässä kirjassa aihetta käsitellään tuoreella ja yllättävällä tavalla: paljastamalla lapselle, että isovanhempikin voi olla keskeneräinen, kamppailla
- [SISARUSSUHTEEN TUKEMINEN SUHTEEN ALUSSA ](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sisarussuhteen-tukeminen-suhteen-alussa/) - Sisarussuhteet ovat monella tavalla merkittäviä ihmissuhteita. Siskot ja veljet ovat usein tärkeitä ja rakkaita, ja kaikessa rakastettavuudessaan toisinaan niin rasittavia. Heidän kanssaan harjoitellaan monenlaisia vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja, kuten ristiriitojen sopimista ja rakentavaa keskustelua.Sisarussuhteita on hyvin erilaisia. Toiset ovat sisarustensa kanssa hyvin läheisiä, kun osa sisaruksista ei pidä toisiinsa lainkaan yhteyttä. Myös saman perheen sisällä voi
- [Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä: Miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa elämääsi?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhin-nuorin-vai-katraan-keskelta/) - Elisabeth Schönbeck, Kirjapaja, 2009. Paikka sisarussarjassa ja meihin lapsena kohdistetut odotukset näyttävät ohjaavan elämäämme monella tavalla edelleen aikuisina. Tämä kirja käsittelee sisarusaseman vaikutuksia ratkaisuihimme elämässä ja tarjoaa välineitä itseymmärrykseen. Paikka sisarussarjassa on saattanut vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi ammatin, puolison tai harrastusten valintaan. Kirjan luettuaan voi katsoa hieman myötätuntoisemmin itseään, mutta myös ympärillä olevia ihmisiä.Kirjan mukaan esikoiset
- [Fanni ja kiukkuiset kaksoset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-kiukkuiset-kaksoset/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2021. Kuvittanut: Linnea Bellamine Fanni ja kiukkuiset kaksoset jatkaa Fanni-kirjasarjaa tunnetaidoista. Sarja on kahden lasten kehitykseen erikoistuneen psykologin kirjoittama, ja kiukkuiset kaksoset on sarjan kuudes osa. Kirjan kuvitus on ilmeikästä eivätkä hahmojen tunteiden tulkinta todellakaan jää pelkästään tekstin varaan.Mustajoutsenten perheessä leiskuvat tunteet. Sisarukset ärsyttävät toinen toistaan ja räiskyvä riita on
- [Bonussisko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/bonussisko/) - Tittamari Marttinen, Mäkelä, 2021.Kuvittanut: Johanna Ilander Bonussisko kertoo uusperheen elämästä lapsen silmin. Sarjan ensimmäisessä osassa bonussisko muuttaa Jusan kotiin. Kun uusperhe muuttaa saman katon alle, käynnistyy iso muutos, jossa kaikkien roolit ja identiteetit muokkautuvat uudelleen. Tällaiselle lastenkirjalle, jonka avulla uusperhearjen tuomia muutoksia voi käsitellä lasten kanssa, onkin ollut kysyntää.Yhtäkkiä Jusan koti muuttuu rauhallisesta elämää pursuavaksi.
- [Fanni ja Pikkuinen Miu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-pikkuinen-miu/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2023. Kuvittanut: Linnea Bellamine. Aiemmista Fanni-kirjoista tuttu Ralf-liikeri on suurien muutoksien ääressä, kun perheeseen syntyy pikkuinen Miu. Kirjan rakenne on aiemmista Fanni-kirjoista tuttu. Alussa on lapsille suunnattu tarina osuus, sitten on tietoa tunnetaidoista ja lopuksi tehtäviä niin lapsen kanssa tehtäväksi kuin aikuiselle itselleen. Ralf on aluksi superinnoissaan uudesta sisaruksestaan mutta pian
- [Sisarussuhteet kolmilapsisessa perheessä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sisarussuhteet-kolmilapsisessa-perheessa/) - Elämä on suonut minulle perheen, johon kuuluvat puoliso ja meidän kolme lastamme. Yhä ajoittain tuntuu uskomattomalta, että meillä on viisihenkinen perhe, sillä puoliso on lapsuudenperheensä ainut lapsi ja minä olin vielä nykyisen keskimmäisemme syntymän jälkeen aivan varma, että perheemme olisi jo kokonainen. Ei kuitenkaan mennyt paria vuotta kauempaa, kun tuttu, riipaisevan raastava vauvan tuska (ei
- [Miten vastata lapsen tarpeisiin itseään unohtamatta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-vastata-lapsen-tarpeisiin-itseaan-unohtamatta/) - Pulkkisen (2022) mukaan vanhemmuuskeskustelussa keskitytään paljon vanhempien jaksamiseen, vaikka voisi puhua enemmän lasten tarpeista. Siksi aloitan tähän kysymykseen vastaamisen lasten tarpeista ja päädyn vasta sen jälkeen vanhempaan.Tällä hetkellä vallalla on lapsilähtöinen kasvatus, jossa nähdään tärkeäksi lapsen tarpeisiin vastaaminen. Itsemääräämisteorian mukaan luokitellaan kolme synnynnäistä psykologista tarvetta lapselle: yhteenkuuluvuus, kyvykkyys ja autonomian tarve. Yhteenkuuluvuuden tarpeeseen vanhemmat voivat vastata
- [Miten turvallinen kiintymyssuhde rakentuu lapsen ja aikuisen välille?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-turvallinen-kiintymyssuhde-rakentuu-lapsen-ja-aikuisen-valille/) - Turvallisen kiintymyssuhteen hyötyjä ovat parempi itsetunto, keinot tunteiden käsittelyyn, parempi stressinsietokyky ja koulumenestys sekä läheisemmät suhteet vuorovaikutuksessa ystävien kanssa sekä tulevaisuuden tärkeissä suhteissa. Turvallinen kiintymyssuhde rakentuu lapsen ja aikuisen välille päivittäisessä vuorovaikutuksessa, jossa aikuinen huolehtii lapsen perustarpeista, lapsi saa nähdyksi tulemisen kokemuksia, häntä tyynnytellään ja hänen turvallisuudestaan huolehditaan. Siegel ja Bryson (2022) tiivistävät turvallisen kiintymyssuhteen
- [Olen sanonut tästä jo sata kertaa! Miten viestini välittyy tehokkaasti?  ](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-viestini-valittyy-tehokkaasti/) - Toisinaan tuntuu, että lapset sulkevat korvat siltä, mitä jatkuvasti toistelee. Nalkuttaminen, komentaminen, valittaminen ja kiukkuiset käskyt saavat aikaan sen, että lapsi huomaa aikuisen olevan vihainen. Tällöin lapsen stressijärjestelmä herää ja aivojen toiminta menee taistele, pakene tai jäädy -moodiin. Tällöin huomiokyky kapenee, eikä lapsi enää kuule ja ymmärrä, mitä aikuinen tarkoittaa. Mikäli siis haluat viestisi menevän
- [Lempeä yhteys ja läsnäolon voima lapsen ja aikuisen suhteessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-yhteys-ja-lasnaolon-voima/) - Lapsen ja aikuisen suhde perheessä rakentuu yhteydelle. Se on sanaton rakkauden lanka, joka sitoo molemmat toisiinsa ja saa tekemään tekoja toistensa hyväksi. Aikuinen on vastuussa yhteyden ylläpitämisestä ja aloitteiden tekemisestä. Ilman hyvää yhteyttä lapsen ja aikuisen suhde voi olla jäykkä, määräilevä, riitaisa tai etäinen. Hyvä yhteys syntyy monella tavalla: aivan yhtä monella eri tavalla kuin
- [Varhainen vuorovaikutus on merkityksellistä lapsen kehitykselle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/varhainen-vuorovaikutus-on-merkityksellista-lapsen-kehitykselle/) - Miten pienen vauvan tarpeisiin tulisi vastata? Ymmärtääkö vauva ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta? Minkä ikäisenä vuorovaikutus vauvan kanssa kannattaa aloitta? Ihmisen kehityshistorian varhaisena aikana on metsästäjä- ja keräilijäyhteisöissä pientä lasta pidetty ympäri vuorokauden fyysisesti lähellä niitä ihmisiä, jotka häntä hoitivat. Päivisin lapsi vietti aikaa äidin tai muun hoitajan sylissä sekä kantoliinassa ja öisin hän nukkui pääsääntöisesti äidin
- [Hyvän vanhemman salaisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hyvan-vanhemman-salaisuus/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Tuuma-kustannus, 2023. Kuvitus: Jenni Kuhalainen Nykykulttuurissa vanhemmuuden vaatimukset ovat älyttömän korkealla. Uutta suositusta ja ohjetta tulee koko ajan kaikkiin mahdollisiin asioihin ruokailusta ja liikunnasta aina kenkiin ja polkupyöriin. Yhä useampi vanhempi pohtii varmasti sisimmässään: riitänkö minä, olenko minä tarpeeksi hyvä vanhempi lapselleni? Omalle tavalleen olla vanhempi ei ole helppoa löytää tukea
- [Sinä olet SuperRakas](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sina-olet-superrakas/) - Ninka Reittu, Otava 2017. Sinä olet SuperRakas -kirjasta välittyy supersuloinen viesti rakkauden vahvasta voimasta. Supersankari teemalla lapseni jaksavat kuunnella tarinan, vaikka kaikki muut rakkauskirjat ovat täysin poissuljettuja vaihtoehtoja. Kun olimme lukeneet kirjan, lapseni pohtivat, että kirja kertoi vanhemman rakkaudesta: isän rakkaudesta lapseen. Kirjassa ei kuitenkaan missään vaiheessa kerrota, ovatko kirjan päähenkilöt Iso ja minä isä ja
- [Kulta pieni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kulta-pieni/) - Debi Gliori, WSOY, 1999. Pikkuketulla on huono päivä. Äiti ei kiinnitä häneen huomiota ja tunne purkautuu riehumisena, jonka yhteydessä lempilelukin hajoaa. Ei ihme, että hän kokee olevansa “möhnää ja pöhnää ja myrkkysientä, eikä kukaan rakasta Pientä.”Kulta pieni on hellyyttävä tarina eräästä arkisesta illasta Ison ja Pienen kotona. Kirjan teksti ja kuvitus kuljettavat kertomusta molemmat omalla tavallaan
- [Tunteet & tarpeet. Rakentavan vuorovaikutuksen kortit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunteet-tarpeet-kortit/) - Sara Wiegland, Rakentavavuorovaikutus.fi.Kuvitus: Sanni Tervo Rakentavan kasvatuksen tunteet ja tarpeet -minikortit renkaassa ovat nerokkaat. Kuvitus korteissa on mielikuvitusta rikastavaa ja uteliaisuutta herättävää. Kortit toimivat hyvin eri ikäisille ja -tasoisille lapsille. Toisella puolella korttia lukee tunne tai tarve kuvituksen kera ja toisella puolella on hilpeä kuva. Kuvia voi hyvin käyttää myös alle kouluikäisten kanssa, jotka eivät
- [Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja. Alkuperäiskansojen kasvatusoppeja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/metsastaja-kerailija-kasvattaja/) - Michaeleen Doucleff, Siltala, 2022. Tämä kirja kannattaa lukea! Kirjassa amerikkalainen tiedetoimittaja tutustuu eri alkuperäiskansojen kasvatustapoihin ja alkaa sovittaa niitä omaan länsimaiseen kasvatukseensa. Osa kirjassa kerrotusta tuntuu (ehkä) suomalaiseen kulttuuriin ja etenkin kiintymysvanhemmuutta ja lempeää kasvatusta tuntevalle tutulta ja normaalilta, mutta kirja sisältää myös meille runsaasti ajateltavaa ja konkreettisia neuvoja. Monia entuudestaan tutulle tuntuneita asioita alkaa
- [Vauvaperheen perhedynamiikka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvaperheen-perhedynamiikka/) - Dynamiikka tarkoittaa fysiikassa liikkeen ja sitä aiheuttavan voiman suhteita. Perhedynamiikalla tarkoitetaan perheen suhteiden voiman vaihtelua. Esimerkiksi millainen suhde perheenjäsenillä on toisiinsa, millaista arkea he viettävät, kuinka perheenjäsenet toimivat keskenään ja kuinka he jakavat vastuun asioista. Perhedynamiikka muuttuu joka kerta, kun perhesuhteet muuttuvat. Ensimmäisen lapsen syntyminen on suuri mullistus vanhemmaksi kasvamisessa. Yhtälailla perhedynamiikka muuttuu jokaisen vauvan
- [Hattaratuuli: Piirretään satuja iholle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hattaratuuli-piirretaan-satuja-iholle/) - Nora Lehtinen & Jenni Skyttä-Forsell, Karisto Oy, 2021. Kuvittanut: Reetta Niemensivu. Hattaratuuli kirjasta löytyy lyhyitä tarinoita, joiden kuvituksen ja tarinan vierellä kulkee ohjeet siitä, miten sadun voi piirtää lapsen iholle. Lempeän kosketuksen kautta lapsi saa aistia läsnäoloa, turvaa ja sadun maailmaa. Kosketus vahvistaa lapsen ja aikuisen välistä yhteyttä. Tarinoissa ajellaan ralliautolla kohti satumetsää, vietetään synttärit, matkataan avaruuteen
- [Miu ja tunteikas päivä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miu-ja-tunteikas-paiva/) - Julia Pöyhönen & Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2023. Tätä on odotettu kovasti: pienten oma tunnetaitokirjasarja. Miu ja tunteikas päivä on kaunis ja herttainen pahvisivuinen kirja 0-3 -vuotiaille lukijoille. Kirjassa seikkailevat tutut hahmot Fanni-sarjasta. Päähenkilönä on Miu-liikerinpentu ja kuten pienten ihmisten päiviin, Miun päivään mahtuu runsaasti erilaisia tunteita. Aurinko herättää iloisen Miun mutta ulkona leikit eivät suju kuten
- [Ilo pisaroi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ilo-pisaroi/) - Oppi&ilo, Sanoma Pro, 2021. Ilo pisaroi! -kirja on suunnattu vauvasta kahteen ikävuoteen. Kirjassa on pikkuisille silmille ihastuttavia kuvia sekä suloisia runoja ja loruja. Näiden alta löytyy kuvalliset ohjeet silittelyyn, hierontaan tai kosketusleikkiin. Kirjan on kustantanut Oppi&ilo. Runot on kirjoittanut lastenrunoilija, lastenhoitaja ja satuhierontaohjaaja Sirpa Sironen-Hänninen. Kirjan takakannessa lukee: “Suloiset lorut ja hierontahetket vahvistavat lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta
- [Verraton perheeni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/verraton-perheeni/) - Lotte Jeffs, Kustannus-Mäkelä, 2023. Kuvitus: Sharon Davey. Suomeksi riimitellyt: Raija Rintamäki. Verraton perheeni -kirja riemuitsee monenlaisista perheistä. Riimitetty tarina kertoo iloisesti ja myönteisesti siitä, miten monella tavalla voi elää. Perheitä on miljoonia,kaikki omanlaisiaan.Minulle on mieluisin se,jossa itse elää saan…” Kirjan tarinassa lapset kertovat päiväkodissa omista perheistään, ja kirjan minäkertoja pohtii, onko muilla kahta äitiä. Monenlaisia
- [Mitä on tunteiden sanoittaminen?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-tunteiden-sanoittaminen/) - Tunnetaidoissa ensimmäinen askel kohti tunteiden säätelyä, kannattelua ja hallintaa on tunteiden tunnistaminen. Se opitaan tunteiden sanoittamisen avulla. Sanoittamisen kautta lapsi opettelee ymmärtämään ja nimeämään omia tunteitaan. Sen myötä lapsi oppii myös säätelemään käyttäytymistään eli sitä, miten erilaisia tunteita on hyvä tuoda esiin. Kiintymysvanhemmuudessa puhutaan usein rakentavasta tunneilmaisusta. Tämä vaikuttaa positiivisesti kaikkeen vuorovaikutukseen niin oman perheen
- [Hankala uniassosiaatio, vai vauvan luontainen tapa nukahtaa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hankala_uniassosiaatio/) - Onko rinnalle nukahtaminen peloteltu paha tapa ja huono uniassosiaatio vai sittenkin vain vauvan luontainen tapa nukahtaa?
- [Tulistuva lapsi - uusi lähestymistapa helposti turhautuvien ja joustamattomien lasten ymmärtämiseen ja kasvattamiseen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tulistuva-lapsi/) - Kuinka ymmärtää ja kasvattaa lasta joka saa raivokohtauksia, on "tottelematton" ja uhmakas verbaalisesti tai fyysisesti | Ross. W. Greene - Tulistuva lapsi
- [Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/temperamentti-ihmisen-yksilollisyys/) - Kirjassa Temperamentti – Ihmisen yksilöllisyys avataan hienosti kuinka temperamentti auttaa ymmärtämään lasten yksilöllisyyttä.
- [Pienesti pienten unikouluista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pienesti-pienten-unikouluista/) - Jos vauvan nukkuminen koetaan perheessä ongelmaksi, ratkaisua lähdetään usein etsimään muokkaamalla vauvan nukkumiskäyttäytymistä. Tällöin asiaa lähestytään aikuisen näkökulmasta: vauvan heräily koetaan aikuisten ongelmaksi, mutta ratkaisua haetaan vauvan tarpeista tinkimällä ja vauvan luontaiseen käytökseen puuttumalla.Yksin nukkumista pidetään kulttuurissamme ihanteena, ja yksin nukahtavaa ja läpi yön nukkuvaa vauvaa tavoitellaan jopa alan ammattilaisten piirissä vauvan näkökulma unohtaen. Vauvan
- [Miten selvitä vanhemmuudesta lempeästi isomman lapsen kanssa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-selvita-vanhemmuudesta-lempeasti/) - Seuraavaksi esittelemme lempeitä keinoja, joilla ratkaista tänään aiemmin esiteltyihin myytteihin liittyviä pulmia tai pohdintoja. “Lapsi oppii kunnioittamista, jos häntä kohdellaan kunnioittavasti” Vältä lapsen kanssa keskustellessa kaikkea vähättelevää puhetta. Mitä isompi lapsi, sitä paremmin hän myös ”lukee rivien välistä” ja ymmärtää esimerkiksi kehonkieltä tai puheen ja kehonkielen ristiriitaa. Vanhemman vähättelevä vuorovaikutustyyli hajottaa yhteyttä lapsen kanssa. Kuuntele
- [Miten opettaa lapselle oikeanlaista käytöstä ilman häpeäkasvatusta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-opettaa-lapselle-oikeanlaista-kaytosta-ilman-hapeakasvatusta/) - Tässä tekstissä kerrotaan keinoja lempeään kasvatukseen leikki-ikäisten lasten kanssa. Lempeän kasvatuksen peruspilarit kuten lapsen kunnioittaminen ja yhteyden vaaliminen ovat keskiössä leikki-ikäisten kanssa. Lapsen kunnioittaminen tarkoittaa erityisesti lapsen tarpeiden ja tunteiden huomioimista ja lapsen mielipiteiden kunnioittamista. Yhteyttä voi leikki-ikäisen kanssa vaalia esimerkiksi leikkien, yhdessä nauramalla, pelaamalla, lukemalla, halailemalla, leipomalla tai yhdessä touhuamalla. Vanhempi voi tuntea suuria
- [Läsnäoleva kuunteleminen ja vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lasnaoleva-kuunteleminen-ja-vanhemmuus/) - Kun puhumme vuorovaikutustaidoista tai sosiaalisista taidoista ja kyvystä olla ihmisten kanssa yhteistyössä, nousee aika merkittäväksi taito kuunnella toista. Hyvät kuuntelijat ovat hyviä ystäviä, reiluja työtovereita ja lasta ymmärtäviä vanhempia. Kun lapseni sanoi häntä kehuttaessa, “Musta tuli näin ihana, koska mua on kuunneltu”, oltiin asian ytimessä. Lapsi aitoudessaan ja sanoillaan kiteytti sen, mikä on tärkeä muistaa
- [Vapaata curlingia vai jotain ihan muuta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vapaata-curlingia-vai-jotain-ihan-muuta/) - Kiintymysvanhemmuuden saloihin tutustumattomille KiVa saattaa ensisilmäyksellä näyttäytyä curling-vanhemmuutena tai vapaana kasvatuksena. Mutta onko se? Vai onko se jotain ihan muuta?“Curling on urheilulaji, jossa kaksi joukkuetta yrittää heittää pelikiviään jäätä pitkin lähimmäksi määräpistettä. Joukkuetoverit voivat radan pintaa harjaamalla edistää heitetyn kiven etenemistä. Kuten curling-pelaajat auttavat harjaamalla pelikiven etenemistä, poistavat curling-vanhemmat esteet ja vaikeudet lastensa tieltä, palvelevat
- [<strong>Toimiva, toimivampi vuorovaikutus</strong>](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimiva-toimivampi-vuorovaikutus/) - Ristiriitatilanteita taaperon kanssa, valtataistelua teinien kanssa vai ryppyjä aikuisten kesken? Kuulostaako tai tuntuuko tutulta? Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla paneudutaan toimivaan perheeseen, jonka vahvuutena on vuorovaikutus. Luvassa on jälleen kerran ainakin podcasteja, arvontoja, kirja-arvosteluja, tietoiskuja, blogikirjoituksia ja Eevi Vuoriston luento. Myös perhekahvilat pyörivät ja niiden aikataulu julkaistaan huhtikuussa. Minkälaisena sinä näet toimivan vuorovaikutuksen? Onko teidän
- [Lempeän kasvattajan opas. Aikuisen itsesäätely ja itsemyötätunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempean-kasvattajan-opas-aikuisen-itsesaately-ja-itsemyotatunto/) - Tiia Trogen, PS-kustannus, 2022. Tiia Trogenin kirjoittama kirja ”Lempeän kasvattajan opas. Aikuisen tunnesäätely ja itsemyötätunto” kaikille niille, jotka haluavat olla tunnetaitoisia. Tunnetaitojen harjoittelu on erittäin palkitsevaa iästä riippumatta. Tämän päivän juttu onkin juuri tunnetaitokasvatus. Me haluamme kasvattaa lapsia, joilla on sekä hyvä tunne- että itsesäätelytaidot.Kirja on käytännönläheinen, selkeä ja ehdottaman lempeä. Vaikka aihepiiri on herkkä,
- [Kiintymysvanhemmuus - lapsen perustarpeet ja niihin vastaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhemmuus-kirja/) - Katri Pääkkö-Matilainen, Kiintymysvanhemmuusperheet ry, 2022. Katri Pääkkö-Matilainen on kirjoittanut kirjan Kiintymysvanhemmuus – lapsen perustarpeet ja niihin vastaaminen. Kirjassa käydään läpi kiintymysvanhemmuuden perusteita ja esitellään kiintymyssuhteen muodostumista tukevia ja sitä kautta lapsen sekä koko perheen hyvinvointia lisääviä vauvanhoitotapoja. Kiintymysvanhemmuuden ytimessä on kunnioitus lasta ja tämän oikeutettuja, perusteltuja tarpeita kohtaan. Tämän kirjan tavoitteena on auttaa mahdollisimman monia äitejä ja
- [Minä tunnen tunteeni - Työkirja lapsille](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mina-tunnen-tunteeni-tyokirja-lapsille/) - Elina Kauppila, Viisas Elämä, 2020. ”Harjoittelemalla läsnäoloa ja erilaisten tunteiden ja kokemusten tunnistamista saamme lisää elämäniloa ja voimme keskittyä kuhunkin hetkeen. Nykyhetki onkin ainoa hetki, jota koskaan voimme elää, ja siksi on tärkeää kehittää taitoa pysähtyä siihen.”Tämä työkirja sisältää piirrettäviä, kirjoitettavia, mielensisäisiä ja yhdessä tehtäviä harjoituksia, jotka on kehitetty yhdessä lasten kanssa. Kirja jakaantuu teemoittain kehoon,
- [Positiivinen kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/positiivinen-kasvatus/) - Tiia Trogen, PS-kustannus, 2020. Positiivinen kasvatus pohjautuu positiiviseen psykologiaan, positiiviseen pedagogiikkaan ja positive-menetelmiin. Viimein on saatu kotimainen, kattava ja tutkittuun tietoon perustuva teos, johon on helppo paneutua paitsi vanhempana, myös esimerkiksi opettajana ja varhaiskasvattajana. Kirja sisältää runsaasti konkretiaa, ja sen kieli on helppolukuista ja selkeää. Ylipäätään kasvatuksen tarkoitus on tukea lapsen kasvua niin, että lapsi
- [Fanni ja liian jännittävä yö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-liian-jannittava-yo/) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2020. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [Aada ja kiukkuleijona](https://kiintymysvanhemmuus.fi/aada-ja-kiukkuleijona/) - Riikka Riihonen & Kaisla Suokas, Kumma-kustannus, 2020. Aada ja kiukkuleijona on sekä lapselle, että aikuiselle suunnattu kirja. Kirja sisältää sadun, harjoituksia sekä teoriaosuus vanhemmalle. Teoriaosuus sisältää tietoa tunnesäätelytaitojen edistämisestä sekä kiukunsiedon työkalupakin. Kirjan on kirjoittanut lastenpsykiatri Riikka Riihonen sekä suomen kielen opettaja Kaisla Suokas. Kirjan on kuvittanut Mira Piitulainen.Tarinassa Aada kiukustuu ja lähtee sitten äidin
- [Toimiva perhe](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimiva-perhe/) - Thomas Gordon, LK-kirjat, 2004. Tämä kirjoitus on tiivistelmä laajemmasta kirjaesittelystä, jonka voi ladata tästä. Toimiva perhe -kirjan aiempi painos on nimeltään Viisaat vanhemmat. Kirjassaan Gordon kuvaa sitä, miten moni ihminen lapsen saatuaan ottaa harteilleen ”vanhemman rooliin”, he alkavat käyttäytyä tietyllä tavalla, siten kuin uskovat kunnon vanhemman käyttäytyvän. Heidän pitää mielestään olla aina johdonmukaisia, olla loputtoman
- [Itsemyötätunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsemyotatunto-2/) - Ronnie Grandell, Tammi, 2015. Ronnie Grandellin teos ”Itsemyötätunto” on julkaistu vuonna 2015. Teoksessa kuvataan kattavasti itsemyötätunnon tarkoitusta sekä annetaan ohjeita lukuisiin helposti ymmärrettäviin harjoitteisiin. Kuten Grandell siteeraa omaa esikuvaansa Chris Germeriä: ”yksi itsemyötätuntoinen hetki voi muuttaa päiväsi, säännölliset hetket voivat muuttaa elämäsi”. Seuraavaksi pääset lukemaan tiivistelmän kirjasta. Syvällisempää tietoa sekä lukuisat eri harjoitukset löydät lukemalla
- [Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (ja lapsesi kiittävät, että sinä luit)](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kunpa-vanhempasi-olisivat-lukeneet-taman-kirjan/) - Philippa Perry, Otava, 2021. Psykoterapeutti Philippa Perryn 2020 julkaisema teos: Kunpa vanhempasi olisivat lukeneet tämän kirjan (ja lapsesi kiittävät, että sinä luit) on oiva kirja kaikilla vanhemmille, vanhemmaksi haluaville, kasvattajille sekä omaa lapsuuttaan ja elämäänsä pohtiville. Perryn teos avaa vanhemmuuteen liittyviä loukkuja, auttaa ymmärtämään omia käyttäytymismalleja sekä tarjoaa käytännön vinkkejä esimerkkien avulla. Kirjailija ja psykoterapeutti
- [Lujasti lempeä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lujasti-lempea/) - Maaret Kallio, WSOY, 2016. Tämä kirja on täynnä upeita oivalluksia, joista isoa osaa varmasti moni pitää itsestäänselvyytenäkin, mutta käytännön arjessa ne unohtaa tai ei anna niille tarpeeksi arvoa. Tähän kirjaesittelyyn on koottu lukijan näkökulmasta keskeisimmät ja herättelevimmät asiat. Kirjan alussa kuvataan stereotyyppistä täydellistä elämää ja ihmiskuvaa, jossa työnteko sujuu valtavan flown vallitessa, multitaskaten tuotteliaassa ilmapiirissä,
- [Kuinka kiukku kesytetään](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-kiukku-kesytetaan/) - Riikka Riikonen & Minna Koskinen, PS-kustannus, 2020. Kuinka kiukku kesytetään kirja on tarkoitettu vanhemmille ja lasten kasvattajille, jotka ovat joutuneet tekemisiin lapsen tunnesäätelyn vaikeuksien, väkivaltaisuuden tai aggressioon liittyvien ongelmien kanssa. 1. Aggressio on ikiaikaista, mutta näyttämä vaihtelee Aggression myönteinen merkitys tarkoittaa voimaa, johon liittyy halu toimia. Aggressiivisuus määritellään toiminnaksi, jonka tarkoituksena on vahingoittaa. Aggressio voi
- [Mitä ihmettä? Opi ymmärtämään lapsesi mieltä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-ihmetta/) - Leea Mattila & Janna Rantala, Gummerus, 2019. Mitä ihmettä? – opi ymmärtämään lapsesi mieltä on mainiosti Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n sivuilla esiteltäväksi sopiva teos. Usein keskusteltaessa lempeästä kasvatuksesta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta puhutaan siitä, miten tärkeää on ymmärtää lasta ja tukea hänen yksilöllisyyttään. Lapsia – tai ylipäätään muita ihmisiä – ei kuitenkaan aina ole helppo ymmärtää. Tähän lastenpsykiatri
- [Peaceful parent, happy siblings - rauhallinen vanhempi, onnelliset sisarukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/peaceful-parent-happy-siblings/) - Laura Markham, Penguin Putnam Inc, 2015. Laura Markhamin kirjassa käsitellään sitä, miten vanhemman oma käytös (vanhempi toiminnallaan) voi vaikuttaa lapsen käytökseen ja sisarussuhteisiin. Kirja antaa paljon käytännön vinkkejä sekä havainnollistavia esimerkkejä. Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa avataan kevyesti rauhallisen vanhemmuuden periaatteita (joita käsitellään syvemmin Markhamin ensimmäisessä kirjassa “Peaceful parent, happy kid”). Toisessa osassa käsitellään sitä, miten
- [Kiukkukirja – aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiukkukirja/) - Raisa Cacciatore, Väestöliitto, 2008. Suositeltavaa luettavaa! Teos jakantuu kolmeen osaan: ensimmäisissä luvuissa käydään läpi perusasioita siitä, mitä aggressio on ja miten se eroaa aggressiivisesta käytöksestä, viidennessä luvussa kuvataan lapsen kehityshaasteita eri iässä aggression ja sen myötä mahdollistuvan itsenäistymiskehityksen näkökulmasta ja kuudennessa tulee monipuolinen paketti erilaisia vinkkejä kiukkuisen arjen helpottamiseen. Kirja sisältää myös lukuvinkkiluettelon, jossa on
- [Viisas lapsesi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/viisas-lapsesi/) - Jesper Juul, Otava, 1998. Jesper Juul kuvaa perinteistä kasvatusajattelua virheellisenä, koska siinä lapsi nähdään jonkinlaisena potentiaalisena puoli-ihmisenä, johon aikuisen tulee vaikuttaa ja vasta tiettyyn ikään päästessään häntä voitaisiin pitää tasa-arvoisena. Erilaisilla ”kasvatusmenetelmillä” on erilaisia ideologisia sisältöjä, mutta emme ole kyseenalaistaneet itse lähtökohtaa. Perinteisessä ajattelumallissa rankaiseminen koetaan hyväksi ja oikeutetuksi, koska ”se tehoaa”. Lyhytaikaisten näennäisvaikutusten sijaan
- [Huomaa hetki perheessä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/huomaa-hetki-perheessa/) - Elina Kauppila, Viisas Elämä, 2018. Elina Kauppila on kirjoittanut kirjan, joka on tämänhetkiseen kasvatuskeskusteluun tilattu. Rakentava ja lempeä vuorovaikutus kuuluu yhä useamman vanhemman tavoitteisiin, mutta suomalaisia oppaita siihen ei ole oikein ollut. Huomaa hetki perheessä on erityisen tärkeä teos useammasta syystä. Se selittää, miksi aikuisen tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat erittäin merkittäviä lapsen kehityksen kannalta. Lisäksi
- [Ihana perhe - tietoisen vanhemmuuden ABC](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ihana-perhe/) - Elina Kauppila, Viisas Elämä, 2016. Kirjan kirjoittaja Elina Kauppila on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja, filosofian maisteri, kirjailija ja yrittäjä. Tämä kirja sopii erityisesti pienten lasten vanhemmille. Vanhempana saattaa kokea helposti riittämättömyyden tunnetta ja syyllisyyttä siitä, ettei pysty olemaan riittävän hyvä vanhempi lapsilleen. Vanhempana saattaa pysähtyä ajattelemaan, että on opittava sellaisia keinoja (mm. mindfulness, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja
- [Itsenäistyvä koululainen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaistyva-koululainen/) - Vanhemmuudessa saattaa alkaa aivan uudenlainen vaihe, kun lapsi aloittaa koulun. Yhtäkkiä lapselta odotetaan paljon enemmän itsenäisyyttä ja lapsi itsekin alkaa tekemään enemmän päätöksiä omaan ajatteluun tukien. Kouluikäinen ei enää ole niin täysin aikuisten valvonnan ja ohjailun alla, kuin aiemmin. Tämä saattaa aiheuttaa huolta vanhemmassa: Miten pysyn perillä siitä, miten lapsellani menee, kun en saakkaan enää
- [Miten rakentaa luottamusta nuoren valintoihin?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-rakentaa-luottamusta-nuoren-valintoihin/) - Moni vanhempi saattaa jännittää jo etukäteen lapsen teini-ikää. Muut vanhemmat kertovat kauhutarinoita ja uutisissa mässäillään nuorisorikollisuuden kasvulla sekä holtittomilla nuorilla. Miten vanhempana voi varautua teini-ikään, vai pitääkö se vain ottaa vastaan sellaisena kuin tulee? Millä tavalla vanhempi voi rakentaa luottamusta nuoren valintoihin ja antaa lapsen toimia itsenäisesti? Tämän tekstin pohjalla on käytetty Helsingin sanomien artikkelia, Nuori
- [Fanni ja levoton liikeri](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-levoton-liikeri/) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2020. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-ihmeellinen-tunnelampomittari/) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2020. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [Fanni ja suuri tunnemöykky](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-suuri-tunnemoykky/) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2019. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [Fanni ja rento laiskiainen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/fanni-ja-rento-laiskiainen/) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2022. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [Apua, sukissani on lohikäärmeitä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/apua-sukissani-on-lohikaarmeita/) - Annika Hämynen, Kumma-kustannus, 2022.Kuvitus: Johanna LehtomaaTietoisku: Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Päiväkoti-ikäisen Kaikun äänellä puhuva Apua, sukissani on lohikäärmeitä! kuvaa silmiäavaavasti aistiyliherkän lapsen maailmaa. Kirjan mainio teksti on helppolukuista ja Kaikun taitavasti sanoittamat tunnekuvaukset osuvia eivätkä turhan vakavia. Suloinen kuvitus konkretisoi lapsen kokemuksen myös näin aikuisen silmin. Kirjassa on neljä lapsille suunnattua tarinaa sekä aikuisille tarkoitettu
- [Itsenäisiä ratkaisuja pelien hallintaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaisia-ratkaisuja-pelien-hallintaan/) - Monen vanhemman mieltä painaa lapsen ruutuaikojen kanssa kamppailu. Mikä on sopiva määrä ja miten hallita ruutuaikaa? Mitä jos ruutuajoista tulee jatkuvasti riitaa? Entä jos antaa lapsen olla ruudulla mielin määrin, millainen tulevaisuus lapsella sitten on? Nir Eyal kirjoittaa artikkelissaan hieman erilaisesta lähestymistavasta ruutuaikojen suhteen. Hänen mukaansa on hyvä laittaa lapsi itse vastuuseen peliaikojensa hallinnasta, luonnollisesti niin, että
- [Mitä sä rageet? # Tunteita sikanolosta sairaan siistiin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-sa-rageet/) - Anne-Mari Jääskinen, Kirjapaja Oy, 2017. Kirjailija: Anne-Mari Jääskinen, Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutuksen kehittäjä ja pääkouluttaja, tunne- ja taideterapiaohjaaja. Mitä sä rageet? on kirja tunteista ja niiden kanssa selviämisestä. Samaan sarjaan on julkaistu myös aikuisille ja kasvattajille tarkoitettu ”Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen” -käsikirja, jonka avulla voi syventää tietoja ja taitoja nuorentunnetaitojen tukemisessa.Kirja on tarkoitettu
- [Itsenäistymiskehitys varhaislapsuudesta nuoruuteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaistymiskehitys-varhaislapsuudesta-nuoruuteen/) - Itsenäistyminen on pitkä kehitysprosessi, joka alkaa vauva-ajoista ja jatkuu aikuisuuteen asti. Jokaisen lapsen kehitys etenee yksilöllisesti ja omaan tahtiinsa. Matkalla on monta vaihetta ja kehitysprosessit ovat osin ensimmäisten päälle rakentuvia portaita ja osin kehitysharppauksia.Tässä kirjoituksessa käyn läpi muutamia tärkeitä vaiheita itsenäistymisprosessissa. Kirjoitus ei ole kaikenkattava teksti itsenäistymiskehityksestä, mutta toivon, että se herättää ajattelemaan itsenäistymistä pidempänä
- [Tunteita päästä varpaisiin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunteita-paasta-varpaisiin/) - Heli Mäkelä & Tiia Trogen, Kirjapaja, 2022. Tunteita päästä varpaisiin on oivallinen kirja, kun haluaa perehtyä tunnetaitoihin. Kirjassa puhutaan sekä aikuisen omista tunteista että kuinka lapsen kanssa voi käsitellä tunteita. Tässä kirjassa ei jäädä tunteiden tunnistamisen tasolle vaan sukelletaan syvemmälle kehotietoisuuteen. Kirjassa etsitään vastauksia, kuinka kehon ja mielen yhteyttä saisi vahvistettua, jotta ei järkeistä tunteita
- [Prinsessa Ruuti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/prinsessa-ruuti/) - Kati Ranta, Viestintätoimisto Pilkku, 2021. Prinsessa Ruuti on moderni lastenkirja. Tarinassa tartutaan moniin tärkeisiin teemoihin kuten tunnetaitoihin, vihan käsittelyyn, siihen mitä tyttöjen ja poikien kuuluu tehdä ja miltä näyttää (sukupuoliroolit), miksi ei aina saa uusia tavaroita kuten naapurin prinsessa (kestävä kulutus) ja kerrotaan erityisprinssistä (erityislapsi). Omaan makuun tarinassa on jo vähän liikaa erilaisia teemoja, mutta
- [Rohkean Rikun hulinaviikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rohkean-rikun-hulinaviikko/) - Carl-Johan Forssén Ehrlin, Otava, 2019.Katarina Vintrafors, kuvitus Lastenkirjan päähenkilö Riku on juuri muuttanut ja häntä jännittää uuteen esikouluun meno. Viikon aikana Riku myös ikävöi vanhoja kavereitaan, pelkää hämähäkkiä ja pimeää, satuttaa polvensa, ei halua maistaa uutta ruokaa sekä auttaa toisia muuttamaan ajatteluaan.Tässä lasten kirjassa havainnollistetaan ajattelutavan muutoksen suurta voimaa. Kirjassa esitellään muutamia tekniikoita, jotka auttavat
- [Väsyneelle vanhemmalle - panosta levon eri muotoihin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vasyneelle-vanhemmalle/) - Usein väsyneelle vanhemmalle sanotaan, että yritä nukkua enemmän tai mene samaan aikaan lapsen kanssa nukkumaan. Mutta vaikka nukkuisi suht hyvin, voi vanhemmasta tuntua uuvuttavalta. Silloin voi olla kyse siitä, että vanhemmalta uupuu levon eri muodot päivistään. Fyysinen lepo koostuu passiivisesta ja aktiivisesta levosta. Passiivinen lepo tarkoittaa unta, josta varmasti on puutetta vauva vuonna ja pikkulapsi aikana.
- [Vieraskynä: Vastasyntyneen uni ja vanhemman oma jaksaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vieraskyna-vastasyntyneen-uni/) - Millaista pienen vauvan normaali uni on? Vastasyntynyt vauva jaksaa valvoa usein vain lyhyitä hetkiä vuorokaudessa, nukahtaen melkeinpä mihin tahansa ja milloin tahansa, useimmiten syöttöön. Vauvan kasvaessa päiväunien määrä laskee kuitenkin suhteellisen nopeasti. On hyvä ottaa huomioon, että toiset pienet vauvat ovat alusta lähtien enemmän hereillä ja jaksavat valvoa pidempiä aikoja kuin toiset. Vauvojen yksilöllisyys vaikuttaa
- [Tervetuloa KiVa perhekahvilaan syksyllä!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervetuloa-kiva-perhekahvilaan-syksylla/) - Syksyn KiVa perhekahvilat kokoontuvat alla olevien aikataulujen mukaan. Perhekahvila tarjoaa vertaistukea vanhemmuuteen. Aikuisille hengähdyshetkiä arkeen: kahvia ja jutustelua samalla kun lapset leikkivät ja vauvat viihtyvät. Perhekahvilaan ovat tervetulleita kaikki kiintymys-vanhemmuudesta ja lempeästi kasvatuksesta kiinnostuneet perheet. Toivon mukaan saadaan vielä muutama perhekahvila myöhemmin syksyllä auki. Kannattaa seurata oman kahvilasi Facebook sivua, sillä siellä kerrotaan viime hetken sairastumisista tai aikataulu
- [KiVaa arkea: aikuisen vakava sairaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaa-arkea-aikuisen-vakava-sairaus/) - Kiintymysvanhemmuudessa lempeys ja lapsentahtisuus ovat tärkeitä arvoja. Arjessa aikuisella on normaalisti paremmat resurssit joustaa ja sopeutua erilaisiin tilanteisiin kuin lapsella saati pienellä vauvalla. Vanhemman sairastuessa perheen dynamiikka kuitenkin muuttuu, ja kaikki joutuvat nopeasti sopeutumaan uudenlaiseen tilanteeseen. Sairastuin rintasyöpään 33-vuotiaana maaliskuussa 2022. Perheen vanhin lapsi oli tuolloin ekaluokkalainen, neljäs 8 kk ikäinen vauva ja minä kolmen
- [Leirikertomus 2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/leirikertomus2022/) - Kiintymysvanhemmuusperheet yhdistyksen perheleiri vietettiin tänä vuonna Toivonlinnassa. Miljöö oli hieno: päärakennuksessa oli ruokala ja huoneet sekä uima-allas. Pihapiirissä oli leikkipuisto, nurmikkotilaa jolla juosta tai potkia palloa ja kivoja kiipeilypuita. Päärakennuksen takana oli metsä, jossa oli suunnistusrata ja frisbeegolf-rata. Parisataa metriä alaspäin mäkeä oli merenranta: rantasauna, matala uimaranta ja laituri, jolta hyppiä veteen. Maanantai iltapäivällä saavuimme majoituspaikalle
- [Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on päämäärä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vuorovaikutustavat-ovat-keinoja-yhteys-on-paamaara/) - Lapseni sai aiemmin toistuvasti pitkäkestoisia raivokohtauksia. Erään tällaisen aikana hän sai sanottua: “Haluan rauhoittua, mutta en voi, koska siitä tulisi sinulle hyvä olo!” Se oli pysäyttävä hetki. Tajusin käyttäneeni “aktiivista kuuntelua” saadakseni oman viestini perille ja hiljentääkseni lapsen, en ymmärtääkseni lasta. Olin koettanut helpottaa omaa oloani, en auttaa lasta pyyteettä. Olin toiminut pelosta, en rakkaudesta,
- [Vanhemman hyvinvointi ](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemman-hyvinvointi/) - Vanhemman hyvinvointi on tärkeää, sillä hyvinvoivana vanhempi jaksaa hoitaa lastaan. Stressaantuneena tunnesäätely heikkenee aikuisellakin, jolloin lapsen tavallinen leikki tuntuu liian riehakkaalta ja lapsen kiukkuun tulee vastattua huutamalla. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan hyvinvointia harjoitusten avulla. 1.Piirrä kello ja kirjoita kaikki ylös, mihin käytät aikaa tavallisena päivänä. Voit kirjoittaa halutessasi myös aikamäärät. Esimerkiksi kuinka paljon käytät aikaa uneen,
- [Vanhemman voimahetki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemman-voimahetki/) - Nyt on vanhemman voimahetki. Anna kehollesi lupa rauhoittua. Päästä irti kaikesta, mitä pitäisi tehdä. Olet tässä ja saat levähtää. Hengitä syvään. Anna huomiosi siirtyä pään alueelle. Tunnet, kuinka kasvot rentoutuvat. Leuka ja koko päänahka rentoutuu. Rentous leviää rintakehään ja käsivarsiin sekä sormenpäihin. Niska ja selkä rentoutuvat. Kyljet ja vatsan alue päästää irti kireyksistä ja rentoutuu. Jalkoja
- [Mindfulnessin, eli tietoisuustaitojen, hyödyt ja käyttö lapsiperhearjessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mindfulnessin-eli-tietoisuustaitojen-hyodyt-ja-kaytto-lapsiperhearjessa/) - Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita.Olennaisena osana tietoisuustaitoihin kuuluu itsemyötätunto ja sen kehittäminen. Itsemyötätunto on lempeää ja hyväksyvää suhtautumista
- [“Tiukat rajat tai holtittomuus” Myyttejä kouluikäisistä ja nuorista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tiukat-rajat-tai-holtittomuus/) - Tänään teemaviikkomme on edennyt kouluikäisiin ja nuoriin, painottuen murrosikään sen merkityksellisyyden ja ainutlaatuisuuden takia. Murramme sellaisia myyttejä, joihin monissa perheissä törmätään ja jotka asettavat haasteita arkeen. Nuoruusiän kasvu ja kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka asettaa myös vanhemmuuden hyvin uudenlaisen vaiheen ja haasteenkin eteen. Nuoruusikäisen aivotoiminnot järjestäytyvät osin uudelleen ja aivojen kehitys jatkuu aina
- [Keinoja katkenneen kommunikaation korjaukseen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/keinoja-katkenneen-kommunikaation-korjaukseen/) - Toisinaan tuntuu siltä, että kommunikaatio on katki koululaisen tai teinin kanssa. Vanhemman oman kommunikaation parantamiseen tarvitaan lukematon määrä toistoja ja uusia keinoja. Tällöin tutustuminen rakentavaan vuorovaikutukseen kannattaa. Englanniksi löytyy tietoa myös NVC Non Violent Communication termillä. Tässä tekstissä avaan NVC-prosessin vaiheet luettuani 2019 ilmestyneen Marshall Rosenbergin kirjan: “Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus”. NVC-prosessin vaiheet ovat: 1)
- [Miten purkaa vahongollisia vanhemmuusmyyttejä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-purkaa-vahongollisia-vanhemmuusmyytteja/) - Tässä tekstissä avaamme lisää myyttejä ja kerromme keinoja toimia toisin. Miten hyväksyä omat virheensä ja tehdä niistä oppimiskokemuksia? Miten selvitä vanhemmuuden negatiivisista tunteista? Miten tuntea onnistumista vanhemmuudessa, kun ulkopuolelta tulee kohtuutonta arvostelua? Miten päästä yli äitimyytin kasaamista odotuksista ja paineista? “Miten hyväksyä omat virheensä ja tehdä niistä oppimiskokemuksia?” Kriittinen ja ankara sisäinen äänensävy on tavallinen
- [Erehtymätön ja täydellinen vanhempi” - Myyttejä vanhemmuudesta:](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erehtymaton-ja-taydellinen-vanhempi/) - Tänään pureudumme vanhemmuuteen liittyviin myytteihin. Vanhemmuusmyytit aiheuttavat vanhemmissa riittämättömyyden tunnetta sekä syyllisyyttä.Tässä tekstissä haluamme valoittaa sitä, mikä valituissa myyteissä on pielessä ja tuoda tilaa vanhemmille toteuttaa omannäköistä ja omien arvojen mukaista vanhemmuutta. “Vanhemman tulee olla täydellinen esimerkki. Vanhempi ei voi näyttää lapselle omia virheitään” Vanhempi voi ajatella, että ollakseen hyvä vanhempi, pitää myös näyttää lapselleen
- [Häpeästä defensseiksi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hapeasta-defensseiksi/) - Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi
- [Äidin voimakirja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/aidin-voimakirja/) - Mervi Juusola, Voimakirja, 2014. Äidin voimakirja on kirjoitettu 2014 ja noussut klassikoksi pienten ja kouluikäisten lasten äitien keskuudessa. Luin kirjan kolmatta uudistettua painosta. Kirja antaa ajattelemisen aihetta ruuhkavuosissa kamppaileville vanhemmille. Mervi Juusola toivoo kirjansa antavan voimaa ja lisäävän ymmärrystä. Sitä se nimenomaan tekee, sillä koin monia ahaa-elämyksiä lukiessani kirjaa. Äidin voimakirja on kirjoitettu nokkelasti ja
- [Miten estää valtataistelut taaperon kanssa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-estaa-valtataistelut-taaperon-kanssa/) - Tässä tekstissä pureudutaan erityisesti taaperoikäisille sopiviin lempeän kasvatuksen keinoihin. Jokaiselle lapselle ei sovi samat keinot vaan vanhemman on itse luotava yhteys omaan lapseensa ja tutustuttava lapsen tapoihin reagoida. Vanhempi pyrkii yrityksen ja erehdyksen kautta vastaamaan lapsen haluihin ja tarpeisiin sekä rajaamaan hänen turvallisuuttaan. Lempeän kasvatuksessa ei ole oikotietä, tee näin ja perhe-elämä on aina seesteistä.
- [Vanhempi voi tukea nuoren itsetuntoa auttamalla häntä kohti itsemyötätuntoa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhempi-voi-tukea-nuoren-itsetuntoa-auttamalla-hanta-kohti-itsemyotatuntoa/) - Itsemyötätuntoinen puhe ei ole meille ihmisille luontaista. Myös ympäröivä kulttuuri opettaa edelleen, että paras lopputulos saavutetaan kriittisen puheen kautta. Myytti siitä, että itsekritiikki on tehokas motivaattori elää tiukassa. Totuus on, ettei kritiikissä ole juuri mitään motivoivaa. Sen kautta ainoastaan opitaan pelkäämään epäonnistumisia tai menetetään luottamus itseen. Omaa sisäistä puhetta kannattaa kuunnella ja ohjata myös lasta
- [Mitä KiVa on ammattilaisen näkökulmasta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiva-on-ammattilaisen-nakokulmasta/) - Työskentelen lasten ja nuorten parissa terveysalalla. Saan tavata päivittäin hyvin erilaisia lapsia, nuoria ja vanhempia. Hyvin erilaisista taustoista, hyvin erilaisilla elämänkokemuksilla, onnella ja sattumuksilla varustettuina. Yksi selkeä asia kuitenkin yhdistää kaikkia ihmisiä, nimittäin tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kaksi kirjoitettuna ja ääneen tokaistuna pientä, todellisuudessa valtavan suurta eikä millään tavalla itsestään selvää asiaa, mutta jotka
- [“Tämän ikäisen pitää jo osata säännöt” - Myyttejä leikki-ikäisistä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/taman-ikaisen-pitaa-jo-osata-saannot/) - Tämän päivän teksteissä syvennytään leikki-ikään. Leikki-ikäisten käytökseltä odotetaan jo paljon, mutta lasta ei kuitenkaan aina kohdata tasavertaisena ihmisenä, kuten aikuista. Lue tästä tekstistä, miten vastaamme väittämiin, joita leikki-ikäisistä usein kuulee. Julkaisemme tänään myös tekstin, jossa avaamme keinoja, joilla vanhempi voi rakentaa kunnioitukseen ja yhteyteen perustuvan suhteen lapsen kanssa. “Lapsihan ärsyttää ja kiukuttelee ihan tahallaan!” Lapsi
- [Pienten lasten motivaatio](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pienten-lasten-motivaatio/) - Satu Laitinen, PS-kustannus, 2021. Pienten lasten motivaatio -kirja on katsaus motivaatioon pienillä lapsilla. Pienillä tarkoitetaan kirjassa alle kouluikäisiä lapsia. Kirjan alussa on kattava kooste motivaatioteorioista sekä tutkimuksista. Keskivaiheilla kuvaillaan tutkimuksia varhaiskasvatuksen ympäristöstä liittyen motivaatioon ja oppimiseen. Loppuosassa kirjaa päästään käytännön vinkkeihin motivaation tukemisesta oppimistehtävissä ja negatiivisen kehän katkaisemisesta erityisesti varhaiskasvatuksen ympäristöön. Kirja on suunnattu varhaiskasvatuksen
- [Miksi itsemyötätunto on tärkeää vanhemmuudessa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-itsemyotatunto-on-tarkeaa-vanhemmuudessa/) - Kyky olla myötätuntoinen itseään kohtaan on olennainen osa vanhemman tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä omasta jaksamisesta huolehtimista. Itsemyötätunnon avulla vanhempi kestää paremmin omat turhautumisensa ja ne hankaluudet ja vastoinkäymiset, joita vanhemmuuteen väistämättä liittyy. Näin vanhempi pystyy paremmin ottamaan myös lapsen pettymykset ja tunnekuohut vastaan myötätuntoisesti ja selvittämään tilanteet rakentavan vuorovaikutuksen avulla sen sijaan, että toimisi oman
- [Mitä ovat minä-viestit?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-ovat-mina-viestit/) - Lasten kasvatuksessa, tai vuorovaikutuksessa ylipäätään, käytetään usein huomaamatta sinä-viestejä. Kerrotaan, millainen lapsi on ja miten hänen ei pitäisi käyttäytyä sen sijaan, että selkeästi minä-viestein ilmaistaisiin, mitä lapselta odotetaan.Lapsen kanssa viestinnän tulisi olla selkeää, aitoa ja helposti mallinnettavissa. Selkeässä viestinnässä on tärkeä tiedostaa omat ajatukset, tunteet ja tarpeet, sekä kertoa näistä muille ymmärrettävällä tavalla.Minä-viestit ovat selkeää
- [Eikö lapsi tarvitse jonkinlaiset rajat?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/eiko-lapsi-tarvitse-jonkinlaiset-rajat/) - Perinteisen kasvatuskäsityksen mukaan vanhemman tehtävänä on määritellä lapsen toiminnalle rajat: mitä hän saa tehdä ja mitä ei. Näille lapsen ympärille määritetyille rajoille on kuitenkin vaihtoehto. Riittää, että vanhempi on rehellinen itselleen tunnistaen omat mieltymyksensä, tarpeensa ja rajallisuutensa, eli rajansa. Jos lapsi tekee vanhemman mielestä jotain epätoivottua, vanhempi kertoo lapselle, millä tavoin lapsi ylitti vanhemman rajat
- [Mitä on aktiivinen kuuntelu?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-aktiivinen-kuuntelu/) - Aktiivinen kuuntelu on tapa pyrkiä kuulemaan lasta siten, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi. Aktiivisen kuuntelun tarkoituksena on auttaa huolissa, lisätä luottamusta, ymmärrystä ja läheisyyttä, sekä löytää ja sanoittaa tarpeita ristiriidoissa. Toisinaan lapsi ei itsekään tunnista tai osaa nimetä mikä häntä vaivaa. Silloin on mahdollista selvittää tunnetilan syy aktiivisen kuuntelun keinoin. Aktiivisen kuuntelun avulla ei ole
- [Vauvasta taaperoksi - mikä kaikki muuttuu?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvasta-taaperoksi/) - Kun lapsi täyttää vuoden, hänestä aletaan käyttää nimitystä taapero, ja tätä nimitystä hänestä käytetään aina 3-vuotiaaksi saakka. Vauva ja taapero eroavat toisistaan monin tavoin. Pienestä, sylin suojiin mahtuvasta ja siellä pääsääntöisesti viihtyvästä vauvasta on kasvanut maailmaa innokkaasti tutkiva, uuteen uteliaasti suhtautuva taapero. Taaperon kanssa eläminen asettaa vanhemmuudelle uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita, mutta samalla se antaa
- [Miten kohdata lapsi tunnekuohussa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-kohdata-lapsi-tunnekuohussa/) - Ihan jokaisen vanhemman eteen on tullut tilanteita, joissa joutuu miettimään miten saan tämän tilanteen ratkeamaan. Mutta ehkäpä olisi aika muuttaa ajattelua. Onko tarpeellista saada itku loppumaan mahdollisimman nopeasti vai onko tarkoituksena opettaa lapselle tunnesäätelyä?Mun nimi on Pia Kosonen ja olen yleisen kasvatustieteen maisteri ja tunnetaito-ohjaaja. Toimin Kiintymysvanhemmuusperheet yhdistyksen paikallistoiminnan koordinaattorina. Olen mukana yhdistyksen toiminnassa ennen
- [Jos ei saa rangaista eikä kieltää lasta, niin mitä sitten tilalle?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/jos-ei-saa-rangaista/) - Tässä tekstissä avaamme lisää myyttejä ja kerromme keinoja toimia toisin. Miten voi asettaa rajoja toimivasti ilman rangaistuksia? Miten välttyä curling-vanhemmuudelta? Miten ohjata lasta tehokkaammin, kuin vain sanomalla “ei”, kun lapsi tekee jotain epätoivottua? “Miten välttää curling-vanhemmuus? Miten kestän lapsen isoja tunteita? Ja miten niitä rajoja oikein vedetään ja vielä pidetään kiinni” Vanhemman omat tunnetaidot on
- [Rauhoita ja rohkaise: Apua lapsen stressitilanteisiin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rauhoita-ja-rohkaise/) - Anna Tommola & Sanna Häkkilä, Nemo, 2017. Rauhoita ja rohkaise on ratkaisukeskeinen opas vanhemmille. Kahdeksan suomalaisen esimerkkitarinan avulla havainnollistetaan sitä, minkälaiset asiat lapsia voivat stressata ja miten kuormitusta kevennetään. Kasvatuksen ja psykologian asiantuntijat selittävät mielen toimintaperiaatteita ja antavat vinkkejä hankalissa tilanteissa toimimiseen. Toki kaikki keinot eivät sovi jokaiselle lapselle, mutta kirja antaa paljon uusia ajatuksia
- [Miten hoitaa vauvaa lempeästi? Miten löytää oma tapa olla vanhempi?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-hoitaa-vauvaa-lempeasti/) - Tässä tekstissä esitellään keinoja “Vauvat pitää unikouluttaa” – Myyttejä vauvoista -tekstin myyttien purkuun. Kaikki keinot eivät luonnollisestikaan syystä tai toisesta sovi kaikille, mutta niistä voi parhaassa tapauksessa saada omaan arkeen ajatuksia, luottamusta omiin valintoihin tai kenties idean siemeniä, jos niille on tarvetta. “Miten pärjätä vauvan kanssa ilman unikoulua? Mitä jos tuntuu siltä, että vauva ei
- [The Gentle Sleep book](https://kiintymysvanhemmuus.fi/the-gentle-sleep-book/) - Sarah Ockwell-Smith, Platkus Books, 2020. Tämä unen raamatuksikin tituleerattu kirja antaa tietoa paitsi normaalin unen fysiologiasta ja uneen liittyvistä erityispiirteistä ympäri maailman, myös ikäkausittaisista unen ominaisuuksista, aina vastasyntyneestä viiden vuoden ikään. Kirjailijalla, brittiläisellä Sarah Ockwell-Smithilla on kattava koulutus psykologiasta, opettamisesta, tutkijan työstä, vauvahieronnasta, psykoterapiasta ja doulaamisesta. Lisäksi hän on neljän lapsen äiti ja kiintymysvanhemmuuden kannattaja. Kirjassa on
- [Lempeän kasvatuksen viikko 2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempean-kasvatuksen-viikko-2022/) - Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolle! Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla eli LKV:lla pureudumme myytteihin, joita lasten kasvatukseen liittyy. Olemme jaotelleet päivät seuraavasti: Joka päivä julkaisemme kuvataulun myyteistä ja niiden purusta, koosteen siitä, miten myytit puramme ja mistä voi halutessaan lukea lisää tietoa. Emme jätä asiaa kuitenkaan tähän, vaan haluamme myös tarjota teille keinoja, joilla voimme toimia
- [Tervetuloa paikallistoimintaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervetuloa-paikallistoimintaan/) - Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolla perhekahvilaan! Odotetut ja tykätyt perhekahvilat ovat vihdoin palanneet koronatauolta runsaslukuisina. Perhekahvilan ideana on tarjota vanhemmille vertaistukea. Perhekahvilaan voit tulla yksin tai yhdessä lasten kanssa. Kaikissa näissä tiloissa on puuhaa lapsille, ja kun lapset viihtyvät leikeissään, voivat vanhemmat jutella. Perhekahvilassa voidaan hengailla vapaasti tai jutella tietystä teemasta.Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on kasvatusmyytit.
- ["Valtaa tavoittelevat taaperot!" - myyttejä taaperoista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/valtaa-tavoittelevat-taaperot/) - Tänään puramme taaperoihin liittyviä myyttejä. Tässä tekstissä vastaamme erilaisiin lausahduksiin, joita taaperon vanhemmat usein kuulevat. Nämä lausahdukset usein saavat vanhemman kokemaan riittämättömyyttä omassa vanhemmuudessa vaikka lapsi käyttäytyisi ja kehittyisi aivan kuten taaperot käyttäytyvät. Julkaisemme tänään myös tekstin, jossa avaamme lempeän kasvatuksen keinoja taaperoikäisten vanhemmille. ”Lapsi tavoittelee vain valtaa kiukuttelemalla ja tahtomalla. Tuollaisen käytöksen voi hyvin
- [Mitä on rakentava vuorovaikutus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus/) - Tänään 6.5.2019 alkaa järjestyksessään toinen valtakunnallinen Lempeän kasvatuksen viikko. Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n tehtävä on jakaa tietoa ja tarjota vertaistukea kaikenlaisille perheille. Eräs tärkeimpiä asioita, joita yhdistys haluaa tehdä, on antaa avaimia vanhemmuudessa kasvamisessa. Tämän viikon aikana aiomme antaa monipuolisesti vinkkejä rakentavaan vuorovaikutukseen perheissä.Kaikki perheiden sisällä tapahtuva kasvu lähtee aikuisista. Lasta ei voi opettaa lukemaan osaamatta lukea
- [Lempeä vuorovaikutus vai jokin tieteellisistä termeistä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-vuorovaikutus/) - Tiedemaailmassa ei ole yksittäisiä vakiintuneita termejä, jotka tyydyttävästi kattaisivat kaikki KiVa ry:n edistämät vauvanhoitotavat ja kasvatustyylit.Olemme siksi päätyneet käyttämään termejä kiintymysvanhemmuus ja lempeä vuorovaikutus. Psykologiatiede kuitenkin käyttää tiettyjä termejä, jotka yhdistelemällä päästään määrittelemään edistämämme kasvatustyyli tieteellisesti.Kehityspsykologian professori Kaisa Aunolan mukaan Baumrindin 1989 esittelemä klassinen kasvatustyylien kategorisointi ilmastaan nelikentässä, jossa toisella akselilla on tunteiden lämpimyys/kylmyys sekä
- [Erityislapsen käytös – seurausta rajojen puutteesta vai huonosta vireystilasta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislapsen-kaytos-seurausta-rajojen-puutteesta-vai-huonosta-vireystilasta/) - Olen monesti törmännyt tilanteisiin, joissa erityislapsen käytös tulkitaan kasvatuksen rajattomuudesta johtuvaksi ja yksinkertaiseksi ratkaisuksi tarjotaan rajojen tiukentamista. Uskallan kuitenkin väittää, että suurimmassa osassa tapauksia rajattomuuden sijaan lapsen käytökseen on syynä lapsen huono vireystila. Optimaalinen vireystila Vireystilaa voi olla helpointa ymmärtää kuvaajan avulla. Ympäristössä, jossa on liian vähän ärsykkeitä, ihminen on alivireä. Ärsykkeiden lisääntyessä ihmisen vireystila
- [Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteyden-merkitys-vuorovaikutuksessa/) - Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana.Kun minulla on vahva yhteys toiseen, niin minun on paljon helpompi ymmärtää häntä. Osittain tämä tuntuu jopa siltä, että vahva yhteys
- [Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon](https://kiintymysvanhemmuus.fi/love-flooding-menetelma-yhteyden-luomiseen-ja-yllapitoon/) - Tutustuin Susan Stiffelmannin menetelmään pari vuotta sitten. Olen käyttänyt sitä silloin tällöin ja kannatan kokemuksiini pohjautuen menetelmää aivan ehdoitta.Totta puhuen, ensimmäinen ajatus oli, että onpa mahtipontinen nimi simppelillä menetelmällä. Halusin silti kokeilla sitä heti ja aikalailla välittömästi ymmärsin nimen taakse. Istuin alas illalla ja mietin sekä kirjoitin ylös kymmenen asiaa, joiden vuoksi rakastan 7-vuotiasta esikoistani.
- [Vallattomat rajat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vallattomat-rajat/) - Rajat tulevat lähes poikkeuksetta esiin lapsen kasvatukseen liittyvissä keskusteluissa. Ja kuka lähtisikään kyseenalaistamaan sitä, etteikö täysin ilman rajoja oleva ihminen tuntisi itsensä turvattomaksi. Keskusteluissa rajojen tärkeydestä saa vain helposti sellaisen käsityksen, että ainoa tapa toteuttaa lapsen tarvitsema olemisen ja tekemisen kehys, on luoda lapsen ympärille keinotekoiset, aikuisen määrittelemät rajat. Aikuinen määrittelee ja päättää, mitä lapsi
- [Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnetaitoja-voi-oppia-viela-aikuisiallakin/) - “Älä nyt noin pienestä suutu.” “Älä itke, ei sattunut.” “Ei tarvitse pelätä.” “Älä valita, toisilla lapsilla ei ole edes ruokaa.” Muiden muassa tällaisilla lauseilla aikuinen viestittää lapselle, että lapsen tunteet ovat vääriä. Lapsi voi kokea, ettei näitä hankalia tunteita saa tuntea, ne tulee torjua. Ja esittää jotain hyväksyttävämpää tilalle. Omalla kohdallani tunteiden vääristely meni niin
- [Jukka Hukka -tunnekortit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/jukka-hukka/) - Avril McDonald, PS-kustannus, 2018. Jukka Hukka tunnekortit ovat osa PS-kustannuksen julkaisemaa Avril McDonaldin luomaa Jukka Hukka -sarjaa, johon kuuluu korttien lisäksi viisi tunteita käsittelevää kirjaa. Korteissa on 12 tunnetta: ilo,rakkaus, suru, viha, hämmästys, pelko, ulkopuolisuus, epäreiluus, reiluus, huolestuneisuus, yksinäisyys ja ylpeys sekä ohjeet korttien käyttöön.Kuvitetut tunnekortit ovat hyvä apuväline tunnetaitojen harjoittelussa ja tunnekeskustelun tukena. Tunteet
- [Mahtava mieli -tehtäväkirjat tunnetaitojen opiskeluun](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mahtava-mieli/) - PS-Kustannus, 2019. Tunnetaidoista ja tunnekasvatuksesta puhutaan tällä hetkellä joka paikassa. Lapsia täytyy opettaa käsittelemään tunteitaan, mutta aina meidän aikuisten ei ole helppoa tietää, miten se tapahtuu. PS-kustannuksen julkaisemat, Stephanie Clarksonin, Lily Murrayn ja Sharie Coombesin kirjoittamat ja Kaisa Koskelan ansiokkaasti suomentamat tehtäväkirjat antavat apua tunnekasvatukseen, mutta herättävät myös aikuista ajattelemaan omia tunnetaitojaan. Kirjoja on neljä,
- [Oma rakas supernapa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/oma-rakas-supernapa/) - Ninka Reittu, Otava, 2018. Kirjan päähenkilöinä ovat supersankarit, Iso ja minä-kertoja jonka tulkitsen Ison lapseksi. He ovat lähdössä rannalle ja lapsi kehuu Ison ihanaa mahaa ja toivoo itselleen samanlaista. Iso on epävarma onko maha kuitenkin liian iso mutta minä-kertojan mukaan maha on juuri sopiva. “Ison sylissä oli aina ihanan pehmeää ja lämmintä.” Kun luin tätä
- [Tipsun temppukirja: mindfulnessia ja myötätuntoa kasvatustyöhön](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tipsun-temppukirja/) - Sari Markkanen, Avain, 2018. Opettajan ja mindfulness-ohjaajan Sari Markkasen teos Tipsun temppukirja johdattaa lapset – ja aikuiset – helposti ja ymmärrettävästi mindfulnessin ja tietoisuuden maailmaan. Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen esittelee lukijalle mindfulness-harjoituksen. Osiossa kerrotaan tietoisesta läsnäolosta, sen merkityksestä hyvinvoinnille sekä mindfulnessin hyötyjä lapsille. Markkanen avaa myös aivojen toimintaa eri tunnetiloissa ja myönteisten
- [The self-compassion workbook for teens](https://kiintymysvanhemmuus.fi/the-self-compassion-workbook-for-teens/) - Karen Bluth, New Harbinger Publications, 2017. Tämä työkirja on mahtava sekoitus faktaa ja konkreettisia selkeitä harjoituksia. Työkirja on kirjoitettu selkeällä, helposti ymmärrettävällä ja lähestyttävällä tavalla. Kirja on englanniksi, joten kielitaitoa vaaditaan. Kieli on kuitenkin helpohkoa englantia. Kirjassa nuorille kerrotaan kattavasti faktaa heidän kehityksestään. Isoa osaa faktatiedosta selkeytetään arkisin esimerkein. Kirjassa käsitellään myötätuntoa, itsetuntoa ja tietoista
- [Monen sortin perheet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/monen-sortin-perheet/) - Felicity Brooks, Lasten Keskus, 2020. Felicity Brooksin kirjoittama ja Mar Ferreron värikkäästi kuvittama lastenkirja Monen sortin perheet juhlistaa perheiden – erityisesti erilaisten ja monimuotoisten perheiden – ilosanomaa. Monen sortin perheet -teoksessa esitellään ja selitetään perheeseen, sukulaisiin ja eri kulttuureihin liittyviä käsitteitä. Lukija pääsee tutustumaan eri näköisiin ja kokoisiin perheisiin niin ydinperheestä yhden aikuisen perheeseen kuin sijaisperheestä
- [Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-ja-myotaelava-vuorovaikutus/) - Marshall B. Rosenberg, Viisas Elämä, 2015. Rosenberg kuvaa kirjassaan vuorovaikutusmallin, jonka avulla ristiriitatilanteissa pystytään säilyttämään lämmin empaattinen yhteys osapuolten välillä, eikä ajauduta tuomitsemiseen tai syyttelyyn. Ennen kuin aloitan varsinaisen kirjaesittelyn, pohdin, miten kuvattu vuorovaikutusmalli suhtautuu vanhempi-lapsi -suhteeseen.Kirjassa kuvatun vuorovaikutusmallin monet osa-alueet ovat hyvin sovellettavissa lapsi-vanhempi suhteeseen. Tämä suhde on kuitenkin erityislaatuinen, koska vanhempi on vastuussa
- [Kannustava vuorovaikutus käytännössä. ICDP-ohjelman toteutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kannustava-vuorovaikutus/) - Karsten Hundeide, International Child Development Programme (ICDP) Finland rf / Suomi ry, 2017. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos ICDP – Kannustava vuorovaikutus -ohjelmasta. Kirjan alussa todetaan, että kirja on tarkoitettu käytettäväksi ICDP-ohjaajien koulutuksessa, eikä ole siis tarkoitettu vanhemmille tai työntekijöille. Kirja on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa keskitytään ohjelmaan yleisellä tasolla ja toisessa osassa puolestaan
- [Kuningasvuosi – Leikin kulta-aika](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuningasvuosi/) - Timo Jantunen & Raija Lautela (toim.), Tammi, 2009. Kuningasvuosi on vuonna 2009 ilmestynyt artikkelikokoelma, joka on koottu puheenvuoroksi lapsuuden ja erityisesti leikin merkityksestä osana keskustelua, jota ilmestymisen aikoihin käytiin muun muassa koulun aloittamisiästä ja esikoulusta. Erityistarkastelussa onkin esikouluvuosi-viimeinen vapaan leikin vuosi ennen koulun aloittamista. Artikkelien kirjoittajana on varhaiskasvattajia, opettajia, kasvatustieteilijöitä, lääkäreitä ja aivotutkijoita, tunnetuimpana nimenä
- [Stressin säätely – Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/stressin-saately/) - Nina Sajaniemi, Eira Suhonen, Mari Nislin & Jukka E. Mäkelä, PS-kustannus, 2015. Stressin säätely – Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin on suomalaisten tutkijoiden kirjoittama poikkitieteellinen oppikirja stressinsäätelystä. Kirjan 213 sivua sisältää paljon tietoa stressijärjestelmästämme, stressin säätelyn merkityksestä ja -mekanismeista. Aiheet on selitetty monipuolisesti ja perusteellisesti. Alkusanoissa huokuu kirjan vahvuus: Monipuolinen näkökulma aiheeseen, ei vain fysiologinen/biologinen, vaan myös kulttuurimme
- [Ole paras itsellesi: vaikuta elämääsi ja ihmissuhteisiisi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ole-paras-itsellesi/) - Linda Adams, LK-Kirjat, 1999. Kirjailija Linda Adams on vuorovaikutuskouluttaja, luennoitsija sekä Gordon Training Internationalin toimitusjohtaja. Hän oli edesmenneen psykologi Thomas Gordonin puoliso ja hän on alusta asti ollut mukana luomassa Toimiva Perhe -konseptia.Adamsin kirjassa “Ole paras itsesi” tutustutaan syvällisemmin Toimivasta Perheestä tuttuihin minä-viesteihin, niiden käyttöön ja kompastuskiviin.Kirjassa pohditaan, miksi omasta puolesta puhuminen voi tuntua aluksi
- [Self-compassion for parents: Nurture Your Child by Caring for Yourself](https://kiintymysvanhemmuus.fi/self-compassion-for-parents/) - Susan M. Pollak, Guilford Publications, 2019. Vanhemmuuden haasteista puhutaan jatkuvasti. Me emme koskaan tunne itseämme riittävän hyviksi vanhemmiksi, ja vanhemmuuden haastavuus tuntuu olevan universaali ilmiö. Koska asiat eivät mene kuten suunnittelimme ja toivoimme, me syyllistämme itseämme ja kritisoimme lapsiamme, ja lisäämme kontrollia paremman onnistumisen toivossa. Sen seurauksena ahdistumme ja masennumme. Samoin käy lapsillemme. Me vertailemme
- [Tunne lukkosi - vapaudu tunteiden vallasta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunne-lukkosi-vapaudu-tunteiden-vallasta/) - Kimmo Takanen, WSOY, 2011. Tämä teos ei ole suoranaisesti opas vanhemmuuteen, mutta päätin kirjoittaa siitä silti esittelyn tälle sivustolle, koska teoksessa esitellään erään humanistisen psykologisen koulukunnan – skeematerapian – kiintymyssuhdeteoriaan pohjautuvia olennaisia väittämiä vanhemmuudesta ja vanhempien toiminnan vaikutuksesta ihmisen psyykeen ja myöhempään elämään. Teos on suomalaisen kirjoittamaksi mielestäni poikkeuksellisen suorasanainen siinä, miten kirjoittaja Kimmo Takanen
- [Tunnehetket - Ilman tunteitasi et olisi sinä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunnehetket/) - Christina Núñez Pereira & Rafael R. Valcárcel, PS-Kustannus, 2018. Tunnehetket on Jussi Korhosen suomennos alkuperäisteoksesta: Christina Núñez Pereira, Rafael R. Valcárcel: Emotionary – Say what you feel. Mainoksessa kirja lupautuu esittelemään miltä ujous tuntuu ja kuinka kauan viha kestää tai kertomaan onko raivosta hyötyä. Kirja auttaa sinua tunnistamaan tunteita ja keskustelemaan niistä toisten kanssa. “Sen
- [Tunteiden kirjasto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunteiden-kirjasto/) - AITO Graphics, 2018. Kirjaesittely ja lukukokemus kolme(ja puoli)vuotiaan kanssa Tunteiden kirjasto alkoi viime vuoden lopulla pompahtelemaan sosiaalisessa mediassa uutisvirtaani ja kiinnitin huomiota kirjan kauniiseen ulkoasuun. En ollut kääntänyt kirjasta vielä ensimmäistäkään sivua, saati pidellyt sitä käsissäni aiemmin, kun olin jo useammalle tutulleni hehkuttanut kirjan markkinoille tuloa. Tiesin kirjan sisältävän kauniita eläinkuvia ja käsittelevän tunteita, mutta
- [Unconditional parenting](https://kiintymysvanhemmuus.fi/unconditional-parenting/) - Alfie Kohn, Atria Books, 2006. Kirjan ydinviestin voisi tiivistää näin: Lapsen ei tarvitse ansaita rakkauttamme. Alfie Kohn käy kirjassaan systemaattisesti läpi perinteisen kasvatuskulttuurimme keinot – rangaistukset, palkitsemisen, uhkailun, kiristyksen, lahjonnan – ja kritisoi niitä sekä tieteelliseen tutkimukseen että arkikokemuksiin pohjaten. Hän nimittää yleistä lasten kasvatustapaamme ehdollisen rakkauden antamiseksi: lapselle viestitetään tiedostamattakin, että hän kelpaa meille
- [Toimiva yhteys - Myötätunto ja hyväksyntä ihmissuhteissa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimiva-yhteys-myotatunto-ja-hyvaksynta-ihmissuhteissa/) - Anna Kåver & Åsa Nilsson, Edita Publishing Oy, 2008. Anna Kåverin ja Åsa Nilssonin kirjoittamassa Toimiva yhteys -kirjassa esitellään menetelmä tai ajatusmalli, jonka avulla voi parantaa yhteyttä muihin ihmisiin ja näin ollen vahvistaa sekä parantaa eri ihmissuhteita. Kirjassa puhutaan ensin tietoisesta läsnäolosta. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että kiinnittää huomion toiseen ihmiseen ja huomaa, mikäli ennakko-asenne
- [How to talk so kids will listen and listen so kids will talk](https://kiintymysvanhemmuus.fi/how-to-talk/) - Adele Faber & Elaine Mazlish, Scribner Book Company, 2012. Tämän alun perin Yhdysvalloissa jo vuonna 1980 ilmestyneen klassikon ydinidea on, että aidosti kunnioittava ja kaikkien perheenjäsenten tunteet ja mielipiteen huomioonottava keskustelukulttuuri on hyvinvoivan perheen perusta. Kirja antaa sarjakuvin höystettyjä, konkreettisia sanavalintaehdotuksia tyypillisiin lapsiperheen kommunikaatiotilanteisiin. Kirjan luvuissa käsitellään muun muassa tunnereaktioihin reagoimista, kotitöihin ja muun yhteiseen toimintaan
- [Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/haastavat-kasvatustilanteet-lampiman-vuorovaikutuksen-kasikirja/) - Liisa Ahonen, PS-Kustannus, 2017. Kasvatustieteiden tohtori Liisa Ahonen kirjoitti kirjan Haastavat kasvatustilanteet – Lempeän vuorovaikutuksen käsikirja, ennen kaikkea kasvatustyötä tekeville ammattilaisille. Se on kuitenkin erinomainen teos kaikille kasvatuksesta ja vuorovaikutustaidoista kiinnostuneille. Kirjailija on vuonna 2015 julkaistussa väitöskirjassa tarkastellut varhaiskasvattajien vuorovaikutuksellista ja pedagogista toimintaa päiväkotien haastavissa kasvatustilanteissa. Suuri osa kirjan vuorovaikutuksellista toimintaa kuvaavista esimerkeistä on tuosta
- [Luonnollinen lapsuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/luonnollinen-lapsuus/) - Tiina Kaitaniemi, Avain, 2010. Evoluutiobiologi Tiina Kaitaniemen kirja on pyrkimys hahmottaa sitä, miten lajimme tyypillisesti synnyttää ja hoitaa vauvoja sekä miten vanhemmuus ja perhe muotoutuu ja miten yhteisö ja sukulaissiteet vaikuttavat siihen. Evoluutiobiologian lähtöoletusten mukaisesti kirjan lähteenä on käytetty sekä tutkimuksia toisista kädellislajeista, tutkimuksia fossiileista ja arkeologisista löydöistä että tutkimuksia laajasti nykyisistä eri ihmispopulaatioista, erityisesti
- [Jokapäiväiset ilonaiheet: vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/jokapaivaiset-ilonaiheet-vanhemmuus-ja-tietoinen-lasnaolo/) - Myla & Jon Kabat-Zinn, Basam Books, 2011. Jon Kabat-Zinn on koko mindfulness-yhteisön tuntema henkilö ja Massachusettsin yliopiston professori. Hän on kehittänyt mindfulnessiin perustuvan ohjelman, joka perustuu stressinhallintaan ja jolla voi hoitaa esimerkiksi uupumusta. Kabat-Zinnin merkitys mindfulnessin tuomisessa tieteen kentälle on merkittävä.Teoksessaan Jokapäiväiset ilonaiheet: vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo Kabat-Zinn puolisonsa kanssa esittelee tietoista vanhemmuutta eri näkökulmista.
- [MIELEN HOIVA. MYÖTÄTUNTO JA LOHDUTUS VOIMAVAROIKSI](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mielen-hoiva-myotatunto-ja-lohdutus-voimavaroiksi/) - Mirja Sinkkonen, Kirjapaja, 2016. Mielen hoiva on psykologi, psykoterapeutti ja psykoterapeuttikouluttaja Mirja Sinkkosen kirjoittama kirja myötätunnosta ja lohdutuksesta voimavarana – etenkin myötätunnosta ja ymmärryksestä itseä kohtaan. Kirja on kirjoitettu lempeällä otteella ja se on helppo- ja nopealukuinen. Kappaleet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Voisi sanoa, että vaikka kirjassa käsitellään vaikeitakin aiheita, se on silti hyvän mielen
- [Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsemyotatunto/) - Kristin Neff, Viisas Elämä, 2016. Neff on Texasin yliopiston professori ja maailman johtavia myötätuntotutkijoita. Hänen teoksensa Itsemyötätunto – Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi johdattaa lukijan löytämään keinoja ymmärtää itseään ja kohdata itsensä lempeästi ja myötätunnolla.Itsemyötätunto on avain myötätuntoon muita kohtaan. Se on myös avain kiukunhallintaan, jota jokainen vanhempi tarvitsee arjessa. Itsemyötätunnon avulla ihminen oppii
- [Onnellisten lasten salaisuudet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/onnellisten-lasten-salaisuudet/) - Pirjo Suhonen, Siltala, 2020. ”Tiedätkö, mikä teidän suomalaisten ongelma on?” kysyi korealainen yhteistyökumppani Pirjo Suhoselta heidän tehdessään erästä projektia yhdessä. ”Te haluatte lastenne olevan vain onnellisia, ette menestyneitä.” Pirjo Suhonen jäi sanattomaksi. Lausahdus jäi vaivaamaan häntä: ”Voiko olla niin, että lapsi ei voisi olla sekä onnellinen että menestynyt? Eikö jokaisen vanhemman ensisijainen toive kuitenkin ole,
- [Simppeliä sormiruokailua](https://kiintymysvanhemmuus.fi/simppelia-sormiruokailua/) - Marjut Ollila, WSOY, 2018. Pääsin tutustumaan Marjut Ollilan kirjoittamaan sormiruokailukirjaan “Simppeliä sormiruokailua”. Kirja on visuaalisesti miellyttävä, helppolukuinen ja loogisesti etenevä. Tähän on myös helppo palata ja etsiä haluamaansa tietoa myöhemmin. Ollila kirjoittaa lempeästi ja kannustavasti, välillä kieli poskella. Kirja on hyvin helposti lähestyttävä, ilman minkäänlaista vastakkainasettelua tai arvostelua. Todellinen hyvänmielen opus.Tämä on kuitenkin paljon muuta
- [Varo varo varo! Irti ylisuojelevasta kasvatuksesta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/varo-varo-varo-irti-ylisuojelevasta-kasvatuksesta/) - Tatu Hirvonen, Minerva, 2011. Turvallisuusajattelun läpäisemässä kulttuurissamme vanhempien keskeiseksi tehtäväksi on noussut huolehtia lastemme turvallisuudesta varoittelemalla heitä, huolehtimalla heidän käyttävän monenlaisia turvavälineitä ja jatkuvasti kieltämällä heitä tekemästä haluamiaan asioita. Tämä on vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville raskasta, lapsille lannistavaa ja tuotevalmistajille ja -markkinoijille unelmabisnes. Kulttuurissamme lapset elävät ja toimivat yhä köyhemmässä yliturvallisessa ympäristössä, jossa samanlaiset,
- [Kuuntele lastasi: Mitä vanhemmat voivat oppia lapsiltaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuuntele-lastasi/) - Piero Ferrucci, Tammi, 2000. Kuuntele lastasi on italialaisen psykoterapeutti Piero Ferruccin hyvin henkilökohtaisen arjen tarkkailun ja filosofisen pohdiskelun tulos, jonka pohjimmainen viesti on: vanhempi, pysähdy tarkkailemaan lastasi ja oppimaan häneltä asennetta elämää, maailmaa ja ihmisiä kohtaan ja anna lasten tuoda elämääsi uutta sisältöä ja pontta henkilökohtaiseen kehitykseesi.Kirjan luvut on nimetty yksinkertaisin sanoin kuvastamaan niitä aihepiirejä,
- [Joutilaat vanhemmat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/joutilaat-vanhemmat/) - Tom Hodgkinson, Basam Books Oy, 2009. Aiemmin mm. ”Joutilaisuuden ylistys” -teoksen kirjoittanut Tom Hodgkinson on 2009 ilmestyneessä teoksessaan päättänyt ystäviensä suureksi naurunaiheeksi kirjoittaa kirjan lasten kasvatuksesta. Hän ei missään tapauksessa pyri olemaan guru, joka neuvoo kuinka itse kunkin perheen pitäisi lapsia hoitaa ja hän nimenomaisesti kertoo vältelleensä lähdemateriaalia etsiessään kaikkea nykypäivän tieteellistä tutkimusta ja mukatieteellisiä
- [Baby-len weaning](https://kiintymysvanhemmuus.fi/baby-len-weaning/) - Gill Rapley & Tracey Murkett, Experiment LLC, 2010. Baby-Led Weaning perustuu käsitykseen, että vauvat ovat täysin kykeneväisiä itse ruokkimaan itsensä, alkaen lapsentahtisesta imetyksestä ja jatkaen lapsentahtisella sormin syömisellä. Aikuisen ei tarvitse auttaa lasta ottamaan ruokaa käsiinsä, ei työntää sitä hänelle suuhun eikä määritellä, milloin lapsi on kylläinen. Terve, normaalisti kehittynyt lapsi pystyy tekemään tuon kaiken
- [Hyvin nukkuvan vauvan salaisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hyvin-nukkuvan-vauvan-salaisuus/) - Me kysyimme, te vastasitte. Vanhemmat pohtivat vauvan unta ja vaihtoehtoja unikouluille. Keskustelu vauvojen ja lasten unesta on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi niin sosiaalisessa mediassa, neuvoloissa kuin lehtiartikkeleissakin. Viimeisimpänä (7.9.2020) on julkaistu mm. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus “Laadukas uni edistää vauvan kehitystä ja hyvinvointia” ja Ylen internetsivuilla (26.7.2020) artikkeli “Valvottava vauva-arki voi romuttaa koko perheen hyvinvoinnin – Perheenäiti:
- [Vinkkilista “parhaat vinkit myötätuntoon vauva-aikana”](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vinkkilista-parhaat-vinkit-myotatuntoon-vauva-aikana/) - HUOLEHDI NUKKUMISESTASI JA YLEISESTÄ PALAUTUMISESTASI, PRIORISOI NE korkealle nuku, kun vauvakin nukkuu. Kotityöt kyllä odottavat. pyydä apua mahdollisten isompien lasten hoitoon ja kodin siisteyden ylläpitoon, jos koet kuormitusta. perhepeti on useimmiten turvallisesti toteutettuna vaivattomin ja helpoin tapa nukkua ja tarjota samalla vauvalle läheisyyttä. Perhepedille ei ole yläikärajaa. ulkoile päivittäin. Raitis ilma virkistää. säännöllisellä liikunnalla ylipäätään
- [Syntymän jälkeen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/syntyman-jalkeen/) - Lempeään syntymään kuuluu vauvan pääsy välittömästi äidin vatsan päälle ja ihokontaktiin, mikäli molempien vointi sen sallii. Napanuoraa ei tarvitse leikata heti, vaan se voi sykkiä rauhassa loppuun. Mittaukset ja muut hoitotoimenpiteet voi tehdä myöhemminkin.Ihokontakti on heti alussa tärkeä tapa lapselle saada perheen omasta bakteerifloorasta suojakerros iholleen. Se vahvistaa haju- ja tuntoaistin kautta sekä lapsen että
- [Harjoitus: Minä tunnen tunteeni -kirjasta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/harjoitus-mina-tunnen-tunteeni-kirjasta/) - Tämä harjoitus on pariharjoitus, jossa toinen silittää, halaa ja piirtää kosketuksellaan kehon rajat.Tee harjoitus läheisen kanssa lempeästi. Sopikaa ensin, kumpi piirtää ensin ja kumpi on piirrettävänä. Huomatkaa, että piirtämiseen käytetään vain käsiä ja kosketusta eikä esimerkiksi kynää. Käykää vuorotellen selinmakuulle niin, että piirrettävä asettuu rentoon ja mukavaan selinmakuuasentoon ja piirtäjä istuu hänen viereensä tukevasti. Piirrettävä kertoo
- [Itsenäisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itsenaisyys/) - ”Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.Sillä heillä on omat ajatuksensa.”Kahlil Gibran: Profeetta (Karisto 1973, suomentanut Annikki Setälä) Lapsen erillisyyden tunnistaminen on yksi tärkeä osa-alue tietoisessa vanhemmuudessa.
- [Miten tukea vauvan kiintymyssuhteen kehittymistä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-tukea-vauvan-kiintymyssuhteen-kehittymista/) - Vanhemmat luovat usein tiedostamattaan kiintymyssuhteen vauvaan ihan arkipäivän rutiineissa. Tutkimusten mukaan on olemassa vauvan hoitotapoja, jotka vahvistavat turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Ensisijaisesti kiintymyssuhdetta vahvistaa se, että vauvan viesteihin vastataan riittävän oikea aikaisesti. Katse siis vauvaan, mitä sinun vauvasi tarvitsee nyt ja minkälaisia viestejä vauva lähettää vanhemmilleen. Jo muutaman päivän ikäinen vauva hakee turvaa ja kontaktia vanhempaan. Parin
- [Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mika-on-kiintymyssuhdeteoria-ja-miten-se-liittyy-kiintymysvanhemmuuteen/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n nimi juontaa juurensa Attachment Parenting International yhdistykseen ja on melko suora käännös siitä. API:n kasvatussuuntaus yhtenee monessa kohti kiintymysvanhemmuuden kanssa. Nimivaihtoehtoja oli muitakin, mutta yhdistys ajatteli tulevaa kasvua ja saavutettavuutta. Ajatuksena oli silloin, että liittyminen tuohon kansainväliseen kattojärjestöön olisi tulevaisuudessa luontevaa. Yhdistys ei ole kuitenkaan kattojärjestöön liittynyt. Kiintymysvanhemmuusperheet ry kuitenkin seuraa APIn toimintaa
- [Miten selvitä tahtoikäisen kanssa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-selvita-tahtoikaisen-kanssa/) - Vanhemman ja tahtoikäisen lapsen tarpeiden ja halujen ollessa ristiriidassa ne ratkaistaan kuin mitkä tahansa muutkin perheen ristiriidat – keskustelemalla. Tässä on tärkeässä osassa aktiivinen kuuntelu, tunteiden sanoittaminen ja minä-viestit. Mitä enemmän lapsi tulee kuulluksi ja mitä vähemmän pakotetuksi, sitä pienempi tarve lapsella on vastustaa aikuista.Esimerkki: Lapsi haluaa leikata itse tomaattinsa, hakee veitsen ja huutaa innostuneesti:
- [Mitä lempeässä kasvatuksessa ajatellaan uhma- tai tahtoiästä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-lempeassa-kasvatuksessa-ajatellaan-uhma-tahtoiasta/) - Lapsen itsenäistymisvaiheesta käytetään monesti puhekielessä sanaa uhmaikä. Lapsi alkaa tahtoa ja osaa jo ajatella, tuntea ja toimia itsenäisesti – ilman aikuisen apua. Lapsi on edelleen yhteistyökykyinen ja -haluinen, mutta törmäys tulee vanhemman kanssa silloin, kun aikuinen estää lasta tekemästä asioita itsenäisesti ajatellen, ettei lapsi osaa tai pysty tekemään asiaa itse. Törmäyksiä syntyy myös tarveristiriidoista, kun
- [Miten toimia aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-toimia-aggressiivisesti-kayttaytyvan-lapsen-kanssa/) - Lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen on aina jokin syy. Lapsi ei käyttäydy huonosti tai väärin vain, koska nyt sattuu huvittamaan. Lapset toimivat oikein, jos he osaavat. Jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, lapsella ei siinä tilanteessa ole ollut muuta tapaa toimia. Rankaiseminen on turhaa ja lasta kohtaan väärin, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta toimia oikein. Sekä rangaistukset että
- [Mitä on vvv?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-vvv/) - Vauvojen vessahätäviestintä eli vvv on vanha tapa, joka säästää luontoa ja rahaa. Suomessa Arvo Ylppö kirjoitti ja tutki vauvojen vessahätäviestintää jo 1940-luvulla. Vvv on lapsilähtöinen käytäntö, joka on lempeä vaistoihin ja varhaiseen vuorovaikutukseen perustuva menetelmä. Tämä menetelmä tukee vauvan luontaista kehitystä. Vauvat eivät ole tiedottomia ja taidottomia, jotka itkevät vain tavan vuoksi. He ovat aktiivisia pieniä
- [Miksi lapsi käyttäytyy aggressiivisesti?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-lapsi-kayttaytyy-aggressiivisesti/) - Green sanoo Tulistuva lapsi- teoksessaan: ”Raivokohtauksia ja muunlaista sopimatonta käyttäytymistä esiintyy, kun henkilölle asetetut kognitiiviset eli ajatteluun ja tietämykseen pohjautuvat vaatimukset ylittävät henkilön kyvyn reagoida joustavasti ja sopeutuvasti.” Lapsi siis käyttäytyy aggressiivisesti, koska ei osaa vielä muuta.Lapsen sanotaan olevan aggressiivisimmillaan noin kolme vuotiaana. Ei siis ole epätavallista, jos siinä iässä lapsi lyö, potkii tai puree.Se,
- [Kivaa arkea: päiväkodin aloitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaa-arkea-paivakodin-aloitus/) - Hoidon aloitus voi olla jännittävä ja pelottavakin asia sekä lapselle että aikuiselle. Joskus jo pidempään päivähoidossa ollut lapsi alkaa reagoimaan ja vanhempi ei tiedä, miten pitäisi toimia. Tässä tekstissä on esimerkkejä, miten aloittaa päiväkoti lempeästi tai miten reagoida hankalissa tilanteissa.Tapaus 1) Aikuista jännittää, miten lapsi sopeutuu päiväkotiinPäiväkotiin tutustumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, esimerkiksi 1-2 viikkoa,
- [Miten lievittää huolta perheessä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-lievittaa-huolta-perheessa/) - Tämänhetkinen tilanne Euroopassa on uhkaava ja hyvin hämmentävä. On helppo arvata, että myös lapset ovat ihmeissään ja huolissaan. Lapset aistivat ja peilaavat meidän tunteitamme ja mukautuvat niihin. Jos aikuisen on vaikea pysyä huolettomana, tarttuu huoli lapsiinkin.Aikuisen tunteet ovat luonnollisia, koska emme tiedä mitä tapahtuu, tilanne on vakava ja tulevaisuus pelottaa. On siis tärkeä hyväksyä, että
- [Kantaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kantaminen-2/) - Lapset kaipaavat kantamista, kosketusta ja läheisyyttä, jotka ovat syömisen ja nukkumisen ohella vauvaikäisen lapsen perustarpeita. Lapsen kantaminen on luonnollinen tapa pitää lasta lähellä ja se on lapsellekin tuttu asia – onhan häntä ensin kannettu kohdussa ja sitten sylissä. Kantaminen edistää varhaista vuorovaikutusta sekä lapsi-vanhempi kiintymyssuhteen muodostumista. Vanhemmat, jotka pitävät lasta paljon lähellään, herkistyvät kuuntelemaan vauvan
- [Miten aikuinen voi tukea lapsen nukkumista?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-aikuinen-voi-tukea-lapsen-nukkumista/) - Kiintymysvanhemmuuteen liittyy ajatus siitä, että vauva ja lapsi osaavat itse tunnistaa oman väsymyksensä ja haluavat nukkumaan, kun ovat väsyneitä. Kun vauvaa ja lasta kannustetaan ja tuetaan oman väsymyksensä merkkien tunnistamisessa, on nukkumaanmeno kaikille helpompaa. Tärkeäksi nähdään myös antaa lapselle mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä hän nukkuu.Vanhempi luo optimaaliset olosuhteet lapselle nukahtamiseen. Näitä ovat hämärä valaistus, säännöllisinä
- [Kuinka helpottaa sisarusten välisiä ristiriitoja?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-helpottaa-sisarusten-valisia-ristiriitoja/) - Suurin osa lasten riidoista on seurausta huomion kaipuusta ja siitä kilpailusta. Lapsi tappelee sisaruksensa kanssa, koska biologia ohjaa häntä pitämään kiinni asemastaan perheessä. Aikuisen on tärkeä ymmärtää lasta myös tässä tilanteessa ja suhtautua lapsiin hyväksyvästi. On muistettava, että lapsi oppii mallista ja harjoittelemalla. Kun vanhempi haluaa ymmärtää lasta, lapsi oppii, että muiden ymmärtämisellä on merkitystä.
- [Mitä lapselta voi odottaa ruokapöydässä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-lapselta-voi-odottaa-ruokapoydassa/) - Ruokapöydässä syntyy monesti tilanteita, joissa aikuisen odotukset sekä lapsen toiminta eivät kohtaa. Aikuisen on tärkeää tutkailla omia odotuksiaan sen suhteen, kuinka realistisia ne ovat. Ruokapöydän ristiriitoja lähestyttäessä tulisi pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta. Ristiriitoja ratkoessa kannattaa muistaa rakentavan vuorovaikutuksen keinot: aktiivinen kuuntelu, minä-viestit sekä yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu.Lapset ovat hyvin erilaisia suhtautumisessaan
- [Kuinka helpottaa hammaspesutilanteita?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-helpottaa-hammaspesutilanteita/) - Kaikessa aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tärkeintä on pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta, ja lähteä purkamaan syntynyttä ongelmaa sitä kautta. Mikään vinkkilista ei korvaa tätä lähtökohtaa.Kun puhumaton ja/tai pieni lapsi kieltäytyy hammaspesusta, syitä voi olla vaikea selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi puhkeavat hampaat, jotka aiheuttavat kipua ikenissä, ikävältä tuntuva hammasharja
- [Kuinka helpottaa pukemis- ja siirtymätilanteita?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kuinka-helpottaa-pukemis-ja-siirtymatilanteita/) - Siirtymät ovat tavanomainen haastekohta arjessa, kun kello käy, vanhemmalla on kiire ja lapsi ei toimi aikuisen mielestä tarpeeksi nopeasti. Tuloksena on usein sekä vanhemman että lapsen hermostuminen ja turhautuminen. Siirtymiä, kuten muitakin arjen toimia, voi harjoitella lapsen kanssa ja yrittää helpottaa niitä erilaisin keinoin. Syitä pukemisen sekä lähtemisen hankaluuteen voi olla useita ja ne voivat
- [Mitä on lempeä kasvatus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-lempea-kasvatus/) - Lempeä kasvatus on luonnollinen jatkumo vauva-ajan vuorovaikutukselle. Lempeässä kasvatuksessa pyritään saavuttamaan luottamuksellinen ja kunnioittava suhde lapsen ja aikuisen välille rakentavan vuorovaikutuksen avulla. Aikuinen kasvaa ja oppii uutta aina kun lapsen kanssa tulee eteen uusi tilanne. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuiseen. Aikuinen vastaa siitä, millainen suhde lapseen muodostuu. Vertaistuen kautta vanhempi pääse tutkimaan omaa toimintaansa ja
- [Onko pakko imettää, nukkua perhepedissä, vessahätäviestiä ja kantaa vauvaa liinassa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/onko-pakko-imettaa-nukkua-perhepedissa-vessahataviestia-ja-kantaa-vauvaa-liinassa/) - Ei ole. Kiintymysvanhemmuus on kasvatusfilosofia, jonka toteuttamiseen arjessa voi hankkia ja soveltaa niitä välineitä, jotka tuntuvat itselle ja perheelle sopivilta ja tarpeellisilta.Monelle kiintymysvanhemmuuden omakseen tuntevalle on luontaista valita vauvan- ja lapsenhoitotapoja, joiden avulla lisätään fyysistä läheisyyttä sekä lempeää vuorovaikutusta – ja siten tuetaan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Luonnollinen tapa vastata lapsen aitoihin tarpeisiin nähdään tärkeänä. Kiintymysvanhemmuuteen
- [Voiko lapsen itsenäistymisen kanssa kiirehtiä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/voiko-lapsen-itsenaistymisen-kanssa-kiirehtia/) - Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan, että lapsi itsenäistyy omaa tahtiaan, kehitysvaiheidensa kautta, eikä häntä tarvitse erikseen itsenäistää. Lapsi tarvitsee itsenäistyäkseen vanhempien läheisyyttä ja luottamuksen siitä, että hän saa tehdä sen omaan tahtiinsa.Ihmislapsen itsenäistyminen kestää verrattain kauan, lähes kaksi vuosikymmentä. Tähän ajanjaksoon kuuluu erilaisia kehityksellisiä vaiheita, jolloin tarve itsenäisyydelle vaihtelee. Näitä vaiheita ei voi hoputtaa, vaan lasta on hyvä
- [Onko kiintymysvanhemmuus sama kuin curling-vanhemmuus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/onko-kiintymysvanhemmuus-sama-kuin-curling-vanhemmuus/) - Lempeä kasvatus sekoitetaan toisinaan esimerkiksi curling-vanhemmuuteen, vapaaseen kasvatukseen tai toisaalta siihen, ettei lapsen annettaisi kasvaa erilliseksi yksilöksi. Curling-vanhemmuutena kuvataan yleensä vanhemmuuden tyyliä, jossa vanhempi haluaa suojella lastaan pettymyksiltä siloitellen hänen tietään. Kiintymysvanhemmuus lähtee kuitenkin ajatuksesta, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Vanhemman tehtävä ei siis ole lakaista ongelmia lapsen tieltä, vaan auttaa häntä käsittelemään pettymyksiä ja
- [Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla tavalla?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-lempea-kasvatus-ei-toimi-toivotulla-tavalla/) - Kiintymysvanhemmuuden toteuttaminen käytännössä vaatii tunne- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa sekä arvomaailman, jossa lapset, kuten kaikki ihmiset, ovat tasa-arvoisia. Lisäksi itsestä ja omasta jaksamisesta pitää pitää huolta. Jotta jaksaa huolehtia muista, täytyy itse voida hyvin. Tähän liittyy armollisuus itseä kohtaan. Aina voi parantaa ja virheistä voi ottaa opiksi, mutta vanhemmuus ei kuulu olla suorittamista, vaan yhteinen matka
- [Miksi itsemyötätunto on tärkeää vanhemmuudessa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-itsemyotatunto-on-tarkeaa-vanhemmuudessa-2/)
- [Miksi vauva viihtyy vain sylissä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-vauva-viihtyy-vain-sylissa/) - On normaalia, että pieni vauva ei halua olla erossa hoitajastaan, sillä hänen hengissäsäilymisvaistonsa on vahva: vauvan näkökulmasta aikuisen läheisyys merkitsee turvaa ja yksin jääminen vaaraa. Ihminen on biologisesti jälkeläisiään kantava laji, ja pienelle vauvalle sylissä ja kannettavana oleminen on geeneihin koodattu oletus. Nykyvauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologisesti samanlaisia kuin kivikaudella syntyneet vauvat ja heidän
- [Mitä riskejä on palkitsemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-riskeja-on-palkitsemisen-kaytossa-kasvatusmenetelmana/) - Kuten rangaisemista myös palkitsemista on syytä välttää. Syitä siihen on useita: Ensinnäkin kiintymysvanhemmuudessa painotetaan sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että lapsi tekee jotain, koska hän itse haluaa. Pyritään siis herättämään lapsen oma halu tehdä tai oppia. Ulkoiset palkkiot sekä palkitseminen vievät huomion pois tekemisestä ja keskittyvät vain lopputulokseen sekä siitä saatavaan palkintoon. Pitkällä tähtäimellä
- [Mitä riskejä on rankaisemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-riskeja-on-rankaisemisen-kaytossa-kasvatusmenetelmana/) - Rankaisemisen käyttäminen kasvatusmenetelmänä on useastakin syystä kyseenalainen. Ensinnäkin se on tehotonta, koska se ei opeta lapselle toivottua toimintatapaa haitallisen tilalle. Rankaiseminen myös viestii lapselle, että lapsi on huono eikä osaa, ja on siten suoraan yhteydessä myös heikkoon itsetuntoon. Vaikka lyhyellä aikavälillä näyttäisikin siltä, että rankaiseminen – esimerkiksi lapselle annettu jäähy – toimii, pitkällä aikavälillä se
- [Mikä ero on rangaistuksella ja seuraamuksella?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mika-ero-on-rangaistuksella-ja-seuraamuksella/) - Aikuinen antaa lapselle rangaistuksen epätoivotun käytöksen jälkeen. Rangaistus voi olla esim. etuuden menetys. Rangaistukset eivät ole useinkaan saajan näkökulmasta loogisia, eikä niiden avulla opita vaihtoehtoista käyttäytymistapaa. Seuraamus taas on luonnollinen jatkumo teolle, ja se noudattaa sitä, mitä aikuinen itsekin vastaavan teon jälkeen tekisi paikatakseen jälkensä tai hyvittääkseen tekonsa.Teoilla on aina seurauksia. Yleinen tilanne pienten lasten
- [Miksi lapsen ja aikuisen välisen yhteyden vaaliminen on tärkeää?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-lapsen-ja-aikuisen-valisen-yhteyden-vaaliminen-on-tarkeaa/) - Lapsi kaipaa luonnostaan yhteyteen ympäröivän yhteisön ja erityisesti lähimpien hoivaajiensa kanssa. Yhteys lapseen syntyy luonnostaan heti syntymässä ja pitää sisällään molemminpuolista luottamusta, ymmärrystä, tarpeiden huomioimista ja ehdotonta rakkautta. Yhteyttä on tärkeä vaalia, sillä sen avulla lapsi on onnellisempi ja itsetunto vahvistuu ehdottoman hyväksynnän ja rakkauden ilmapiirissä. Sitä kautta hänen taitonsa olla yhteydessä itseensä, hyväksyä tunteensa
- [Pitääkö lapsen kanssa olla aina kaikessa johdonmukainen?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pitaako-lapsen-kanssa-olla-aina-kaikessa-johdonmukainen/) - Usein ajatellaan, että lapsen kanssa tulee toimia aina johdonmukaisesti. Tähän sisältyy oletus siitä, että ilman vankkumatonta, johdonmukaista aikuista lapsi alkaa käyttäytyä epätoivotulla tavalla.Kuitenkin esimerkiksi Thomas Gordon painottaa Toimiva perhe -kirjassaan vanhempien inhimillisyyden tärkeyttä lasten kasvatuksessa. On luonnollista, että mielipiteet ja asenteet voivat olla erilaisia hetkestä riippuen. Tähän voi vaikuttaa yksinkertaisesti esimerkiksi se, sattuuko olemaan huono vai
- [Miksi aikuisen on tärkeä toimia hyvänä mallina lapselle?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miksi-aikuisen-on-tarkea-toimia-hyvana-mallina-lapselle/) - Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä isompiaan. Mallioppiminen on ihmislapselle luonnollisin ja ominaisin tapa oppia. Jos lapsen halutaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, täytyy vanhemman näyttää mallia eli itse käyttäytyä siten kuten haluaa lapsen käyttäytyvän. ”Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä
- [Saako lasta kehua?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-lasta-kehua/) - Jokainen lapsi ansaitsee kuulla joka ikinen päivä, kuinka ihana, tärkeä, täydellinen ja arvostettu hän on sellaisena kuin on. Lapsella on tarve tulla rakastetuksi ehdoitta. Se tarkoittaa, että olivatpa lapsen ominaisuudet mitä tahansa, hänen on tiedettävä että hän on arvokas, tärkeä ja täydellinen sellaisenaan.Kehumistyylillä on kuitenkin merkitystä. Tutkimusten mukaan se vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi siihen, uskaltaako lapsi
- [Eikö lapsi mene rikki/sekaisin, jos hänen antaa päättää asioista itse?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/eiko-lapsi-mene-rikki-sekaisin-jos-hanen-antaa-paattaa-asioista-itse/) - Usein vanhemmat ajattelevat, että lapselle on haitallista päättää ja olla vastuussa. Yleensä sitä perustellaan sillä, että päätösten teko ja valta aiheuttaa lapsessa turvattomuutta, koska lapsella ei ole tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä. Tähän liittyy myös käsitys siitä, että vastuuta otetaan jotakin varten – perhettä, koulua tai yhteiskuntaa, ja tällöin vastuullisuus ymmärretään epäitsekkyydeksi. Kuitenkin kiintymysvanhemmuudessa pyritään siihen,
- [Onko vallankäyttö perheessä tarpeellista?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/onko-vallankaytto-perheessa-tarpeellista/) - Yleinen käsitys on, että vanhemman tarvitsee pitää yllä valta-asetelmaa, koska muuten lapsi ottaa vallan ja alkaa hallitsemaan koko perhettä. Vanhempi voi kuitenkin hoitaa velvollisuutensa ja saada kunnioitusta ilman tarpeetonta vallankäyttöäkin.Ristiriitoja perheessä aiheutuu siitä, kun lapsesta tuntuu, että vanhempi astuu hänen rajojensa yli ja loukkaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tärkeää onkin tunnistaa, mitkä asiat kuuluvat lapselle ja mistä
- [Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-suhtautua-lapsen-tarpeisiin-ja-haluihin/) - Jesper Juul tuo esille Viisas lapsesi -kirjassa ajatuksen, että lapsi tietää, mitä haluaa, muttei aina tiedä, mitä tarvitsee. Kaikilla ihmisillä on perustarpeet, joita kuvataan yleensä Maslow’n tarvehierarkian avulla. Hierarkian ensimmäinen pohjakerros on fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, happi jne. Toinen kerros on turvallisuuden tarpeet eli suojautuminen vaaroilta. Kolmas kerros on
- [Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan, että molemmat ovat tyytyväisiä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/puhutaanko-lapsen-kanssa-niin-kauan-etta-molemmat-ovat-tyytyvaisia/) - Kiintymysvanhemmuuden perustana on toimiva vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Arjen tohinassa ne ilmenevät käytännössä siten, että vanhempi perustelee, selittää ja ohjaa pakottamatta kuitenkaan lasta väkisin tahtoonsa sekä osallistamalla lapsen päätöksentekoon. Useimmiten ongelmana on se, että lapsen ja aikuisen suhde nähdään valtataisteluna, ja aikuinen pyrkii keskittämään kaiken vallan itselleen. Toisin sanoen liian pitkät neuvottelut harvemmin muodostuvat ongelmaksi.Kiintymysvanhemmuuden
- [Saako lapsi pettyä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-lapsi-pettya/) - Lapsi kohtaa pettymyksiä elämässään väistämättä. Pettymys on monesti vaikea tunne, mutta sitä ei tarvitse välttää. Toisaalta vanhempien ei ole syytä niitä tarkoituksella aiheuttaakaan, eli vanhempien ei ole syytä olla käytöksessään johdonmukainen siksi, että lapsi oppisi sietämään pettymyksiä.Lapsi oppii parhaiten sietämään pettymyksiä siten, että aikuinen osoittaa hyväksyntää lapsen tunteella ja auttaa häntä sen kanssa. Pettymystä on
- [Saako lasta kieltää?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-lasta-kieltaa/) - Perinteisen kasvatusajattelun mukaan lasta tulee kieltää, kun hän tekee jotain väärin: ei saa heittää mukia, älä juokse tielle. On totta ettemme halua lapsen heittävän maitomukiaan lattialle, koska siitä tulee sotkua, tai emme halua lapsen juoksevan tielle, jottei tämä loukkaannu. Kuitenkin pelkkä ”ei saa heittää/ älä juokse” eivät kerro lapselle, mitä häneltä odotetaan, tai mitä hänen
- [Mitä on tietoinen vanhemmuus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-tietoinen-vanhemmuus/) - Tietoinen vanhemmuus perustuu tietoiseen läsnäoloon. Se on hyväksyvää vanhemmuutta, jossa pyritään sekä vanhemman omien että lapsen tunteiden ja tarpeiden tiedostamiseen ja hyväksymiseen. Tarkoitus on pyrkiä olemaan lempeästi läsnä juuri tässä hetkessä ja olla kiinnostunut siitä, mitä itsessä ja lapsessa tapahtuu, jolloin on mahdollista valita omat toimintatapansa vuorovaikutustilanteissa sen sijaan, että vain reagoisimme tunnepitoisesti (usein omista
- [Mitä on rakentava vuorovaikutus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-on-rakentava-vuorovaikutus/) - Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että rakentava vuorovaikutus muodostuu läsnäolevan kuuntelemisen ja myötätuntoisen viestinnän kehästä.Hyvä vuorovaikuttaja on hyvä kuuntelija. Vuorovaikutus vaatii tämän vuoksi ehdotonta läsnäoloa hetkessä, jotta pystyy ottamaan viestin vastaan ja tekemään havainnon, joka sisältää myös nonverbaalin viestinnän. Läsnäoleva kuunteleminen on sitä, että kuullaan viesti kuten se on lähetetty. Tässä ehdottomaan tärkeää on havainnon ja tulkinnan
- [Mitä itsemyötätunto on?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-itsemyotatunto-on/)
- [Millaisiin kysymyksiin yhdistyksen kautta voi saada tukea ja tietoa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/millaisiin-kysymyksiin-yhdistyksen-kautta-voi-saada-tukea-ja-tietoa/) - KiVa jakaa tietoa ja neuvoja vuorovaikutuksesta ja lapsen luonnollisista tarpeista. KiVasta voi saada käytännön vinkkejä lapsen kohtaamiseen lempeästi sekä ymmärrystä tilanteisiin lapsen näkökulmasta. KiVa ei anna vastauksia siihen, mitkä ovat kullekin perheelle sopivimmat valinnat. Kiintymysvanhemmuudessa onkin kyse ennen kaikkea perusasenteesta lasta kohtaan, ei vain ulospäin näkyvistä toimintatavoista.KiVassa korostetaan vastaamista lapsen luonnollisiin tarpeisiin, mutta valmiita lapsen
- [Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-lempea-kasvatus-nakyy-perheen-vuorovaikutuksessa/) - Kiintymysvanhemmuutta voisi kutsua myös tiedostavaksi vanhemmuudeksi; siinä pyritään tiedostamaan ja kehittämään tietoisesti perheen vuorovaikutustapoja kiintymyssuhdetta tukeviksi. Lapsen tunteiden ja tekojen taustalla olevat tarpeet pyritään tunnistamaan ja täyttämään mahdollisimman hyvin. Vanhempi tiedostaa lapsen riippuvuuden vanhemmasta ja joustaa omista tarpeistaan väliaikaisesti. Kuitenkin myös aikuisten tarpeet pyritään täyttämään; aikuisten hyvinvointi vaikuttaa lapseenkin. Kiintymysvanhemmuus ei vaadi esimerkiksi täysimetystä tai
- [Kiintymysvanhempana omalle sisäiselle lapselleni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhempana-omalle-sisaiselle-lapselleni/) - Vanhemmaksi tuleminen aktivoi usein omia lapsuusmuistoja. Lapsuuden kokemukset ja muistot heräävät uudella tavalla elettäväksi, kun vanhempi pääsee seuraamaan oman lapsensa kasvamista ja kehittymistä. Vanhempi tulee herkästi kasvokkain sellaisen minuuden osan kanssa, jota kutsutaan usein sisäiseksi lapseksi.Jokainen meistä kantaa mielessään omaa sisäistä lastaan: sen pienen ääntä, joka omassa lapsuudessa on joko tullut kohdatuksi ja hyväksytyksi, tai
- [Ehdoton rakkaus ja vanhemmuuden ihanne](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ehdoton-rakkaus-ja-vanhemmuuden-ihanne/) - Vanhemmuus on rankkaa. Siihen liittyy paljon odotuksia, mutta myös pettymyksiä itseä kohtaan. Pettymyksiä siitä, ettei olekaan osannut toimia omien ihanteidensa mukaisesti ja pettymyksiä siitä, että lapsi ei toimikaan toivotulla tavalla. Näiden odotusten ja pettymysten ristiaallokossa on vaikea elää ja toisinaan se purkautuu ulos pettymyksenä ympäristöä ja siitä tulkittuja vaatimuksia kohtaan.Kiintymysvanhemmuuden pohjana ja ihanteena on ehdoton
- [Valikoivan syöjän suusta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/valikoivan-syojan-suusta/) - ”Huono syömään” on leima, jota olen kantanut varhaisesta lapsuudesta asti. Nirso, ronkeli. On vaikea edes tavoittaa omista muistikuvista niitä aikoja, jolloin tuo määritelmä tuli osaksi omaa identiteettiäni. Olen ollut sellainen kai aina. Muistan ruokailutilanteiden olleen ahdistavia, niihin sisältyi painetta maistaa ja syödä lautanen tyhjäksi. Monesti jo etukäteen päiviteltiin. ”Mitä minä nyt ymmärrän sinulle tarjota, kun
- [Avun tarjoaminen on kohteliasta, vilpitöntä ja hyvä sydämistä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/avun-tarjoaminen-on-kohteliasta-vilpitonta-ja-hyva-sydamista/) - Avun tarjoaminen on kohteliasta. Usein apua tarjottaessa kuulee sanottavan: ”Voin auttaa, kerro vain miten”. Se on hyvin kohteliaasti sanottu, ja usein tämän takana on vilpitön halu olla avuksi. Mutta avun tarjoaminen on myös osa suomalaista vähäeleistä ”small talkia”. Avun tarvitsijalle saattaa jäädä olo, että tarjous on vain kohteliaisuudesta lausuttu fraasi, eivätkä he oikeasti omissa kiireissään ehdi
- [Avunpyyntö: arjen aarre vai ahdistus?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/avunpyynto/) - Avun pyytäminen kuuluu tämän kuukauden teemaan jaettu vanhemmuus. Tässä blogitekstissä pohdin avun pyytämisen haasteita ja kannustan avun pyytämiseen.Avun pyytäminen, onko se arjen aarre vai sittenkin vaikea taito, johon ryhdytään vasta viimeisessä hädässä?Suomalaiset ovat perinteisesti kamppailleet yksin pärjäämisen kanssa. Tästä löytyy meidän kielestä jopa erityinen sana: sisu. Sisulla vanhempi valvoo kaiket yöt ja painaa päivät töissä,
- [Vanhemmuusmatka minuuteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhemmuusmatka-minuuteen/) - Tämä on blogipohdinta siitä, miten vanhemmuus on syventänyt matkaa minuuteeni, itseeni ja jotakin siitä, mitä se on tuonut tullessaan. Muistan elävästi, kun saunoimme puolisoni kanssa tunnelmallisessa puusaunassamme kahdestaan muutamaa päivää ennen lapseni syntymää, ja pohdin ääneen, kuinka elämämme tulisi pian muuttumaan toisenlaiseksi. Tunsin sisälläni innostavan, uuden ja peruuttamattoman lupauksen uudesta ajanjaksosta. En tiennyt paljoakaan siitä,
- [Kivaa arkea: vanhemman selviytymispakkaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaa-arkea-vanhemman-selviytymispakkaus/) - Arjen kiireiden keskellä yhteyden ja rakentavan vuorovaikutuksen ylläpitäminen on haastavaa. Kun lähtee aamuvarhain päiväkoti-, koulu- ja työpäivää viettämään ja illalla saapuu kotiin, koko perhe nälkäisenä ja väsyneenä, niin mihinkään isoon ei rahkeet riitä, mutta onneksi pienilläkin teoilla saa paljon aikaiseksi. Tässä kootut vinkkini, joiden avulla arjen saa sujumaan pääsääntöisesti mukavasti. Jokapäiväiset pienet teot: 1. Huumori
- [Turvataitoja pienestä pitäen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/turvataitoja-pienesta-pitaen/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n arvoihin kuuluu lapsen itsemääräämisoikeuden tukeminen. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Sekä lasten, että aikuisten henkilökohtaisia rajoja pidetään kasvatuksessa tärkeinä ja niitä kunnioitetaan, eikä niiden rikkominen ole sallittua.Kiintymysvanhemmuuden pohjalla olevan ehdottoman rakkauden ihanteella tarkoitetaan sitä, että tullakseen hyväksytyksi ja rakastetuksi, lapsen ei tarvitse aina toimia kenenkään mieliksi.
- [Pohdintoja siitä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pohdintoja-siita-millaisia/) - Vuorovaikutus on niin sanallista kuin sanatontakin kanssakäymistä toistemme kanssa, ja se luo osaltaan tärkeän pohjan hyvien ihmissuhteiden syntymiselle ja ylläpitämiseen. Vuorovaikutus on edellytys sille, että voimme ymmärtää toista ihmistä, hänen käytöstään ja tarkoitusperiään. Säröt vuorovaikutuksessa sen sijaan näkyvät helposti pahoinvointina ja haastavina tunteina sekä tilanteina. Säröiltä tuskin voimme kuitenkaan täysin välttyä. Voimme kuitenkin osaltamme kehittää
- [Mentalisointi – mitä se on?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mentalisointi-mita-se-on/) - Haastattelin Janna Rantalaa aika tiukan työpäivän päätteeksi, ennen seuraavaa kokousta. Koska työpäivän aikana oli noussut esille kiire, havaitsin aika hyvin, miten arjessa sortuu ns. mukaymmärtämään lasta. Sen sijaan, että antaisi lapsen riitatilanteessa kertoa aidosti oma näkökulmansa rauhassa kuunnellen saatan sortua päättelemään asian lapsen puolesta. Vaikka päätelmäni osuukin useimmiten oikeaan, jää lapselta kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen
- [Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mallioppimisen-merkitys-lempeassa-kasvatuksessa-ja-perheiden-arjessa/) - Lapsi tekee, mitä hän näkee, ei mitä hänen käsketään tekevän. Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä hänelle tärkeitä ihmisiä. Lapsi havainnoi kaikkea mitä näkee ja kuulee ympärillään, ja siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen seurassa käyttäydymme ja millaisia arvoja ja toimintamalleja
- [Kohtele lasta kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kohtele-lasta-kuten-haluaisit-itseasi-kohdeltavan/) - Tässä blogitekstissä käsitellään rakkauden ja pelon kautta sitä, miten haluan oppia kohtaamaan lapseni samalla tavalla kuin itse haluan tulla kohdatuksi. Lapsen kohtaaminen rakkaudella Syvällä sydämessäni kaipaan ehdotonta, kaiken kattavaa rakkautta. Haluan tulla kohdatuksi rakkaudella. Tällainen kohtaaminen saa tuntemaan itseni tärkeäksi, arvokkaaksi ja tuntemaan, että pystyn mihin vain. Rakkaus kasvaa hyväksynnässä, myönteisessä nähdyksi tulemisessa ja saa
- [Kaupparaivarit ja Lempeä kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kaupparaivarit-ja-lempea-kasvatus/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry:lle esitettiin kysymys, missä haluttiin tietää, mitä pitäisi tehdä kun lapsi saa ns. kaupparaivarit, eli menettää malttinsa julkisella paikalla ja heittäytyy esimerkiksi lattialle makaamaan huutaen. Pohdimme vastausta ja päädyimme seuraavanlaisiin ajatuksiin.Kun ajatellaan lapsen raivareita ylipäätään, on aika tärkeä muistaa, että lapsen tunneryöppyyn on aina joku syy. Aikuisen mielestä syy voi olla vähäpätöinen, mutta lapselle
- [Kannustavan vuorovaikutuksen voima](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kannustavan-vuorovaikutuksen-voima/) - Kannustava vuorovaikutus on käytännönläheinen ja selkeä tapa olla vuorovaikutuksessa. Kannustavan vuorovaikutuksen avulla voit kehittää Sinun ja lapsesi välistä hyvää ja aktiivista vuorovaikutusta. Se vahvistaa tietouttasi siitä, miten suhtautumisesi vaikuttaa lapseesi. Tässä blogissa kerron muutamia vinkkejä, kuinka voit harjoitella kannustavaa vuorovaikutusta lapsesi kanssa. Esimerkit sopivat hyvin myös nuoren, puolison tai vaikka työkaverin kanssa kokeiltaviksi.Kannustavan vuorovaikutuksen ytimessä
- [Erityislasta ei ole lempeydellä* pilattu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislasta-ei-ole-lempeydella-pilattu/) - Olen usein törmännyt ajatukseen, että nykylasten (aikuisia) häiritsevä käytös ja erityislasten määrän lisääntyminen johtuisi lempeämmästä kasvatuskulttuurista, kun lapsia ei enää entiseen tapaan “laiteta kuriin”. Erityislapsiaan lempeästi kasvattavat vanhemmat saattavatkin saada ympäristöstään usein viestiä: “teet jotain väärin”. Milloin muiden mielestä lapselle on annettu liikaa periksi, milloin on asetettu liian tiukat rajat ja jopa vanhempien rakkauden riittävyyttä
- [Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/eristaminen/) - Eristäminen, esimerkiksi nurkkaan, jäähylle tai omaan huoneeseen komentaminen, on ollut kasvatuksessa tyypillistä vuosikymmeniä. Nykyään alkaa olla melko selvä, ettei sitä pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä. Miksi näin? Miksi lasta ei voi komentaa jäähylle, kun se kerran toimii?On äärimmäisen tärkeä ymmärtää, että lapsi oppii säätelemään tunteitaan vuorovaikutuksessa ja kosketuksessa muiden kanssa – ei suinkaan eristyksissä. Tuokio sitten eräs
- [Vihan tunnetta kannattaa kuunnella](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vihan-tunnetta-kannattaa-kuunnella/) - Viha on tärkeä tunne. Viha auttaa tunnistamaan itselle tärkeitä asioita, pitämään omia rajoja ja muuttamaan asioita. Lapsen vihaa ei tulisikaan kieltää, vaan lasta tulisi auttaa kanavoimaan vihansa sopivalla tavalla. Toisten rajoja tai tavaroita ei saa rikkoa, mutta ylimääräistä vihaenergiaa voi purkaa vaikka hakkaamalla tyynyä.Tällaisesta vihan purkamisesta saa vain hetkellisen helpotuksen. Lasta tulisi lisäksi auttaa tunnistamaan
- [Tuu leikkii!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tuu-leikkii/) - Kun lapset olivat ihan pieniä, minulla oli suuria vaikeuksia omien rajojeni tunnistamisessa. Pohdin paljon sitä, minkä verran läsnäoloa minun pitäisi kyetä lapsilleni tarjoamaan, ja milloin ja miten voin kieltäytyä leikistä heidän kanssaan.Tuolloin lapset vaativat minua koko ajan osallistumaan leikkiin. Usein petyin, kun olin juuri pääsemässä omiin puuhiini, mutta suostuin silti leikkimään. Ajattelin, että kieltäytymisestäni seuraisi
- [Tonttu joulusaunassa – satuhieronta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tonttu-joulusaunassa-satuhieronta/) - (Pidä hetki käsiä selän päällä aloituksen merkiksi.)Tänään tonttu on menossa joulusaunaan (sormilla tontun askeleita).On mukava istua saunan lämpöön.Lämpö tuntuu varpaista päähän saakka (painellaan selkää, käsiä ja jalkoja pehmeästi kämmenellä).Tonttu heittää vettä kiukaalle. Kiukaasta kuuluu ”Tshhh”.Vesi pirskahtelee kiuasta vasten (tehdään selkään, ensin sormet yhdessä ja avataan sormet selkää vasten).Tontulle tulee kuuma ja tonttu päättää siirtyä pesulle
- [Tervetuloa mukaan teemaviikolle!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervetuloa-mukaan-teemaviikolle/) - Tunnetaidot ja -kasvatus ovat pinnalla suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. Tunnetaitojen opetus on saapunut myös päiväkoteihin ja kouluihin, ja isot tahot kuten opetushallitus ja THL tuottavat materiaalia opetuksen tueksi. Kiintymysvanhemmuusperheet ry on ollut tunnetaitojen asialla jo vuodesta 2009, sillä lempeä lapsentahtinen hoiva ja turvallinen kiintymyssuhde ovat mitä parhainta kasvualustaa hyville tunnetaidoille. On siis luontevaa, että KiVa ry lanseeraa
- [KiVa vanhemmuuden tukena: Tiedolla, tuella ja vaistoilla kohti leppoisampaa lapsiperhearkea](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiva-vanhemmuuden-tukena-tiedolla-tuella-ja-vaistoilla-kohti-leppoisampaa-lapsiperhearkea/) - Helsingin Sanomat uutisoi verkkojulkaisussaan 28.8.2018 Jyväskylän Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien uupumus vaikuttaa lapsilukumäärään. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen vaikuttaneen lapsilukuun. Tutkijatohtori Matilda Sorkkila kertoo uupumuksen johtuvan eri syistä. Tukiverkoston puuttuminen mainitaan niistä yhtenä. Lehtijutussa kerrotaan myös Väestöliiton keräämästä perhebarometristä, jonka mukaan yhä harvempi suomalainen harkitsee lapsen hankintaa. Tärkeimpinä syinä esille nousi
- [Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erilaiset-kiva-perheet-lempeita/) - Kiintymysvanhemmuuteen liittyy mielikuvia, joissa se on sopiva lähinnä kahden vanhemman perheisiin, joissa isä elättää perheen käymällä töissä ja äiti on kotona. Hän hoivaa pienokaisiaan kotona varmistaen, ettei lasten psyykkiseen kehitykseen tule särön säröä. Lapsia on mieluusti vain yksi tai kaksi, koska useamman kanssa ei ole aikaa kohdata lempeästi ja vuorovaikuttaa rakentavasti. Jotkut näkevät edelleen KiVan
- [Anteeksi aidosti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/anteeksi-aidosti/) - Aito anteeksianto on täynnä tunteita, eikä tunteita voi pakottaa. Silti monet vanhemmat pakottavat lapsiaan anteeksipyyntöön esimerkiksi oman vahvan häpeän tunteensa vuoksi. Tällöin lapsi voi joko alistua tai kapinoida anteeksipyyntöä vastaan. Itsekin aikoinaan pakotin anteeksipyyntöä, mutta onneksi lapseni on kapinoivaa sorttia. Hän jätti pyytämättä anteeksi ja korosti omaa uhriasemaansa tai sitten pyysi anteeksi lyömistään ja löi
- [Äiti-ihmisen kännykällä näpytetty bloggaus älypuhelimista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/aiti-ihmisen-kannykalla-napytetty-bloggaus-alypuhelimista/)
- [Toimiva Perhe -kurssilla: mitä opin?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/toimiva-perhe-kurssilla-mita-opin/) - Esikoisvauvan kanssa voi olla helppoa lukea kirjoja ja perehtyä kasvatuksen sekä vuorovaikutuksen teorioihin. Kun lapsi kasvaa, tulee kirjaan tartuttua yhä harvemmin – juuri silloin, kun kultaisista teorioista pitäisi siirtyä vaativaan käytäntöön.Luin Toimiva Perhe -kirjan esikoiseni ollessa noin 1-vuotias. Koin kirjan selkeäksi ja antoisaksi. Omaksuin kirjasta joitain uusia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, ainakin puolittain. Opin esimerkiksi kertomaan
- [Sormiruokailun pieni muistilista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sormiruokailun-pieni-muistilista/) - Mitä sormiruokailu on? Sormiruokailu on lapsentahtista siirtymistä kiinteän ruoan syömiseen (engl. baby-led weaning). Sormiruokailun ajatus on, että vauva tutustuu ruokaan itse, omassa tahdissaan. Rintamaito tai äidinmaidonkorvike pysyy vauvan pääravintona aina 1-vuotiaaksi saakka.Vauvalle ei syötetä mitään, vaan hän syö kaiken ruokansa itse – joko kokonaan sormin tai lusikkaa ja haarukkaa itse käyttäen. Aikuinen huolehtii ruokailun turvallisuudesta
- [Sisarussuhteista osa 1/2 – sopuisan suhteen tukeminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sisarussuhteista-osa-1/) - Sisarussuhteet ovat monelle elämän pisimpiä ja tärkeimpiä suhteita. Kun vanhemmat pohtivat perheen perustamista ja lapsien lukumäärää, vilahtelee mielessä ajatus kaveruksista, toistensa tukihenkilöistä ja maailman tärkeimmistä suhteista, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.Kun lapsia sitten on useampi, huomaa moni, ettei kaikki sujukaan mutkattomasti. Lapset tappelevat keskenään, piinaavat, kiusaavat ja ärsyttävät toisiaan. Leikkivät ehkä hetken sopuisasti, kunnes aloittavat taas.
- [Sisarussuhteista osa 2/2 – ristiriitojen ratkaiseminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sisarussuhteista-osa-2-2-ristiriitojen-ratkaiseminen/) - Sisarusten välit eivät ole aina pelkästään suloiset. Riitojakin tulee. Vanhemmilla on usein tapana asettua tuomariksi näissä tilanteissa. He päättelevät, kuka on syyllinen ja kuka uhri, ja asettavat omasta mielestään oikeudenmukaiset seuraukset. Ongelmana on, että vanhemmat eivät aina oikeasti tiedä, mitä todella tapahtui, ja mikä olisi hyvä ratkaisu. Jos lapset kokevat, etteivät tulleet kuulluiksi tai että
- [Siltoja rakentamassa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/siltoja-rakentamassa/) - Miten saan lapseni kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavana? Miten vaalin lapseni luottamusta minuun, jotta hän uskaltaa kertoa minulle murheistaan ja ongelmistaan? Näitä kysymyksiä itse aika ajoin pohdin, ja varmasti muutkin vanhemmat. Molempien kysymysten taustalla on vanhemman ja lapsen välinen yhteys. Kun heidän välillään on kunnioittava, ymmärtävä ja lämmin keskusteluyhteys, vanhemman sanomisilla on lapselle merkitystä, ja
- [Oikeus kosketukseen ja koskemattomuuteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/oikeus-kosketukseen-ja-koskemattomuuteen/) - Jokainen meistä on joskus joutunut pelottavaan tilanteeseen: sydän hakkaa, kädet hikoavat ja huulet tärisevät. Sitten joku laskee kätensä hellästi olkapäälle. Yhtäkkiä stressistä katoaa puolet ja alkaa tuntua siltä, että kyllä tästä selvitään.Edellä kuvattu tilanne on aikuiselle poikkeuksellinen, mutta se kuvaa hyvin pienen vauvan mielenmaisemaa. Ihmisvauvojen aivoista ei saa ottaa näytteitä, mutta rotilla tehdyt kokeet osoittavat,
- [KiVasti korvat auki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivasti-korvat-auki/) - Ollessani lapsi, äitimme piti kolmipäisen sisaruskatraamme ojennuksessa parhaalla osaamallaan tavalla: huutamalla. Jos viesti ei muuten mennyt perille, korotettiin ääntä. Isämme oli paljon töissä ja lapsikatraasta jokainen oma, erilainen persoonansa, joten eripuraa ja haasteita riitti. Niinpä ääntä korotettiin usein, ja samalla pyynnöt muuttuivat käskyiksi. Käskyiksi ne myös jäivät.Tilanteesta tuli normaali, ja normaali se on varmasti edelleen
- [KiVaa hoitoa nimikkeellä tai ilman](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaa-hoitoa-nimikkeella-tai-ilman/) - Kiintymysvanhemmuuden ja lempeän kasvatuksen suosion kasvaessa yhä useampi vanhempi haluaa varmistua, että myös päivähoidossa heidän lapsensa kohdataan samojen arvojen ja periaatteiden pohjalta kuin kotona. Samaan aikaan yhä useampi perhepäivähoitaja on alkanut noudattaa KiVa:n ja lempeän kasvatuksen periaatteita työssään. Halu käyttää lempeän kasvatuksen keinoja voi nousta esimerkiksi hoitajan omista myönteisistä kokemuksista: kasvatusfilosofiasta ja sen työkaluista on
- [Vauvojen vessahätäviestintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvojen-vessahataviestinta/) - Ajatus siitä, että vauva viestisi vessatarpeistaan, on liki unohtunut teollisissa ja jälkiteollisissa yhteiskunnissa. Kuitenkin monet vanhemmat ovat huomanneet, että vauva pissaa ja kakkaa usein vaipanvaihdon yhteydessä – monesti juuri silloin, kun peppu on jo pesty ja alla on uusi vaippa. Vauvojen vessahätäviestinnän perusajatus on, että vauva on syntymästään asti kykeneväinen ilmaisemaan vessahätäänsä ja käymään aikuisen
- [Maidon maistaja, tiedon tietäjä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/maidon-maistaja-tiedon-tietaja/) - Imettäminen, sen lopettaminen tai kokonaan imettämättä jättäminen ovat päätöksiä, joihin jokaisella äidillä on oikeus. Perheillä on erilaisia tilanteita, eikä imetys ole syystä tai toisesta aina mahdollista. Se ei onneksi määritä äitiyttä eikä ole välttämättömyys turvalliselle kiintymyssuhteelle.Jos äiti ei halua imettää tai se ei olosuhteiden johdosta onnistu, niissäkin tapauksissa perheiden tulisi, heidän niin halutessaan, saada tukea
- [Kotisynnytykseni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kotisynnytykseni/) - Inspiraatio Tästä tulee ensimmäinen tekstini tähän blogiin. Parempi myöhään kun ei milloinkaan: Aloitin puheenjohtajana jo vuosi sitten, ja siitä asti to-do listallani on roikkunut blogitekstin kirjoittaminen. Viime yönä vauvaa imettäessäni sain inspiraation ja päätin, että tästä se lähtee, matalalla kynnyksellä. Muut hallituslaiset ovat kirjoittaneet tietopainoitteisesti, mutta minä päätin nyt tuoda tähän henkilökohtaisen näkökulman. Aion kertoa
- [Kantaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kantaminen/) - Vauvat kaipaavat kantamista, se on vauvan geeneihin koodattu odotus. Kannettu vauva kuulee kantajan sydämenlyönnit ja hengityksen sekä tuntee hänen kosketuksensa ja lämpönsä. Se rauhoittaa vauvaa ja tekee hänet tyytyväiseksi. Kantaminen vähentää vauvan kokemaa stressiä ja tukee turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Kantaa voi kuka tahansa lapsen hoitajista ja näin vahvistaa omaa suhdettaan lapseen. Kantaminen antaa vauvalle virikkeitä,
- [Ihokontakti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ihokontakti/) - Iho on vauvan luontainen elinympäristö. Ihokontaktin tukee vauvan lämmönsäätelyä. Tasainen lämmöntuotanto vapauttaa energiaa kasvamiseen ja auttaa pitämään vauvan verensokerin tasaisena. Ihokontaktissa oleva vauva kasvaa hyvin. Ihokontakti tukee myös lapsen oman, hyvän bakteerikannan kehittymistä. Ihokontaktissa vauva on rauhallisempi ja nukahtaa helpommin. Ihokontakti on tärkeä ensi-imetyksessä. Suora ihokontakti vahvistaa vauvan vaistoja ja refleksejä. Se houkuttelee vauvaa tiheästi
- [Hellän kosketuksen voima](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hellan-kosketuksen-voima/) - Moni suomalainen kärsii tälläkin hetkellä kroonisesta kosketuksen puutteesta. Läheisyysvaje on vakava asia, sillä kosketus on ihmiselle sosiaalisena olentona merkittävä voimavara. Se rauhoittaa ja laskee stressiä, taltuttaa kipua ja lievittää pelkoa. Kosketus sitoo ihmisiä toisiinsa.Suomalaiseen kulttuuriin halailu ja muu koskettelu ei juurikaan ole kuulunut. Moni aikuinen kertoo, kuinka lapsena ainoa kosketuksen muoto oli lyöminen tai muu
- [Gurullakin meni hermot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/gurullakin-meni-hermot/) - Vauva-ajan jälkeen kiintymysvanhemmuuden tavoitteissa on keskeistä lapsen tunteiden huomioiminen, ymmärtäminen ja sanoittaminen, konfliktitilanteiden rauhanomainen ja fiksu ratkaiseminen ja omien rajojen vetäminen. EI karjuminen, uhkailu, kiristys, mökötys tai marttyyriys. Monet miettivät mm. Facebookin Kiintymysvanhemmuusryhmässä ovatko KiVahenkisiä ollenkaan, vai vain feikkejä, kun hermot palavat niin usein, neuvotteluista ei ole tietoakaan ja lempeän kasvatukset ideologia tuntuu ihan utopialta.Minulle
- [Oppia ikä kaikki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/oppia-ika-kaikki/) - Ehkä tärkein lastenhoidon viisaus, jonka olen viisivuotisen – siis vielä hyvin lyhyen – vanhemmuuteni aikana oppinut, on: erilaisia kausia tulee ja menee. Niihin kannattaa suhtautua sen mukaisesti.Searsin pariskunnan, kiintymysvanhemmuuden ‘grand old papan ja maman’ Kiintymysvanhemmuuden kirjassa yksi keskeinen ohje on: Varo vauvakouluttajia. Ällistyttävän usein – oikeastaan aina – vauvat tietävät, mitä tekevät. Ne imevät rintaa
- [Maanantai-aamun sankarit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/maanantai-aamun-sankarit/) - Maanantai-aamuna Milja 3 vee ei tahtonut päiväkotiin. Siihen tuttuun ja turvalliseen, jossa välittävä omahoitaja otti Miljan aamuisin syliin heti eteisessä. Ja jossa isosiskokin oli turvana. Mutta Milja ei halunnut hoitajan syliä tai isosiskon turvallista seuraa. Milja teki lakon autossa päiväkodin parkkipaikalla.“En mene”, ilmoitti Milja.Isällä oli kiire töihin. Paikallisjuna lähtisi pian, nyt olisi saatava lapset ulos
- [KiVaa arkea koululaisen kanssa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaa-arkea-koululaisen-kanssa/) - Kun lapsi kasvaa koululaiseksi, muuttuvat arjen vuorovaikutustilanteet erilaisiksi verrattuna pikkulapsiaikaan. Lapsi itsenäistyy kovaa vauhtia ja hänelle alkaa muodostua oma maailmankuva ja elinpiiri. Miten KiVa ja Lempeä kasvatus näkyvät koululaisten perheissä erilaisissa tilanteissa, joissa näyttäisi olevan jokin ristiriita? Monelle meistä KiVa on ihan tavallista arkea, jota näillä tosielämään pohjautuvilla esimerkeillä pyrin avaamaan.Tapaus 1.) Lapsi ei siivoa,
- [Yhteistyövanhemmuus eroperheessä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteistyovanhemmuus-eroperheessa/) - Jaettu vanhemmuus ja kasvatusyhteistyö eivät ole aina helppoja vanhemmille, jotka asuvat saman katon alla. Eikä se ole aina helppoa meille eronneille vanhemmille, jotka asumme eri kodeissa. Lapsemme saivat elää ydinperhe-elämää kuusi ja yksitoista vuotta ennen eroa. Muutos sekä meille aikuisille, että lapsille oli valtava, eikä siitä todellakaan selvitty kivuttomasti. Omaan kokemukseeni pohjautuen ja lempeään kasvatukseen
- [Vieraskynä – Miten puhua lapselle ilmastonmuutoksesta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vieraskyna-miten-puhua-lapselle-ilmastonmuutoksesta/) - Ilmastonmuutos on tämän hetken polttava yhteiskunnallinen puheen- ja huolenaihe. Koemme huolta, surua ja ahdistustakin käsillä olevasta tilanteesta. Lapsen kanssa on hyödyllistä puhua ilmastonmuutoksesta useastakin eri syystä. Ensinnäkin lapsi kuulee aiheesta ympärillään olevilta ja mediasta joka tapauksessa. Jos aihe sivuutetaan kotona täysin, se voi aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja lisätä pelkoa. Lisäksi on mielestäni tärkeää olla lapselle
- [Lapsi pyytää aikuista olemaan läsnä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsi-pyytaa-aikuista-olemaan-lasna/) - stun sohvalla lukemassa kirjaa taaperoikäiselle pojalleni. Hän kuuntelee tarinaa innokkaasti ja katselee sivujen kuvia silmä tarkkana. Omat ajatukseni sen sijaan vaeltelevat lähestyvässä lounasajassa, päivän aikataulussa ja loppuviikon suunnitelmissa. Samassa sohvalla lojuva puhelimeni värisee. Ojennan käteni, poimin puhelimen ja luen Whatsappiin kilahtaneen viestin. – Äiti, käännä sivua, lapseni pyytää. – Odota, rakas, mumisen viestin lukemisen lomassa. – Äiti,
- [Pakko ja itsemääräämisoikeus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pakko-ja-itsemaaraamisoikeus/) - Itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä arvona Kiintymysvanhemmuusperheet ry:ssä ja sen lanseeramassa Lempeässä kasvatuksessa, jolla tarkoitetaan rakentavaa, kunnioittavaa ja yksilöllistä kohtaamista vauvaa isompien lasten kasvatuksessa. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Perusajatus on, että kunnioittamalla, kuuntelemalla ja huomioimalla lasta, hän vastavuoroisesti haluaa kunnioittaa, kuunnella ja huomioida aikuista. Lapsi haluaa luonnostaan seurata aikuista
- [Mitä KiVa on minulle?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiva-on-minulle/) - Kiintymysvanhemmuus koetaan eri tavoin eri perheissä. Tässä blogitekstissä yhdistyksemme aktiivi kertoo, miten hän on löytänyt KiVan pariin ja miten hän siihen liittyvät asiat kokee. Minulla on kolme lasta, joista vanhin on pian esikoululainen ja nuorin täytti äskettäin vuoden. Olen siis kohta kuusi vuotta saanut olla äiti. Lempeä kasvatus ja lapsentahtisuus olivat pinnalla, kun esikoiseni syntyi
- [Vauvaviittomat osana varhaista vuorovaikutusta ja lempeää kasvatusta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvaviittomat/) - Vauvaviittomat edesauttavat varhaista vuorovaikutusta ja helpottavat puhumatonta lasta ilmaisemaan tarpeitaan. Lapsi turhautuu vähemmän, kun pystyy ilmaisemaan itseään ja tulee ymmärretyksi. Viittomien avulla pystyy luomaan yhteisiä hetkiä ja kokemuksia lapsen ja vanhemman välille silloin, kun puhekieltä ei (vielä) ole. On arvioitu, että viittomien käyttö auttaa hahmottamaan kielen symboliikkaa ja edesauttaa mahdollisuuksia tuottaa puhekieltä. Lisäksi vauvaviittomien käyttö
- [Miten lievittää huolta perheessä koronaepidemian aikana?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-lievittaa-huolta-perheessa-koronaepidemian-aikana/) - Tämänhetkinen tilanne maailmalla on ennennäkemätön ja hyvin hämmentävä. On helppo arvata, että myös lapset ovat ihmeissään ja huolissaan. Lapset aistivat ja peilaavat meidän tunteitamme ja mukautuvat niihin. Jos aikuisen on vaikea pysyä huolettomana, tarttuu huoli lapsiinkin. Aikuisen tunteet ovat luonnollisia, koska emme tiedä mitä tapahtuu, tilanne on vakava ja lisäksi uusi kaikille. On siis tärkeä
- [Rakkauden ja pelon rajat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakkauden-ja-pelon-rajat/) - Usein kuulee sanottavan, että rajat ovat rakkautta, mutta harvoin erittelyä siitä, mitä tämä toteamus pitää sisällään. Rajoja on monenlaisia. Niin emotionaalisia kuin toiminnallisia, konkreettisia kuin abstrakteja. Lausahduksella voi olla yhtä monta tulkintatapaa kuin tulkitsijaa, joten haluan tässä blogissa uppoutua omaan käsitykseeni siitä, mitä rajat minulle tarkoittavat ja miten ne liittyvät rakkauteen ja pelkoon, taikka lapsen
- [Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erityislapsen-vanhemman-tunteet-ja-itsemyotatunnon-merkitys/) - Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia syyllisyyden tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin syyllistin itseäni muun muassa siitä, olinko itse aiheuttanut lapseni hankaluudet – varsinkin kun käsittelin samanaikaisesti omia traumojani ja huomasin etenevissä määrin myös itsessäni samoja piirteitä kuin lapsessa. Diagnosoinnin edetessä koin syyllisyyttä myös siitä, kun jouduin
- [Vanhempien ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vanhempien-ei-tarvitse-pyrkia-taydellisyyteen/) - Hiki pisaroi otsalla ja toppatakki tuntuu tuskaisen kuumalta. Taapero kiskoo haalarit ja villasukat pois samalla, kun puet vauvaa, ja ryntää kiljuen olohuoneeseen. Vauva kitisee tyytymättömänä. Käsivarsiin koskee, kun yrität yhtä aikaa kantaa vauvaa ja rimpuilevaa taaperoa takaisin eteiseen. Parahdat kipeän potkun osuessa sääreen, vauva pelästyy kiljaisuasi ja alkaa parkua hätääntyneenä. Tiputat taaperon tarpeettoman kovakouraisesti lattialle.
- [Tutkimus- ja ajankohtaiskatsaus meiltä ja maailmalta: itsemyötätunto ja myötätunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tutkimus-ja-ajankohtaiskatsaus-meilta-ja-maailmalta-itsemyotatunto-ja-myotatunto/) - Myötätuntotutkimus on kasvava tieteenala. Myötätunnon ja itsemyötätunnon yhteyttä vanhemmuuteen, parisuhteeseen, itsetuntoon, mielenterveysongelmiin ja lähes kaikkiin elämän muotoihin ja osa-alueisiin on tutkittu runsaasti eri puolilla maailmaa ja uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti. Myös OECD:n eli Organisation for Economic Co-operation and Development Global competency for an inclusive world –raportissa (2016), hoiva, empatia ja myötätunto mainitaan keskeisiksi globaaleiksi taidoiksi
- [Minun myötätuntomatkani](https://kiintymysvanhemmuus.fi/minun-myotatuntomatkani/) - Olen kasvanut hyvin tavallisessa 90-lukulaisessa suomalaisperheessä. Vanhimpana lapsena omaksuin ja osin tahtomattani sain roolin, jossa korostuivat vastuullisuus, reippaus, pärjäävyys, kiltteys, itsenäisyys ja valitettavasti etenkin jälkikäteen ajateltuna myös tietynlainen yksinäisyys perheessä. Kotona ei puhuttu juuri mistään syvällisemmästä tai vakavammasta. Moni arkinenkin asia oli jotenkin mysterisoitu, eikä juuri mistään uskaltanut kysellä. Jos jostain tunteistani joskus kerroin, kuulin
- [Harjoitus kirjasta: Elina Kauppila – Minä tunnen tunteeni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/harjoitus-kirjasta-elina-kauppila-mina-tunnen-tunteeni/) - Tämä harjoitus on pariharjoitus, jossa toinen silittää, halaa ja piirtää kosketuksellaan kehon rajat.Tee harjoitus läheisen kanssa lempeästi. Sopikaa ensin, kumpi piirtää ensin ja kumpi on piirrettävänä. Huomatkaa, että piirtämiseen käytetään vain käsiä ja kosketusta eikä esimerkiksi kynää. Käykää vuorotellen selinmakuulle niin, että piirrettävä asettuu rentoon ja mukavaan selinmakuuasentoon ja piirtäjä istuu hänen viereensä tukevasti. Piirrettävä kertoo
- [KiVan merkitys minulle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivan-merkitys-minulle/) - Kun pohdin KiVan merkitystä minulle, tulee mieleeni keskustelu ystäväni kanssa muutaman vuoden takaa. ”Tiedätkö sellaisesta Kiintymysvanhemmuusperheet-ryhmästä?” kysyi ystäväni, kun lapseni oli ihan pieni vauva. Olimme tutustuneet kun odotimme lapsia, jotka syntyivät parin kuukauden ikäerolla. Tästä kysymyksestä ja ystävyydestä olen äärettömän kiitollinen! Yhtäkkiä löytyi kokonainen ryhmä vanhempia, joiden kanssa pystyi pallottelemaan ajatuksia ja joilta sai tukea
- [Miten ja mitä puhun lapselle Pridesta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-ja-mita-puhun-lapselle-pridesta/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry on kirjannut arvoihinsa, että kaikkia perheitä ja perhemuotoja on kunnioitettava. Siksi on luonnollista, että lempeään kasvatukseen kuuluvassa puheessa ja keskusteluissa nostetaan myös ihmisoikeus- ja arvokysymyksiä esille. Milloin tahansa kannattaa puhua lapsille, mitä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus tarkoittavat. Kesäkuu on kuitenkin erityinen kuukausi aloittaa keskustelu, koska silloin vietetään Pride-kuukautta ympäri maailman. Tällä viikolla Pridea vietetään
- [Kiintymysvanhemmuus on lapsen ja aikuisen erilaisten logiikkojen ymmärtämistä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysvanhemmuus-on-lapsen-ja-aikuisen-erilaisten-logiikkojen-ymmartamista/) - Ystäväni on viisas nainen. Viestittelimme lapsiaiheista ja hän totesi näin: “noin yleisesti ottaen paljon siedettävämpää on looginen toiminta, vaikka se olisi jossain määrin rasittavaa kuin epälooginen toiminta, vaikka se olisi kuinka epärasittavaa”.Mitä enemmän tätä pohdin, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että ystäväni osui ehkä tahattomastikin kiintymysvanhemmuuden ytimeen. Tästä näkökulmasta kiintymysvanhemmuuden voisi määritellä lapsen logiikan ymmärtämään pyrkimiseksi
- [Imetys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/imetys/) - Äidinmaito on lajimme jälkeläisille tarkoitettua, optimaalista ravintoa. Imetyksen lukuisat edut sekä lapsen että äidin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ovat laajalti tiedossa. Siitä huolimatta imetys koetaan usein ongelmalliseksi. Korvike-vallankumous katkaisi 1900-luvulla luonnollisen sukupolvien ketjun, jossa tyttäret oppivat imettämään äideiltään ja muilta sukulaisiltaan. Imetykseen voi valmistautua jo ennen lapsen syntymää hankkimalla tietoa ja asennoitumalla imetykseen. Myös läheisten (esimerkiksi puoliso
- [Lapsentahtinen pulloruokinta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsentahtinen-pulloruokinta/) - Imetys on yksi mahdollinen osa kiintymysvanhemmuutta, mutta sen puute ei tee vanhemmista huonompia tai poista heidän mahdollisuuksiaan hoitaa lastaan lapsentahtisesti ja lempeästi. Kiintymysvanhemmuuden näkökulmasta pulloruokintakin on mahdollista tehdä vauvan moninaiset tarpeet huomioiden. Olennaisia seikkoja ovat ihokontaktin ja läheisyyden ylläpito sekä lapsen nälkäviestien huomioiminen.Itku on myöhäinen nälkäviesti, sitä ennen vauvat ilmaisevat nälkäänsä monin tavoin – esimerkiksi
- [Lempeä kasvatus isän näkökulmasta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lempea-kasvatus-isan-nakokulmasta/) - Isänpäivän kunniaksi saimme erään KiVa-perheenisän kertomaan ajatuksiaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Millaista se on isän mielestä, kun perheessä toteutetaan lempeää kasvatusta? Mitä mieltä isä on pitkästä imetyksestä, perhepedissä nukkumisesta tai rankaisemattomuudesta? Mikä isänä olemisessa on kaikkein oleellisinta ja mikä vaikeinta? Miten isä kokee onnistuvansa lempeänä kasvattajana? Isyys eli vanhemmaksi tulo ja ihmisenä kasvaminen Lapsi kasvattaa vanhempaansa
- [Pienesti pienten unista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/pienesti-pienten-unista/) - Mediassa ja kirjallisuudessa näkee aika ajoin kirjoituksia, joissa neuvotaan, miten pienen vauvan saa nukkumaan paremmin, jopa koko yön heräämättä. Nämä kirjoitukset perustuvat oletukseen, että vauvan olisi tarpeen heti syntymästään sopeutua aikuisten maailmaan aikatauluineen ja lisäksi, että vauva olisi henkisesti ja fyysisesti siihen täysin kykeneväinen.Yritetäänpä vaihteeksi katsoa uniasiaa lapsen silmin. Syntyminen tähän maailmaan on vauvalle melkoinen järkytys.
- [Tunteikkaat aivot – aivotutkimuksesta arjen tunnetaitoihin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tunteikkaat-aivot-aivotutkimuksesta-arjen-tunnetaitoihin/) - Lempeän kasvatuksen viikolla teemana on tunnekasvatus, ja aivoillamme on tärkeä merkitys tunteiden synnyssä ja käsittelyssä. Tunnetutkimuksen alalla on kilpailevia käsityksiä siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aivotutkija Heini Saarimäki (Aalto-yliopisto) on tutkinut aihetta, ja hänen väitöstutkimuksensa (2018) vastaa kysymykseen siitä, miten eri tunteet vaikuttavat aivojen toimintaan ja yhteyksiin aivoissa. Haastattelimme Heiniä tästä ajankohtaisesta
- [Saako joulun alla tuntea?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/saako-joulun-alla-tuntea/) - Ostoskeskuksessa käy kuhina. On viimeinen lauantai ennen joulua ja ihmiset ovat lähteneet jouluostoksille. Osa kiertää kauppoja määrätietoisen näköisesti, toiset istuvat rauhassa kahvila- tai ravintolapöydissä ja muutamat säntäilevät edestakaisin hiki otsalla. Kauppojen sisälle ja käytävien varsille ripustetut joulukoristeet loistavat kauniisti, ja tutut laulut kaikuvat kauppakeskuksen kaiuttimista. Yhtäkkiä eteeni ostoskeskuksen käytävälle pysähtyy pieni, tupsupipoinen tyttö. “Minä haluan karkkia!”
- [Itku vahvistaa keuhkoja ja muita myyttejä kasvatuksesta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/itku-vahvistaa-keuhkoja/) - Varsin monet kiintymysvanhemmuuden periaatteita ja käytäntöjä toteuttamaan pyrkivät vanhemmat törmäävät sukulaisten, tuttavien ja toisinaan valitettavasti jopa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaisten tahoilta perinteisiin, kyseenalaistaviin käsityksiin. Liiallisen sylittelyn tai lapsen viesteihin nopean reagoimisen uskotaan hemmottelevan lapsen pilalle, lasten uskotaan nukkuvan parhaiten yksin ja mieluiten omassa huoneessa tai päiväunilla ulkona vaunuissa, runsaan itkeminen uskotaan olevan hyväksi esimerkiksi, koska
- [Opintiellä nyt ja aina](https://kiintymysvanhemmuus.fi/opintiella-nyt-ja-aina/) - Eräänä iltana, lasten nukahdettua nousin sängystä mennäkseni jatkamaan keskeneräistä valokuvaprojektia tietokoneella. Kuvien sijaan ajatukseni ottivat harha-askeleen ja löysin itseni katsomasta videoita, aikaa ennen älypuhelimia. Esikoisen synnyttyä äitini osti meille videokameran, jotta voisin filmata arkeamme uuden perheenjäsenen kanssa. Tästä lahjasta olenkin ikuisesti kiitollinen; on ollut sydäntä lämmittävää kurkistaa aikojen taakse. Aikojen, jotka liikuttavat, naurattavat ja ihan
- [Vauvapilvestä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauvapilvesta/) - Stereotypia: kun ensimmäinen lapsi syntyy, järkevistä naisista tulee tunteellisia, vain vauva-asioista kiinnostuneita höpsöjä, joita ei enää kiinnosta politiikka tai mitkään muutkaan ulkomaail-mantapahtumat. Tämä stereotyyppinen käsitys on viime aikojen mediakeskusteluissa esitetty vaarallisessa valossa, haitallisena kehityskulkuna naisen elämässä, joka on erityisesti vaara tasa-arvopolitiikalle ja kaikelle sille, mitä feministinen liike on yrittänyt vuosikymmeniä saada aikaa.Ensinnäkin voi kyseenalaistaa, kuinka hyvin
- [Synnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/synnytys-2/) - Normaali, matalan riskin synnytys on luonnollinen tapahtuma, joka sujuu todennäköisimmin turvallisesti sekä äidin että vauvan kannalta, jos siihen puututaan mahdollisimman vähän. Valitettavasti nykyaikaisessa länsimaisessa synnytyskulttuurissa ei aina lähdetä tukemaan naisen kehon omaa synnytysvoimaa, vaan tehdään synnytyksistä sairauteen verrattava, lääkehoitoa ja toimenpiteitä vaativa tila.Synnytyskipu on poikkeuksellista kipua: se viestii synnytyksen edistymisestä ja kannustaa äitiä liikkumaan ja
- [Tieteellisten tutkimuskysymysten asettelusta vauvanhoidossa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tieteellisten-tutkimuskysymysten-asettelusta-vauvanhoidossa/) - Olen iloinen siitä, että vastikään KiVan nettisivuilla julkaistu kirjani on saanut palautetta. Pariin otteeseen olen päässyt perustelemaan sitä, miksen ole käyttänyt tarkkoja lähdeviitteitä kirjassani. Vastaus on: tietoisesti. Olen historioitsija ammatiltani ja kyllä varsin kykenevä käyttämään tieteellistä lähdeviittausapparaattia. Koska lähteeni eivät ole tieteellisiä tutkimuksia enkä itse ole esimerkiksi psykologi tai kasvatustieteilijä, en halunnut kirjani vaikuttavan tieteelliseltä
- [Tasa-arvosta vanhemmuudessa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tasa-arvosta-vanhemmuudessa/) - Tänä keväänä on saanut seurata medioista mitä moninaisimpia huolestuneita kannanottoja siitä, että lapsiaan kotona hoitavat äidit ja erityisesti kiintymysvanhemmat ovat takapajuisia ”50-lukulaisia”, haitaksi kansantaloudelle ja ties mitä muuta. Äitejä patistetaan töihin, isiä kotiin. Perustelut ovat yleensä tasa-arvoon vetoavia, toisinaan myös taloudellisiin seikkoihin ja joskus jopa lapsen ja perheen etuun vetoavia.Nyt on jo niin yleisesti liikkeellä
- [Puheenjohtajan tilinpäätös eli ajatuksia kuluneista vuosista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/puheenjohtajan-tilinpaatos-eli-ajatuksia-kuluneista-vuosista/) - Aktiivina toimiminen antaa tekijälleen aina paljon. On tärkeää saada tehdä työtä, jolla on merkitystä sekä muille että itselle. Itselleni aktiivivuodet antoivat niin paljon, että sitä on vaikeaa sanoin kuvailla. Osa kuvailun hankaluudesta johtuu myös siitä, että tekemistä, kokemista ja puuhaa on ollut niin paljon, että kuluneet kolme vuotta tuntuvat kymmeneltä. Liian paljon yksityiskohtia on unohtunut.
- [Mitä uusin tutkittu tieto kertoo tietoisesta vanhemmuudesta?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-uusin-tutkittu-tieto-kertoo/) - Kirjallisuutta ja tutkimusta tietoisuustaitojen, kiintymyssuhteen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä myötätunnon ja itsemyötätunnon teemoista on julkaistu viime vuosina runsaasti. Toisena melko tuoreenakin hittinä ovat erilaiset vanhemmuuskurssit sekä esimerkiksi kortit, joilla sekä lapsi että aikuinen voivat harjoitella vaikkapa rentoutumista tai tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Useimmat etenkin suurimpien julkaisijoiden materiaaleista perustuvat nekin tutkittuun tietoon. Lempeän kasvatuksen viikon
- [Suorituskeskeisyydestä yhteisöllisyyteen – voisiko koko perhe harrastaa yhdessä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/suorituskeskeisyydesta-yhteisollisyyteen/) - Juha T. Hakala on lanseerannut käsitteen ”hidas lapsuus” viitaten siihen, että kannattaisi kyseenalaistaa sitä, kuinka paljon harrasteita ja muita menoja lapsilla ja koko perheellä on. Onko pakko olla joka illalle ohjattua tekemistä, onko pakko olla virikkeitä joka lähtöön? Voisiko välillä vain ottaa rauhallisesti, opetella keksimään tekemistä spontaanisti ja sallia itselleen, lapsilleen ja koko perheelle paljon
- [Oppimistapojen kirjosta koulumuotojen kirjoon?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/oppimistapojen-kirjosta-koulumuotojen-kirjoon/) - Ihmiset ovat synnynnäisesti monin tavoin toisistaan eroavia yksilöllisiä kokonaisuuksia. Tästä seuraa se oletukseni, ettei heille mitenkään voi kasvaessaan sopia samanlainen oppimisympäristö. Peruskoulu on kaunis ideaali: taataan kaikille lapsille syntyperään ja ominaisuuksiin katsomatta, ilman pääsykokeita tai lukukausimaksuja yhtäläinen oikeus koulunkäyntiin. Kauniin ideaalin toteutumista ei enää estä vanhempien vastahankaisuus: oppivelvollisuus on sisäistetty Suomessa kaikkien lasten oikeudeksi. Sen
- [“Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/puhuminen-kosketus-ja-empatia/) - Lasten kasvattamisesta puhutaan paljon. Erityisesti suomalaisia puhuttaa kuritusväkivalta, johon liittyviä juttuja on julkaistu eri medioissa runsaasti. Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista hyväksyy kuritusväkivallan. Luku on edelleen liian suuri.Näiden yhteydessä yleisesti toistuva vanhempien esille nostama kysymys on, että jos lasta ei saa rankaista, häntä ei ole suositeltavaa laittaa jäähylle, eikä edes huutaminen ole
- [Kosketus – sylin ja halien suojaava vaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kosketus-sylin-ja-halien-suojaava-vaikutus/) - Aamut meillä alkavat usein märällä, pienellä moiskautuksella poskelle tai joskus jopa nenänpäähän, samalla pienet kädet saattavat kietoutua kaulan ympärille ja rutistaa kovaa. Myös heleä ääni ”Nyt on aamu”, kuuluu ja herättää meidät vanhemmat uuteen aamuun. Päiväkotipäivän jälkeen ensimmäiset halit vaihdamme heti päiväkodin pihalla ja kotona saatamme pötkähtää lattialle tai sohvalle, pieni ihminen ja tämä isompikin,
- [Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhden-puheterapeutin-kannanotto/) - Tämä kirjoitus koskee ensisijaisesti terveitä, tyypillisesti kehittyviä vauvoja, joiden täysimetys on sujunut hyvin 4 kuukauden ikään saakka. Esimerkiksi neurologisesti sairaiden lasten ja keskosten ravitsemuksessa on hyvä konsultoida puheterapeuttia. Pienten vauvojen vanhempien parissa on kiertänyt pitkään käsitys siitä, että Suomen puheterapeutit suosittelisivat kiinteiden aloittamista jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Tätä tietoa ovat levittäneet myös yksittäiset terveydenhoitajat,
- [Muista aina!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/muista-aina/) - Vanhemmuuden haastavissa tilanteissa kaipaa usein nopeita ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Miten harventaa yöimetyksiä, kuinka suhtautua aggressiivisesti käyttäytyvään taaperoon, kuinka kannustaa leikki-ikäistä ruokailussa? Usein koen houkutusta antaa ”meillä on toiminut tämä” -tyyppisiä vastauksia. Niitä olen saanut itsekin paljon – omalta äidiltäni, sisaruksiltani, puolison perheeltä, ystäviltä, naapureilta, keskustelupalstoilta ja joskus ventovierailtakin. Omakohtainen kokemushan on paras avain ratkaisuun, eikö
- [Kun perheeseemme syntyi sisarus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kun-perheeseemme-syntyi-sisarus/) - Monien elämä menee ylösalaisin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen vauva. Seuraavien sisarusten syntymä ei välttämättä aiheuta niin isoa mullistusta aikuiselle, mutta isomman sisaruksen elämän se voi laittaa päälaelleen. Isompi sisarus joutuu kohtaamaan musertavia tunteita:Mikä on hänen asemansa perheessä? Vieläkö rakkautta riittää hänellekin? Huolehditaanko hänestä, vaikka vauva vie niin paljon vanhempien aikaa? Samaan aikaan lapsi varmasti myös
- [Ärsyttävän lempeä kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/arsyttavan-lempea-kasvatus/) - Sitä, mitä ei ole itse saanut kokea, ei välttämättä osaa kaivata. Jos ei ole saanut lapsena osakseen kunnioittavaa kohtaamista, sitä ei ole helppoa aikuisenakaan vaatia tai tarjota muille. Lapsen ihmisarvoinen ja lempeä kohtaaminen voi tuntua tämän “pilalle lellimiseltä” ja toisaalta myös omia rajoja voi olla vaikea asettaa. Tätä ei kuitenkaan tiedosta ongelmakseen, niin kauan kun
- [Erilaiset KiVa-perheet: Lempeyttä vanhemmuuteen ja yritysmaailmaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/erilaiset-kiva-perheet-lempeytta-vanhemmuuteen/) - Periaatteessa yrittäjä laatii omat aikataulunsa. Saattaa kuulostaa lapsiperhearkea helpottavalta asialta, ettei tarvitse noudattaa ulkopuolisten sanelemia työvuoroja. Totuus yrittäjyyden sitovuudesta riippuu pitkälti toiminnan laajuudelle asetetuista tavoitteista; isot suunnitelmat vaativat isoja panostuksia. Hyvät ihmissuhteet niin perheessä kuin sen ulkopuolellakin määrittävät toki tavoitteita ja niiden kuormittavuutta. Ne voivat olla kuitenkin kaiken kaikkiaan toisiaan tukevia päätöksiä perhe- ja yrityselämässä.Perustimme
- [Sanaton vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sanaton-vuorovaikutus/) - Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla (minäviestit) ja kuuntelee toisten tunteiden ja tarpeiden ilmaisuja hyväksyvän uteliaasti (aktiivinen kuuntelu).Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta: äänensävyjä ja sanojen painotuksia, puheen rytmiä, taukoja ja korkeuden vaihteluita, ilmeitä ja eleitä, asentoja ja lihaskireyksiä, katseita… Myös sanattomilla
- [Lasten riippuvaisuuksista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lasten-riippuvaisuuksista/) - Riippuvaisuus on elämän alussa välttämätöntä. Kohdussa kasvava sikiö ja syntymänsä jälkeen äitinsä iholla ja rinnoilla kasvava vauva on täysin riippuvainen hoitajastaan. Kasvaessaan yksilöstä tulee yhä riippumattomampi, mutta todellisuudessa erittäin sosiaalisena lajina me kaikki ihmiset tarvitsemme koko elämämme ajan toisia ihmisiä.On olemassa positiivisia, elämää rikastuttavia ja terveellisiä riippuvaisuuksia – vaikkapa riippuvaisuus ystävien tapaamisesta, kohtuullisesta kuntoliikunnasta tai
- [Lapsesta erossa olemisesta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsesta-erossa-olemisesta/) - Kiintymysvanhemmuusperheet – Facebook-ryhmässä on tässä kesälomien korvalla ollut useita keskustelunavauksia siitä, kuinka paljon minkäkin ikäisestä vauvasta tai lapsesta voi vanhempi olla erossa. Kulttuurissamme ja perheiden erilaisissa kokemusmaailmoissa tuntuu olevan hyvin suuria eroja sen suhteen, minkä verran ulkoapäin painostetaan erityisesti äitejä olemaan lapsistaan erossa ja luonnollisesti myös siinä, minkä verran äidit itse kokevat tarpeelliseksi olla lapsistaan
- [Lapsentahtisuudesta terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsentahtisuudesta-terveydenhuollossa-ja-erikoissairaanhoidossa/) - Lapsipotilaiden oikeuksien julistuksessa taataan lapsille muun muassa oikeus vanhemman ympärivuorokautiseen läsnäoloon, välttymiseen turhalta pelolta ja stressiltä sekä oikeus leikkiin ja opetukseen vointinsa sallimalla tavalla. Sain tässä taannoin oman taaperoni kanssa tutustua järjestelmään sisältä päin ja enimmäkseen on ruusuja tarjolla kimppukaupalla ainakin Tampereen lastenkirurgiselle osastolle LO9b. Kaukana menneisyydessä ovat ajat, jolloin lapset oli pakko jättää yksin
- [Kotona vai töissä? – valintojen jyrkästä kahtiajakautuneisuudesta ja osa-aikatyöstä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kotona-vai-toissa/) - KiVa ry ei ole kotiäitien yhdistys, vaan kaikkeen vanhemmuuteen tueksi tarkoitettu yhdistys työssäkäyville tai opiskeleville ja kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille yhtä lailla. Mutta Jyrki Kataisen avaus liittyen osa-aikatyön joustavampaan mahdollistamiseen kotiäideille kirvoittaa nyt kommenttia! Mediakeskustelu aiheesta tuli itselle osuvaan aikaan sikäli, että tässä pian viisi vuotta kotona olleena on tullut kerran jos toisenkin harmiteltua omaa ammattia
- [Kasvattaako koko kylä?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kasvattaako-koko-kyla/) - Sanonnalla ”koko kylä kasvattaa” viitataan ymmärtääkseni siihen, että tehdään yleinen sopimus vanhempien ja muiden aikuisten kesken siitä, että kaikilla yhteisön aikuisilla on oikeus ja velvollisuus puuttua lasten ja nuorten tekemisiin ja tarvittaessa muistuttaa heitä yhteisön säännöistä ja kieltää heitä. Periaatteessa ajatus varmaan sisältää myös mahdollisuuden kehua lapsia ja nuoria ja ilmaista heille positiivisiakin tunteitaan, mutta
- [Yhteyden ylläpito](https://kiintymysvanhemmuus.fi/yhteyden-yllapito/) - Yhteyden ylläpito lapsen kasvatuksessa on yksi tärkeimpiä asioita. Yhteyden rakentaminen, ylläpito ja korjaaminen lähtevät aina aikuisesta. Aikuinen kokee yhteyden rikkonaisuuden siten, että lapsen käytös rasittaa ja ärsyttää, pinna ei kestä ja on vaikea nähdä hyviä puolia lapsessa. Lapsi puolestaan kokee rakkauden puutetta ja hakee huomiota eli yhteyttä helposti keinolla millä tahansa.Yhteyttä voi korjata ja parantaa
- [Tervetuloa LKV 2021](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervetuloa-lkv-2021/) - Olemme startanneet vuotuisen Lempeän kasvatuksen viikon jo neljättä kertaa! Tällä viikolla perehdymme tietoiseen vanhemmuuteen ja pohdimme, millaiset asiat voisivat tuoda meille kaikille ruuhkavuosiarkeen helpotusta ja lisää iloa. Läsnäolo ja hetkeen pysähtyminen ovat tietoisen vanhemmuuden ydintä ja niiden kautta arkeen tuodaan lisää lempeyttä. Tämän viikon aikana jaamme kuvia, tietoa, ideoita, ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten tietoinen
- [Hallitus 2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/hallitus-2022/) - Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus ensi vuodelle. Onnea kaikille valituille, ja jo nyt suuret ja sydämelliset kiitokset kaikille hallituspaikasta luopuville.
- [Mitä KiVa on?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiva-on/) - Kiintymysvanhemmuus (KiVa) ja Lempeä kasvatus kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa, että jokainen vanhempi, joka on kiinnostunut aihepiiristä on tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa arvoteta tai arvioida kenenkään vanhemmuustyylejä, vaan keskitytään kertomaan omia kokemuksia ja havaintoja sekä jakamaan tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta. Kuka tahansa voi siis tulla Facebook-ryhmiimme tai perhekahviloihimme tutkimaan asioita, keräämään tietoa tai lukemaan
- [Lapsen myönteisen kehonkuvan tukeminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsen-myonteisen-kehonkuvan-tukeminen/) - Ulkonäkö on paljon esillä yhteiskunnassamme, eikä siltä voi välttyä juuri missään. Huomattavaa on, että ulkonäköön suhtaudutaan usein vaateliaasti, jopa negatiivisesti. Sosiaalinen media on täynnä ihmisten huolella harkittuja omakuvia, televisiossa pyörii pitkä lista muodonmuutosohjelmia ja iltapäivälehdissä hehkutetaan tai kauhistellaan julkkisten muuttunutta ulkonäköä. Median lisäksi latautunut suhtautuminen kehoon näkyy myös tavallisten kansalaisten keskuudessa, esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä käytyinä
- [Lapsen itsenäisyyden tukeminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lapsen-itsenaisyyden-tukeminen/) - Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne.He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia.He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne.Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille.Antakaa heille teidän rakkautenne, mutta älkää ajatuksianne.Sillä heillä on omat ajatuksensa.
- [Ajatuksiani Ronnie Grandellin haastattelusta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ajatuksiani-ronnie-grandellin-haastattelusta/) - Sain kunnian osallistua itsemyötätuntoteemaiseen haastatteluun, jossa haastattelimme Petra Maskon kanssa työterveyspsykologina ja kirjailijana tunnettua Ronnie Grandellia. Grandell oli persoonana hyvin helposti lähestyttävä, asiantunteva ja lämminhenkinen.Heti haastattelun alussa minuun tulvahti voimakas seesteyden ja levollisuuden hyökyaalto. En usein koe noin voimakkaita tunnereaktioita, joten tuosta kokemuksesta jo tiesin, että nyt saan kokea jotain suurta!Haastattelun ajankohta oli minulle hieman
- [Tervetuloa LKV: Myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervetuloa-lkv-myotatunto-perheessa-apua-kiukunhallintaan/) - Tietoisuustaidot ovat tämän hetken kuuma peruna monella kanavalla. Ulkomailla myötätuntotaitoja on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Mindfulnessia käytetään niin liike-elämässä kuin kasvatuksen kentälläkin. Suomessakin tietoisuustaitoja tutkitaan siitä näkökulmasta, miten niiden avulla voidaan tuoda helpotusta työhön ja arkeen. Esimerkkinä tästä Terve Oppiva Mieli, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä toteutettava monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Siinä
- [Puheenjohtajan tervehdys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/puheenjohtajan-tervehdys/) - 10-vuotiaan Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtajaksi alkaminen tuntuu aika isolta askeleelta. Edelliset puheenjohtajat ovat tehneet työtä intohimolla, sydämellä ja vahvalla asiantuntemuksella ja tehneet yhdistyksestä sen, mikä se nyt on. Pieni, mutta aktiivinen ja näkyvä, vahvasti oman kantansa takana seisova yhdistys. Yhdistyksen hallituksessa olen toiminut yhden vuoden, ja kiintymysvanhemmuudesta minulla on usean vuoden kokemus. Tunsin heti esikoisen odotusaikana vahvaa
- [Miten koin Lauran haastattelun](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-koin-lauran-haastattelun/) - Laura Markhamin haastattelun tekeminen oli itselleni todella voimaannuttava kokemus. Hänestä huokui hyväksyntä ja ymmärrys, sekä aikuisia mutta etenkin lapsia kohtaan. Haastattelussa käytiin mielestäni aika perusasioita läpi, mutta Lauran tyyli oli niin havainnollistava, että sain monta aha-elämystä, vaikka asiat periaatteessa olivatkin tiedossa.Isoimmat oivallukset liittyivät siihen, miten kohdata lapsi empaattisesti, näyttää rajat ja aktivoida vielä lapsen oma
- [Mallioppimisen teoriaa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mallioppimisen-teoriaa/) - Kiintymysvanhemmuudessa lapsi nähdään ensisijaisesti mallioppijana, ja siksi aikuisen roolia hyvän mallin ja esimerkin näyttäjänä pidetään tärkeänä. Kyky matkia toisia ihmisiä voidaan nähdä kielen ohella yhtenä keskeisimmistä inhimillisistä piirteistä, koska se mahdollistaa sosiaalisen oppimisen eli muiden ihmisten käyttäytymistä havainnoimalla ja jäljittelemällä oppimisen. Voidaankin sanoa, että ihminen on ohjelmoitu oppimaan muilta ihmisiltä. Mallista oppimista tapahtuu sekä tietoisesti
- [Miten koin Hanna Savannan haastattelun?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/miten-koin-hanna-savannan-haastattelun/) - Teimme Hanna Savannan haastattelua osin yhdessä niin, että Annika hoiti haastattelun ja minä sain kuunnella taustalla alusta loppuun. Olimme yhdessä keskustelleet kotona olevista kasvatustilanteista ja toivoimme, että saisimme niihin jotain uusia ajatuksia, vinkkejä ja neuvoja.Oli mukava tajuta, että Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n arvot ja yhdistyksen jakama tieto rakentavasta vuorovaikutuksesta on todella samanlaista kuin NCV-periaatteet. Hannan haastattelussa korostui
- [Vauva tuli taloon, kivaa!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vauva-tuli-taloon-kivaa/) - Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun
- [Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/rakentava-vuorovaikutus-tyossa-perheiden-kanssa/) - Yhdistyksemme Lempeän kasvatuksen viikolla teemana tänä vuonna on rakentava vuorovaikutus. Työskentelen yksityisellä sektorilla nimikkeellä perheohjaaja, mutta työkenttä on käytännössä laajempi; toimin ammatillisena tukihenkilönä lapsille ja nuorille, perheohjaajana sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakien mukaisessa perhetyössä sekä tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajana aikuisille.Ajattelen kaikilla meillä ja myös asiakkaillani iästä ja tilanteesta riippumatta olevan perustavanlaatuinen tarve, kuulluksi ja nähdyksi
- [Sormiruokailu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sormiruokailu/) - Kiinteiden aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva itse haluaa ottaa ruokaa käsiinsä, vie sen suuhun ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Osa lapsentahtista vieroittumista on sormiruokailu. Sormiruokailussa vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse. Puurojen tai soseiden lusikalla syöttämistä ei ole
- [Perhepedissä nukkuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/perhepedissa-nukkuminen/) - Kulttuurimme valtavirrassa pidetään ihanteena yksin omassa sängyssä ja jopa omassa huoneessa pitkiä jaksoja nukkuvia vauvoja. Tämä on historiallisesti ja kulttuurisesti poikkeuksellinen ihanne ja lisäksi vastoin biologisia faktoja. Vauvoilla on vahva hengissä säilymisvietti, joka ohjaa pitämään turvan lähellä, etteivät pedot, vieraat ihmiset ja muut uhat pääse lähelle. Vauvat myös kasvavat yöllä nopeimmin ja tarvitsevat siksi ravintoa
- [Lohtua koronapandemian keskelle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lohtua-koronapandemian-keskelle/) - Elämme haastavia aikoja keskellä koronakriisiä. Pelko, suru, epävarmuus ja epätietoisuus ovat tunteita, jotka ovat vahvasti läsnä monissa kodeissa. Erityisesti lasta odottavissa perheissä on viime aikoina herättänyt huolta ja epäreiluuden tunteita yliopistosairaaloiden päätös rajata tukihenkilöiden mukanaoloa synnytyksissä: maanantaista 6.4. alkaen tukihenkilöt pääsevät mukaan vain alatiesynnytyksen aktiiviseen vaiheeseen. Tukihenkilöillä ei siis ole mahdollisuutta olla läsnä sektiossa tai
- [Ylpeät kiitokset teemaviikosta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/ylpeat-kiitokset-teemaviikosta/) - Ylpeydentunteella on osittain negatiivinen kaiku. Ihan kuin sanalla olisi kaksi täysin erilaista puolta. Jätetään tänään kuitenkin se ylimielisyyteen viittaava puoli sanasta huomiotta, ja keskitytään siihen positiiviseen puoleen, joka hehkuu itseluottamusta ja onnistumisen riemua.Koska jokaisen ihmisen tulisi tuntea edes jonkin verran ylpeyttä. Jos ei tunne ylpeyttä itsestään, siitä kuka on, mitä antaa maailmalle ja muille ihmisille
- [Vaatiiko kiintymysvanhemmuuden malli vanhemmilta liikaa?](https://kiintymysvanhemmuus.fi/vaatiiko-kiintymysvanhemmuuden-malli-vanhemmilta-liikaa/) - Yle julkaisi 23.2.2017 artikkelin, johon oli haastateltu yhdistyksemme puheenjohtajaa sekä erästä paikallistoimijaa. Jutussa oli myös psykologian emeritaprofessori, temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvisen haastattelu. Siinä tuotiin esiin, että kiintymyssuhdeteorian valossa moni kiintymysvanhemmuudessa käytetty tapa on tarpeetonta. Artikkelissa esitettiin myös huoli siitä, että liian pitkälle vietynä kiintymysvanhemmuus sitoo vanhempia liikaa ja vaatii mahdottomia.Kiintymysvanhemmuus perustuu erilaisiin teorioihin, joista tunnetuin lienee
- [KiVaksi puheenjohtajaksi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kivaksi-puheenjohtajaksi/) - Hyvin kliseisesti totean, että jos joku olisi kertonut puoli vuotta sitten minun päätyvän KiVa ry:n hallituksen puheenjohtajaksi, olisin naurahtanut. Kun elämän antaa viedä, se kuljettelee yllättävään suuntaan. Niin kuin tässäkin asiassa. Puheenjohtajaksi päätyminen tuntuu nyt hyvältä ja luontevalta. Se kuitenkin vaati ajattelumyllyä, jonka yritän tähän tiiviisti purkaa.Vanhemmuus on maailman palkitsevin, mutta samalla raastavan tuskallinen ja
- [Perhepedistä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/perhepedista/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa jakaa tietoa perheille nukkumisesta turvallisissa perhepedeissä. Joskus vanhemmat päättävät nukkua vauvojensa kanssa perhepedissä, joskus vanhemmat yksinkertaisesti vain nukahtavat yösyöttöjen aikana. Näistä syistä suosittelemme jokaista vauvaperhettä järjestämään itselleen turvallisen mahdollisuuden koko perheen nukkumajärjestelyille. Blogi paneutuu hieman laajemmin perhepedin turvallisuuteen. Muista turvallisuus perhepedissä: Pidä vauva loitolla tyynyistä ja muista petivaatteista jotka voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran.
- [Arkea herkästi aistivan lapsen kanssa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/arkea-herkasti-aistivan-lapsen-kanssa/) - Kiintymysvanhemmuuden arvot sopivat myös neuropsykologisia erityispiirteitä omaavien lasten (nepsyjen) kasvattamiseen, kunhan muistaa sovittaa omat toimintatapansa lapsen erityispiirteisiin. Aikoinaan sanoitin lapseni tunteita raivotilanteissa ja tarjosin empatiaa kosketuksen kautta. Nykyisin jätän aistiyliherkän lapsen rauhaan. Pysyn samassa tilassa mutta en ota häneen edes katsekontaktia. Keskityn omiin puuhiini kunnes lapseen saa taas yhteyden. Aivan päinvastaisten toimintatapojen taustalla ovat samat
- [Mitä kiintymysvanhemmuus on – Vastine Ilana Aallolle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/mita-kiintymysvanhemmuus-on-vastine-ilana-aallolle/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa ottaa kantaa tutkija Ilana Aallon kirjoitukseen Entä äidit? Äitiysideaalien kiristymisen merkitys isien muutokselle, Perheen jäljillä -blogissa. Kirjoittaja tarttuu tärkeään aiheeseen, isyyden hitaaseen muutokseen kohti vanhemmuuden vastuiden jakamista. Hänen näkökulmansa on mielenkiintoinen: kuinka äitys ja äitiysideaalit vaikuttavat isyyden toteutumiseen. Samalla hän kirjoittaa:“Kiintymysvanhemmuuden vakavasti ottavan äidin elämä keskittyy lapsen hoivaamiseen ja laittaa äidin omat
- [Terveisiä Tampereelta – uusi hallitus on valittu!](https://kiintymysvanhemmuus.fi/terveisia-tampereelta-uusi-hallitus-on-valittu/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry kokoontui viettämään syyspäiväänsä Tampereen Napapiirillä lauantaina 26.11. Päivään mahtui kiinalaista noutoruokaa, vuoden toiseksi viimeinen hallituksen kokous, kaksi toisiansa pussailevaa vauvaa, jäsenkokous, uuden hallituksen valinta, paljon teetä sekä Katri Pääkkö-Matilaisen kirjan uusitun version julkistamistilaisuus! Katri kiittää erityisesti hallitustoveria Saila Saloa sekä entistä hallitustoveria Marika Kerätärtä oikolukijoina urakoimisesta. Kirjan sisältöä on selkeytetty ja joitakin lukuja
- [Uusia hallituslaisia, uusia suunnitelmia](https://kiintymysvanhemmuus.fi/uusia-hallituslaisia-uusia-suunnitelmia/) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n ”sydän” on sykkinyt käytännössä alusta alkaen Seinäjoella ja sen lähikunnissa. Toiminnan ensivuosina aktiivitoiminta on ollut kohtalaisen pienen ryhmän järjestämää. Jo pitkään hallituslaiset ovat kokeneet tarvetta laajentaa yhdistyksen toimintaa Etelä-Pohjanmaalta muuallekin Suomeen.Viime vuosina kiintymysvanhemmuus -termi on ylittänyt useamman kerran mediakynnyksen, ja tietoisuus kiintymysvanhemmuudesta on kasvanut laajemmankin yleisön joukossa. Vaikka mediassa luotu kuva kiintymysvanhemmuudesta ei
- [Tervehdys tauon jälkeen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tervehdys-tauon-jalkeen/) - KiVan blogi on ollut noin puolen vuoden talvitauolla, mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö hallituksen ja yhdistyksen toiminta olisi aktiivista. Allekirjoittanut vaan on paahtanut psykologian perus- ja aineopintoja avoimessa yliopistossa sitä tahtia, ettei ole ehtinyt kaikkia opintojen myötä tulleita oivalluksia blogiin kirjaamaan.KiVa ry:n hallitus on vuonna 2015 ensimmäistä kertaa valtakunnallinen. Puheenjohtajisto, eli pj Saga
- [Kaksi erilaista synnytystä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kaksi-erilaista-synntysta/) - Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana, ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiinsa etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.Luonnonmukaisen syntymän jälkeen lapsi on usein
- [Synnytykseen valmistautuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/synnytykseen-valmistautuminen/) - Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiin etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle.Luonnonmukaisen syntymän jälkeen lapsi on usein
- [Kiintymysmanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/kiintymysmanhemmuus/)

## Sivut

- [Kiintymysvanhemmuus ry](https://kiintymysvanhemmuus.fi/) - Kiintymysvanhemmuus ry tarjoaa kohtaamismahdollisuuksia ja toimii vertaistukialustana lapsentahtisesta ja lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille.
- [Jäsenyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/jasenyys/) - Jäsenyys Liity jäseneksi Jäsenenä mahdollistat toimintamme. Jäsenmaksujen avulla saamme järjestettyä vertaistuellista toimintaa ympäri Suomen sekä koulutettua toimihenkilömme. Jäsenenä saat etuja, kuten pääset ilmoittautumaan ensimmäisten joukossa perheleirillemme ja voit liittyä jäsenten omaan Facebook-ryhmään. Jäsenenä saat myös alennuksia yhteistyökumppaneiltamme. Lähetämme jäsenillemme sähköisen jäsenkirjeen neljä kertaa vuodessa, joten pysyt ajan tasalla yhdistyksen toiminnasta. Jäsenmaksu on 15€/kalenterivuosi. Liity jäseneksi
- [Virtuaalitoiminta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/virtuaalitoiminta/) - Virtuaalitoiminta WhatsApp ja Facebook Yhdistys tarjoaa vertaistukikanavia WhatsAppissa ja Facebookissa. Kaikille avoin Facebook-ryhmämme on Kiintymysvanhemmuus ry – Lempeän kasvatuksen vertaistukiryhmä, jota moderointitiimimme ylläpitää. Ryhmään pääsee jäseneksi, kun vastaa sisäänpääsykysymyksiin. Jäsenille on oma, salainen ryhmänsä Facebookissa, jossa voi keskustella jäsenten kesken. Lisätietoa jäsenten ryhmästä saat jäsensihteeriltä. Lisäksi tarjoamme jäsenille oman aktiivisen WhatsApp-yhteisön, jossa voi keskustella aihealueittain
- [Paikallistoiminta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/paikallistoiminta/) - Paikallistoiminta Tule tapaamaan muita vanhempia! Paikallistoiminta on Kiintymysvanhemmuus ry:n vapaaehtoisten toimihenkilöiden ylläpitämää vertaistukitoimintaa, jota toteutetaan useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Paikallistoimintaa toteutetaan yleisimmin joko esimerkiksi kaupungin/kunnan tarjoamassa tilassa, kotitreffirinkinä tai ulkotapahtumien muodossa. Toiminnassa on mahdollisuus verkostoitua samanhenkisten ihmisten kanssa, tutustua laajemmin yhdistyksen toimintaan sekä saada tietoa, tukea ja oman ajatusmaailman vahvistusta yhdistyksen kuukausittaisista vanhemmuuteen ja lapsiin
- [Yhdistys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/yhdistys/) - Yhdistys Tietoa yhdistyksestä Kiintymysvanhemmuus ry haluaa jakaa tietoa lempeästä tavasta kohdata lapsi. Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lajityypillisellä tavalla. Yhdistys haluaa jakaa tietoa vauvanhoitotavoista, joilla pystytään tukemaan kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisäämään lapsen ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, pitkä imetys
- [Leiri](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/leiri/) - Lempeän kasvatuksen leiri Kiva koko perheen leiri Jokavuotinen Lempeän kasvatuksen leiri järjestetään yleensä kesä-heinäkuussa. Leiri on pidennetyn viikonlopun mittainen ja se on tarkoitettu yhdistyksen jäsenperheille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Leirillä kohtaat muita lempeitä kasvattajia, saat jakaa kokemuksiasi, oivalluksia tai vain olla ja nauttia perheen kesken. Rennossa ympäristössä lapsetkin nauttivat ja löytävät uusia kavereita. Joka vuosi
- [Tule mukaan toimintaamme](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/) - Tule mukaan toimintaamme Yhdistyksen toiminta Kiintymysvanhemmuus ry toimii täysin vapaaehtoisten voimin. Yhdistykselle valitaan hallitus joka vuodelle ja hallituksesta valitaan vetäjät eri toimihenkilötiimeille. Toimihenkilötiimejä ovat some- ja viestintätiimi, modetiimi sekä paikallistoimintatiimi. Lue alta lisää toiminnastamme ja tule mukaan iloiseeen joukkoomme! Tue toimintaamme, liity jäseneksi Jäsenenä mahdollistat toimintamme. Jäsenmaksujen avulla koulutamme toimihenkilömme sekä järjestämme vertaistuellista toimintaa ympäri
- [Kirjaesittelyt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/kirjaesittelyt/) - KIRJAESITTELYT Tietoa kirjaesittelyistä Kirjaesittelyt-osion on kirjoitettu kirjaesittelyitä kiintymysvanhemmuuteen liittyvistä kirjoista. Kirjoittajat ovat yhdistyksen aktiiveja. Kirjaesittelyt on jaettu kolmeen kategoriaan: kasvatusaiheiset kirjat, muut kirjat ja kirjat lapsille ja nuorille. Osa kirjaesittelyistä on lyhyempiä esittelyitä, kun taas joistain kirjoista löydät todella laajan esittelyn. Mikäli jokin kirja puuttuu esittelyistä, otamme mielellämme kirjavinkkejä vastaan sähköpostitse (info@kiintymysvanhemmuus.fi) tai sosiaalisen median kanavissa.
- [Vanhemmuudessa kasvaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/vanhemmuudessa-kasvaminen/) - Vanhemmuudessa kasvaminen Työkaluja matkaan Blogitekstit aiheesta Ehdoton rakkaus ja vanhemmuuden ihanne Harjoitus kirjasta: Elina Kauppila – Minä tunnen tunteeni Hermoston rauhoittuminen vireystilasta Hidasta – 10 vinkkiä läsnäolevampaan vanhemmuuteen Hidastamisen taito Kannustavan vuorovaikutuksen voima Love flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon Läsnäoleva kuunteleminen ja vanhemmuus Mallioppimisen merkitys lempeässä kasvtauksessa ja perheiden arjessa Miten lievittää huolta
- [Vauvat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/vauvat/) - Vauvat Vauvan hoito Blogitekstit aiheesta Ihokontakti Itku vahvistaa keuhkoja ja muita myyttejä kasvatuksesta Kantaminen Kiinteisiin tutustuminen, sormiruokailu ja puhemotoriikan kehittyminen – yhden puheterapeutin kannanotto Kiintymysvanhemmuus Kosketus – sylin ja halien suojaava vaikutus Lempeä kasvatus isän näkökulmasta Miten hoitaa vauvaa lempeästi? Miten löytää oma tapa olla vanhempi? Oikeus kosketukseen ja koskemattomuuteen Sormiruokailu Sormiruokailun pieni muistilista Vauvaviittomat osana
- [Sunnuntai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_sunnuntai/) - Kiitos Lempeän kasvatuksen viikosta ja hyvää äitienpäivää! Tunnetaitojen oppimisella on useissa eri tutkimuksissa huomattu olevan monia myönteisiä vaikutuksia, jotka edistävät lapsen hyvinvointia. Tunteiden ilmaiseminen, tunteista puhuminen ja tunteiden säätelyn oppiminen auttavat lasta ymmärtämään tunteita ja säätelemään tunteita sopivalla tavalla. Tämä parantaa lapsen pärjäämistä sosiaalisissa suhteissa. Tunnetaitojen vaikutus näkyy niin koulumenestyksessä, fyysisessä toimintakyvyssä kuin käyttäytymisessäkin. Hyvät
- [2024](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2024/) - Lempeän kasvatuksen viikko 2024 Tunnetaidot - iloa vanhemmuuteen Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolle! Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetään jälleen toukokuussa, 6.5.-12.5. Viikon teemana on Tunnetaidot – Iloa vanhemmuuteen. Viikko tulee pitämään sisällään uusi podcast-jaksoja, kaksi luentoa, uusia blogitekstejä, uusia tuotteita verkkokauppaan ja paljon muuta! Löydät viikon materiaaleista vinkkejä, miten tulla toimeen niin lasten kuin omien tunteiden kanssa. Luennot
- [Lauantai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_lauantai/) - Omien tunteiden säätely Omien tunteiden säätely on usein vanhemmuuden vaikein osa. Sitä ei moni ajattele siinä vaiheessa, kun tulee vanhemmaksi. Lapsemme osuvat usein meidän vanhempien kipupisteisiin päivittäin. Heillä on kyky kaivautua syvälle sisimpäämme tunnetasolla. Tunnetaitojen osalta olisi tärkeä muistaa, että ihan kuten meidän aikuisten täytyy olla uteliaita lapsemme käytöstä ja tunteita kohtaan, on myös tärkeää olla
- [Perjantai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_perjantai/) - Teini-ikäisten tunnetaidot Teini-ikään kuuluu paljon tunteita. Hävettää, ahdistaa ja ärsyttää, mutta ihastuminen viekin pään pilviin ja jalat irti maasta. Teini-iässä tunteet tuntuvat ja näkyvät ja tunteiden suuret vaihtelut ovat myös täysin normaaleja. Tunnetaidot ottavat kuitenkin takapakkia. Aivojen limbinen järjestelmä kehittyy valtavin harppauksin teini-iässä. Limbinen järjestelmä säätelee tunneaktivaatiota, saa aikaan mielihyvän ja mielipahan vaikutuksia sekä säätelee
- [Torstai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_torstai/) - Koululaisen tunnetaidot Koululaisella on jo repussaan useita taitoja, mutta edelleen lapsi kaipaa aikuisen tukea tunteiden säätelyssä. Koulupäivään mahtuu kosolti eri tunteita: iloa, riemua, pettymystä, epävarmuutta, pelkoa, ikävää, onnistumisen tunnetta sekä monia muita. Tunnetaitojen harjoitteleminen kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Jokaisen koululaisen arjessa näitä taitoja tulisi siis harjoitella myös koulussa. Tärkein harjoitteluympäristö on kuitenkin koti ja vanhemmat. Sitä
- [Keskiviikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_keskiviikko/) - Leikki-ikäisen tunnetaidot Leikki-ikä on ihanaa ja upeaa aikaa. Leikki-ikäinen on iloinen, toimelias ja utelias. Hänen kanssaan voi puuhata jo lähes mitä vain, ja hän nauttii vanhemman seurasta. Leikki-ikäisen kanssa tunteista voi jutella ja pohdiskella niitä yhdessä. Lapsi ilmaisee omaa tahtoaan vahvasti ja testaa aikuisten asettamia rajoja. Oman tahdon ilmaiseminen on itsenäistymisen kannalta erittäin tärkeä vaihe
- [Tiistai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_tiistai/) - Alle 3-vuotiaiden tunnetaidot Yleensä viimeistään taaperoiässä vanhemmat havahtuvat siihen, että lapsen tunnetaidot vaativat harjoittelua. Raivokohtaus yllättää kun kenkä ei mene jalkaan, eron hetkellä surullinen itku jatkuu ikuisuudelta tuntuvan ajan, jumpassa riemu ja ilo saavat lapsen riehaantumaan. Tunnekasvatuksen voi kuitenkin aloittaa jo vauvan kanssa. Vauvan tunnekasvatus on esimerkiksi kanssasäätelyä, sylissä pitämistä sekä lapsen lohduttamista ja tarpeisiin vastaamista.
- [Maanantai](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv_maanantai/) - Tervetuloa Lempeän kasvatuksen viikolle 2024! Tunnetaidot – Iloa vanhemmuuteen Tunnekasvatus on yksi tämän hetken kasvatuksen kuumimmista aiheista. Tunnetaidot ovat levinneet myös työelämään ja laajentuneet tunteiden sanoittamisesta moneen eri suuntaan aina tunnejoogasta tunteiden keholliseen kokemiseen ja tunnetaideterapiaan. Tutkimustieto tunnetaitojen tärkeydestä on saanut vanhemmat tietoiseksi siitä, että tunteista pitää puhua ja tunteita saa ja pitää näyttää. Samanaikaisesti
- [Lempeän kasvatuksen viikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/) - Lempeän kasvatuksen viikko Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetään vuosittain. Viikolla on joka vuosi eri teema, jonka ympäriltä Kiintymysvanhemmuusperheet ry tarjoaa monipuolista tietoa ja materiaalia. Parhaiten teemaviikossa pysyt mukana seuraamalla Facebook-sivuamme. Lempeän kasvatuksen viikko 2024 Vuoden 2024 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetään jälleen toukokuussa, 6.5.-12.5. Viikon teemana on Tunnetaidot – Iloa vanhemmuuteen. Viikko tulee pitämään sisällään uusi podcast-jaksoja, kaksi
- [2023](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2023/) - Lempeän kasvatuksen viikko tulee jälleen. Tänä vuonna kantavana teemana – Toimivampi perhe - vahvuutena vuorovaikutus. Tule tutustumaan viikon materiaaleihin!
- [2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2022/) - Lempeän kasvatuksen viikko 2022 Kasvatusmyytit - kuinka olla nykyaikainen vanhempi Vuoden 2022 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetiin 2.-8.5.2022. Viikon teemana oli kasvatusmyytit – kuinka olla nykyaikainen vanhempi. Viikolla pureuduimme myytteihin, joita lasten kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyy. Blogitekstit Lue Blogitekstit Lempeän kasvatuksen viikko 2022 Myytit 1 Jos ei saa rangaista eikä kieltää lasta, niin mitä sitten tilalle? Keinot
- [Tietoiskut](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/tietoiskut/) - Tietoiskut Tietoa kiintymysvanhemmuudesta Tietoiskut-osion vastaukset on koostanut yhdistyksen aktiiveista koostuva työryhmä. Lähteinä on käytetty mm. Kirjaesittelyissä mainittuja teoksia. Kysymysten ja vastausten avulla voi helposti tutustua kiintymysvanhemmuuden taustalla oleviin periaatteisiin ja siihen, miten niitä voi soveltaa käytännössä. Toivottavasti ne antavat eväitä sujuvampaan kanssakäymiseen perheissä. Jos sinulla on mielessä kysymys, johon toivoisit vastausta ja joka mielestäsi sopisi
- [Leikki-ikäiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/leikki-ikaiset/) - Leikki-Ikäiset Apua tunnekuohuihin Blogitekstit aiheesta Anteeksi aidosti Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei Kannustavan vuorovaikutuksen voima Kaupparaivarit ja lempeä kasvatus Kun perheeseemme syntyi sisarus Maanantai-aamun sankarit Miten kohdata lapsi tunnekuohussa? Muista aina Pakko ja itsemääräämisoikeus “Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle Saako joulun alla tuntea? Vapaata curlingia vai
- [Nuoret](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/nuoret/) - Nuoret Apua tunnekuohuihin Blogitekstit aiheesta Anteeksi, aidosti Kannustavan vuorovaikutuksen voima Yhteistyövanhemmuus eroperheessä Miten rakentaa luottamusta nuoren valintoihin? UUSI ”Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle Siltoja rakentamassa Vihan tunnetta kannattaa kuunnella Lue blogiteksteistä, miten rakentaa ja ylläpitää hyvää suhdetta nuoren kanssa, joka haluaa tehdä itse omat päätöksensä, mutta ei aina
- [Koululaiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/koululaiset/) - Koululaiset Apua tunnekuohuihin Blogitekstit aiheesta Anteeksi aidosti Eristäminen – mitä, miksi ja miksi ei? Kannustavan vuorovaikutuksen voima Kaupparaivarit ja lempeä kasvatus Pakko ja itsemääräämisoikeus “Puhuminen, kosketus ja empatia auttavat jo pitkälle” – Vanhemmat kertovat vaihtoehtoja rankaisemiselle Saako joulun alla tuntea Siltoja rakentamassa Vihan tunnetta kannattaa kuunnella Kouluiässä lapsi harjoittelee edelleen tunnetaitoja ja rakentavaa vuorovaikutusta. Lapsi
- [Sinulle vanhempi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/) - SINULLE VANHEMPI Tukea vanhemmuuteen Kiintymysvanhemmuus Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lajityypillisellä tavalla. Yhdistys haluaa jakaa tietoa vauvanhoitotavoista, joilla pystytään tukemaan kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisäämään lapsen ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, pitkä imetys ja kiinteisiin siirtyminen sormiruokaillen, ihokontaktissa oleilu mm.
- [Viestintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tule_mukaan/viestinta/) - Viestintä Yhdistyksen viestinnästä vastaa vapaaehtoistyöhön perustuva viestintätiimi. Tiimi koostuu viestintä-, media- ja kasvatusalan ammattilaisista, ja sen tarkoituksena on tuottaa monipuolisesti tutkittuun tietoon perustuvia sisältöjä yhdistyksen käyttöön. Yhdistys tuottaa pääasiassa tekstejä itse, mutta harkitusti yhdistys julkaisee myös vieraskynäkirjoituksia. Sisältöjä ovat muun muassa aina tutkittuun lähdeaineistoon perustuvat tekstit, videot, audiot sekä kuvat. Yhdeksi suosituimmaksi sisällöksi ovat nousseet KiVan
- [2018](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2018/) - Lempeän Kasvatuksen Viikko 2018 Tunnetaidot Vuonna 2018 vietettiin ensimmäistä Lempeän kasvatuksen viikkoa teemalla tunnetaidot. Viikkoa vietetiin 5.-13.5.2018. Täältä löydät kaikki viikolla esitellyt materiaalit. Blogitekstit Lue Blogitekstit Tervetuloa mukaan teemaviikolle! Tunnetaitoja voi oppia vielä aikuisiälläkin Vihan tunnetta kannattaa kuunnella Kirjaesittelyt Lue kirjaesittelyt Cacciatore, R. 2008. Kiukkukirja – aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään. Väestöliitto. Jääskinen, A.-M. 2017. Mitä sä rageet?
- [2019](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2019/) - Lempeän kasvatuksen viikko 2019 Rakentava vuorovaikutus perheessä Blogitekstit Lue Blogitekstit Kannustavan vuorovaikutuksen voima Läsnäoleva kuunteleminen ja vanhemmuus Mentalisointi – mitä se on? Miten koin Hanna Savannan haastattelun? Miten koin Lauran haastattelun Mitä on rakentava vuorovaikutus? Pohdintoja siitä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen Rakentava vuorovaikutus työssä perheiden kanssa Sanaton vuorovaikutus Vuorovaikutustavat ovat keinoja – yhteys on
- [2020](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2020/) - Lempeän Kasvatuksen Viikko 2020 Myötätunto perheessä - apua kiukunhallintaan Vuoden 2020 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetiin 21.-27.9.2020. Viikon teemana oli myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan. Blogitekstit Lue Blogitekstit Tervetuloa LKV 2020 Ajatuksiani Ronnie Grandellin haastattelusta Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys Lapsi pyytää aikuista olemaan läsnä Minun myötätuntomatkani Tutkimus- ja ajankohtaiskatsaus meiltä ja maailmalta: itsemyötätunto ja
- [2021](https://kiintymysvanhemmuus.fi/lkv/lkv2021/) - Lempeän kasvatuksen viikko 2021 Tietoinen vanhemmuus - avain lempeään arkeen Vuoden 2021 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetiin 10.-16.5.2021. Viikon teemana oli tietoinen vanhemmuus – avain lempeään arkeen. Tietoinen vanhemmuus sisältää ymmärryksen & tietoisuuden, läsnäolon, yhteyden, myötätunnon, hyväksynnän sekä itsenäisyyden. Blogitekstit Lue Blogitekstit Tervetuloa LKV 2021 Harjoitus: Minä tunnen tunteeni -kirjasta Itsenäisyys Lapsen itsenäisyyden tukeminen Love Flooding
- [Synnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/sinulle_vanhempi/synnytys/) - Synnytys Synnytys ja synnytykseen valmistautuminen Blogitekstit aiheesta Synnytykseen valmistautuminen Synnytys Lohtua koronaepidemian keskelle Kaksi erilaista synnytystä Kotisynnytykseni Syntymän jälkeen Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön,

## Omat mallit

- [Default Kit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=default-kit)
- [Kirjaesittely sarja lkv](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittely-sarja-lkv) - Tom Percival, Kumma-kustannus, 2021-2023. Pienet, suuret tunteet -sarjaan kuuluu tällä hetkellä 7 suomennettua kirjaa Tom Percivalilta. Jokainen kirja kertoo eri tarinan ja hahmot vaihtuvat kirjojen välillä. Kirjat toimivat siis mainiosti erikseen. Sarjasta voi siis poimia juuri sen kirjan, joka koskettaa juuri sillä hetkellä lasta, tai joka kiinnostaa häntä.Kirjojen ulkoasu on raikas ja räiskyvä. Pidän erityisesti
- [Blogi lkv](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=blogi-lkv-2) - ag – Julkaistu 5/2024. Lähteet A
- [LKV2023](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv2023) - Tänään keskitymme lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen. Päivän tekstit sopivat kaikille lasten kanssa toimiville aikuisille, vaikka asiaa pohditaankin ennen kaikkea lähimpien hoivaajien kautta: vanhempien, bonusvanhempien ja esimerkiksi sijaisvanhempien suhteen kautta. Perjantain materiaaleista löytyy laajemmin myös muista aikuisen ja lapsen välisistä suhteista. Lempeässä kasvatuksessa puhutaan monesti lapsen ja aikuisen välisestä yhteydestä, johon tämän päivän julkaisuista löytyykin
- [koonti 2023](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=koonti-2023) - Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla tutkimme perhesuhteita ja mietimme, miten saamme vuorovaikutuksesta toimivampaa. Minkälainen sinun perheesi on? Keitä siihen kuuluu? Perheitä on monenlaisia ja monen kokoisia, jokainen omanlaisensa. Perhekokemus on jokaiselle yksilöllinen, vaikka perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa ollaan totuttu käsittämään perheenä vain ydinperhe. Toiset laskevat perheeseen mukaan myös ystävät ja rakkaimmat sukulaiset toiselta paikkakunnalta, kun taas
- [Kahvilat - POISTA](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kahvilat-poista) - Helsingin seutu Helsingin seudun paikallistoimintaan kuuluu tällä hetkellä Espoossa toimiva KiVa perhekahvila Luumupuu ja Järvenpäässä toimiva KiVa perhekahvila Kirsikkapuu. Perhekahvila Oliivipuu Helsingissä on avautumassa keväällä 2023. Tällä hetkellä tauolla ovat KiVa vauvakahvila Katajapuu ja Helsingissä toimivat KiVat perhekahvilat Pajupuu ja Poppelipuu. Perhekahvilat ovat kaikille avoimia: kahvilassa vaihdetaan ajatuksia lempeästä kasvatuksesta, erilaisista teema-aiheista ja ennen kaikkea tutustutaan samanhenkisiin
- [Perhekahvilat aloitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=perhekahvilat-aloitus) - Aktiiviset perhekahvilat Uusia vetäjiä etsivät perhekahvilat Tauolla olevat perhekahvilat Aktiiviset perhekahvilat Tähän listaus aktiivisista kahviloista Espoo Luumupuu Kouvola Mandariinipuu Uusia vetäjiä etsivät perhekahvilat Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Tauolla olevat perhekahvilat Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit
- [Perhekahvilat - pohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=perhekahvilat-pohja) - Espoo: KiVa Luumupuu Mitä tietoja tähän halutaan?? kuun ensimmäinen ja viimeinen torstai Me-Talo Espoon-keskus, Terveyskuja 2B Facebook Instagram Seinäjoki: KiVa Saarnipuu Mitä tietoja tähän halutaan?? XXX Facebook Instagram Lahti: KiVa Setripuu Mitä tietoja tähän halutaan?? kuun ensimmäinen ja viimeinen torstai Me-Talo Espoon-keskus, Terveyskuja 2B Facebook Instagram Rovaniemi: KiVa Kuusipuu Mitä tietoja tähän halutaan?? Facebook Instagram
- [Features 3](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=features-3) - Feature One Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adip iscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt. Call to Action Feature Two Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adip iscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt. Call to Action Feature Three Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adip iscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt. Call
- [LKV 6](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-6) - Kuvat ja Kuvataulut
- [LKV 5](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-5) - Podcastit Minipodimme kertoo tiiviisti, millaista on tietoinen vanhemmuus. Minipodissa myös muistutetaan, että on ihan normaalia, jos joskus menee hermot arjen kiireissä. Tietoisen läsnäolon keinoin myös niistä tilanteista on mahdollista selvitä. Videot Elina Kauppila on kirjailija, mindfulness MBSR -ohjaaja CFM® ja valtuutettu Toimiva Perhe- ja Toimiva Vuorovaikutus -ohjaaja. Haastattelussa käsittelemme tietoista vanhemmuutta. Heli Mäkelä on koulutukseltaan
- [LKV 4](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-4) - Blogitekstit Lue Blogitekstit Tervetuloa LKV 2021 Harjoitus: Minä tunnen tunteeni -kirjasta Itsenäisyys Lapsen itsenäisyyden tukeminen Love Flooding – menetelmä yhteyden luomiseen ja ylläpitoon Mitä uusin tutkittu tieto kertoo tietoisesta vanhemmuudesta? Tutkimus- ja ajankohtaiskatsaus meiltä ja maailmalta: itsemyötätunto ja myötätunto Kirjaesittelyt Lue kirjaesittelyt Kabat-Zinn, M. & Kabat-Zinn, J. 2011. Jokapäiväiset ilonaiheet: vanhemmuus ja tietoinen läsnäolo. Basam Books.
- [LKV 3](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-3) - Vuoden 2021 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetiin 10.-16.5.2021. Viikon teemana oli tietoinen vanhemmuus – avain lempeään arkeen. Tietoinen vanhemmuus sisältää ymmärryksen & tietoisuuden, läsnäolon, yhteyden, myötätunnon, hyväksynnän sekä itsenäisyyden.
- [LKV 2](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-2) - Tietoinen vanhemmuus - avain lempeään arkeen
- [LKV 1](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-1) - Lempeän kasvatuksen viikko 2021
- [Kirjaesittelyt vanha (talteen)](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittelyt-vanha-talteen) - Kasvatusaiheisia kirjoja Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. ** Cacciatore, R. 2008. Kiukkukirja – aggressiokasvattajan käsikirja vauvasta kouluikään. LUUKKU 2 ** Faber, A. & Mazlish, E. 2012. How to talk so kids will listen and listen so kids will talk. Ferrucci, P. 2000. Kuuntele lastasi: Mitä vanhemmat voivat oppia lapsiltaan. ** Greene, Roos W. 2006. Tulistuva lapsi
- [POISTA 2](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=poista-2) - Tervetuloa tutustumaan tietoiskuihin siitä, mitä on kiintymysvanhemmuus ja lempeä kasvatus. Tässä osiossa tutustutaan kiintymysvanhemmuuteen, lempeään kasvatukseen, rakentavaan vuorovaikutukseen, tietoiseen vanhemmuuteen ja itsemyötätuntoon. Mikäli kiintymysvanhemmuus on sinulle uutta, kannattaa aloittaa tästä osiosta. Mikä on kiintymyssuhdeteoria ja miten se liittyy kiintymysvanhemmuuteen? Mitä on lempeä kasvatus? Miten lempeä kasvatus näkyy perheen vuorovaikutuksessa? Miksi lempeä kasvatus ei toimi toivotulla
- [POISTA](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=poista) - Tietoiskut-osion vastaukset on koostanut yhdistyksen aktiiveista koostuva työryhmä. Lähteinä on käytetty mm. Kirjaesittelyissä mainittuja teoksia. Kysymysten ja vastausten avulla voi helposti tutustua kiintymysvanhemmuuden taustalla oleviin periaatteisiin ja siihen, miten niitä voi soveltaa käytännössä. Toivottavasti ne antavat eväitä sujuvampaan kanssakäymiseen perheissä. Jos sinulla on mielessä kysymys, johon toivoisit vastausta ja joka mielestäsi sopisi listaan, voit laittaa
- [Sivun eka palkki POISTA](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=sivun-eka-palkki-poista) - Tietoiskut-osion vastaukset on koostanut yhdistyksen aktiiveista koostuva työryhmä. Lähteinä on käytetty mm. Kirjaesittelyissä mainittuja teoksia. Kysymysten ja vastausten avulla voi helposti tutustua kiintymysvanhemmuuden taustalla oleviin periaatteisiin ja siihen, miten niitä voi soveltaa käytännössä. Toivottavasti ne antavat eväitä sujuvampaan kanssakäymiseen perheissä. Jos sinulla on mielessä kysymys, johon toivoisit vastausta ja joka mielestäsi sopisi listaan, voit laittaa
- [Fanni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=fanni) - FANNI-TUNNETAITOSARJA Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, Kumma-kustannus, 2020. Lapsille, lapsiperheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu Fanni-tunnetaitosarja (Kumma-kustannus) on ilmestyttyään löytänyt tiensä monen lapsiperheen kotiin. Sarjan ovat kirjoittaneet lasten kehitykseen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. Kirjan ihastuttavan kauniista ja lämminhenkisestä kuvituksesta puolestaan vastaa Linnea Bellamine. Viidestä kirjasta ja tunnetaitokorteista koostuvan
- [LKV - päiväkohtainen sivu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtainen-sivu) - Kiintymysvanhemmuus ymmärretään usein väärin, ja lempeästi kasvattavat saattavat kuulla kauhistelua tai syyllistämistä siitä, etteivät rankaise lasta tai siitä, että pyrkivät ymmärtämään lasta ja hänen tunteitaan. Lempeän kasvatuksen viikon ensimmäisenä päivänä pureudummekin kiintymysvanhemmuuteen ja lempeään kasvatukseen liittyviin myytteihin. Myytit Miksi lempeä kasvattaja ei rankaise lastaan? Miksi ei-sana ei tehoa? Mitä lempeä kasvattaja ajattelee rajoista ja tunteista? Lue
- [LKV - päiväkohtaisten sivujen rakenne 2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtaisten-sivujen-rakenne-2022) - Kiintymysvanhemmuus ymmärretään usein väärin, ja lempeästi kasvattavat saattavat kuulla kauhistelua tai syyllistämistä siitä, etteivät rankaise lasta tai siitä, että pyrkivät ymmärtämään lasta ja hänen tunteitaan. Lempeän kasvatuksen viikon ensimmäisenä päivänä pureudummekin kiintymysvanhemmuuteen ja lempeään kasvatukseen liittyviin myytteihin. Myytit Miksi lempeä kasvattaja ei rankaise lastaan? Miksi ei-sana ei tehoa? Mitä lempeä kasvattaja ajattelee rajoista ja tunteista? Lue
- [LKV - päiväkohtainen otsikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtainen-otsikko) - “Erehtymätön ja täydellinen vanhempi” – MYYTTEJÄ VANHEMMUUDESTA
- [LKV - päiväkohtaisen sivun pohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtaisen-sivun-pohja) - Kun vauva kasvaa taaperoksi, koko vanhemmuuden asetelma muuttuu. Yhtäkkiä käsissä on näkyvä, kuuluva ja ennen kaikkea tahtova lapsi, jonka käyttäytyminen saattaa nostattaa kulmakarvoja ympärillä olevissa. Tämän päivän teksteissä pureudutaan taaperoikäisiin liittyviin myytteihin. Tavoitteleeko lapsi tosiaan valtaa vanhemman yli, kun hän tahtoo? Yrittääkö lapsi vain pompotella aikuista? Onko uhmaaminen huonoa käytöstä? Lue lisää taaperon mielenliikkeistä ja
- [LKV - päiväkohtainen alustuspohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtainen-alustuspohja-2) - Päivän yleisteksti Alustus Alustus Alustus Lataa tästä itsellesi LKV2021 Facebook-profiilikuvakehys Osoita tukesi ja lataa Lempeän kasvatuksen viikko 2022 -profiilikuvakehys klikkaamalla linkkiä: XXX. Löydät kehyksen myös hakemalla Facebookin kehyksistä hakusanalla: Lempeän kasvatuksen viikko 2022. Lempeän kasvatuksen viikon arvonnat Järjestämme viikon aikana useana päivänä somekanavissamme erilaisia arvontoja. Luvassa on upeita kirjapalkintoja sekä tuotepalkintoja. Laita siis seurantaan kaikki yhdistyksen
- [LKV - päiväkohtainen podcast](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtainen-podcast) - Kuuntele podcastista, miten Petra Masko ja xxx purkavat myyttejä!
- [LKV - päiväkohtaisen teeman esittely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtaisen-teeman-esittely) - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo..
- [Kirjaesittely Lkv-logolla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittely-lkv-logolla) - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lisää otsikkotekstisi tähän Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar
- [LKV - päiväkohtaiset lyhyet kuvaukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-paivakohtaiset-lyhyet-kuvaukset) - Maanantai 2.5. Tänään teemana on XXX. Katso päiväkohtaiset materiaalit.
- [LKV - 2. aloitusteksti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-2-aloitusteksti) - Vuoden 2021 Lempeän kasvatuksen viikkoa vietetiin 10.-16.5.2021. Viikon teemana oli tietoinen vanhemmuus – avain lempeään arkeen.
- [LKV - 1. Otsikkopalkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-1-otsikkopalkki) - Tietoinen vanhemmuus - avain lempeään arkeen
- [LKV - yläkuvapalkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-ylakuvapalkki)
- [Lue lisää](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lue-lisaa) - Lue lisää Lorem ipsum
- [Tieoiskun Lue lisää -palkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=tieoiskun-lue-lisaa-palkki) - Lue lisää aiheesta Kirjaesittely: Toimiva perhe
- [Tietoisku - pohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=tietoisku-pohja)
- [Kuva](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kuva) - Leikki-Ikäiset
- [Kirjaesittely tekstipohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittely-tekstipohja-2) - Mirja Sinkkonen, Kirjapaja, 2016. SÄRKYNYT SYDÄN JA SYLI MIKÄ MEITÄ LOHDUTTAA MURHE JA MELANKOLIA HERKÄSTI HAAVOITTUVA MIELI ITSETUNTO VOI KOHENTUA KOHTAAMISISSA TURVATON JA KAUHUISSAAN PYRKIMYS MIELENRAUHAAN MYÖTÄTUNTO ITSEÄ KOHTAAN Katseen merkitys
- [Kirjaesittely tekstipohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittely-tekstipohja) - Mirja Sinkkonen, Kirjapaja, 2016. Mielen hoiva on psykologi, psykoterapeutti ja psykoterapeuttikouluttaja Mirja Sinkkosen kirjoittama kirja myötätunnosta ja lohdutuksesta voimavarana – etenkin myötätunnosta ja ymmärryksestä itseä kohtaan. Kirja on kirjoitettu lempeällä otteella ja se on helppo- ja nopealukuinen. Kappaleet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Voisi sanoa, että vaikka kirjassa käsitellään vaikeitakin aiheita, se on silti hyvän mielen
- [Kirjaesittelypohja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kirjaesittelypohja) - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lisää otsikkotekstisi tähän Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar
- [Blogin tekstipalkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=blogin-tekstipalkki) - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
- [LKV: Blogit, kirjaesittelyt ja UKK:T](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-blogit-kirjaesittelyt-ja-ukkt) - Blogitekstit Tekstiä tähän Lue Blogitekstit Sy Kirjaesittelyt Tekstiä tähän Lue kirjaesittelyt Synny UKK:t Tekstiä tähän Lue kirjaesittelyt Synny
- [LKV: Podcast ja Videot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-podcast-ja-videot) - Podcastit Tekstiä tähän Videot Tekstiä tähän
- [LKV: Blogit ja kirjaesittelyt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-blogit-ja-kirjaesittelyt) - Blogitekstit Tekstiä tähän Lue Blogitekstit Sy Kirjaesittelyt Tekstiä tähän Lue kirjaesittelyt Synny
- [LKV - kuvatauluja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=lkv-kuvatauluja) - Kuvatauluja Interdum exercitation penatibus, praesentium facilisi accusamus fermentum, sagittis.
- [Alasivun eka palkki (otsikko)](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=alasivun-eka-palkki-otsikko) - Tukea vanhemmuuteen
- [Kuvahyrrä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kuvahyrra-2) - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.
- [Alasvetovalikko, kuva ja teksti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=alasvetovalikko-kuva-ja-teksti) - Lorem ipsum Imetys Lorem ipsum Lapsentahtinen pulloruokinta Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo. Maidon maistaja tiedon tietäjä Vaihtele sisältöä
- [Alasvetovalikko (pitkä)](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=alasvetovalikko-pitka) - Mtv3 Uutisaamu 2021 Lempeän kasvatuksen viikolla 2020 KiVa ry Uutisaamun vieraina Lempeän kasvatuksen viikolla annettiin apuja kiekunhallintaan. Uutisaamun vieraina olivat kirjailija Elina Kauppila ja Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n varapuheenjohtaja Petra Masko. Katso Uutisaamun haastattelu tästä. Lapin Kansa 9.10.2020 Lauantaivieras: lapset tarvitsevat aikuisten esimerkkiä sosiaalisten taitojen opetteluunLapin Kansan Lauantaivieras kirjoittajana oli Anu Toivonen. Hän on rovaniemeläinen kahden lapsen
- [Valkoinen pohja 3 saraketta, teksti ja alasvetovalikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=valkoinen-pohja-3-saraketta-teksti-ja-alasvetovalikko) - Alla olevat rekisteri- ja tietosuojaselosteet selvittävät, miten yhdistys käsittelee henkilötietoja. Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta sekä kansallista lainsäädäntöä. Selosteita voidaan päivittää esim. lainsäädännön muutuessa tai toimintatapojemme tarkentuessa. Kunkin selosteen viimeisimmän päivityspäivämäärän näet linkin jälkeen. Tietosuojaseloste 2021 Evästeet ja muut seurantatekniikat Näillä sivuilla käytetään evästeitä (cookie). Niiden tarkoituksena on varmistaa sivuston teknillinen toiminnallisuus.
- [Valkoinen pohja otsikolla, tekstillä ja alasvetovalikolla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=valkoinen-pohja-otsikolla-tekstilla-ja-alasvetovalikolla) - Rekisteri- ja tietosuojaselosteet
- [Pääsivun otsikko + kuva + teksti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-otsikko-kuva-teksti) - Ota yhteyttä Ota yhteyttä yhdistykseen: info@kiintymysvanhemmuus.fi Hallituksen jäsenet löydät täältä. Jäsenasioissa ota yhteyttä: jasenet@kiintymysvanhemmuus.fi Medialle
- [Pääsivun ensimmäinen palkki otsikko + teksti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-ensimmainen-palkki-otsikko-teksti) - Yhdistyksen tarkoitus Kiintymysvanhemmuusperheet ry on yhdistys lapsentahtisesta ja lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille. Yhdistyksen pyrkimys on tarjota kohtaamismahdollisuuksia ja toimia vertaistukialustana vanhemmille sekä jakaa tietoa lempeästä vauvanhoidosta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta isompien lasten kanssa. Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Perusoletuksena on, että lapset ovat synnynnäisesti
- [Pääsivun ensimmäinen palkki kuvalla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-ensimmainen-palkki) - Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lajityypillisellä tavalla. Yhdistys haluaa jakaa tietoa vauvanhoitotavoista, joilla pystytään tukemaan kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisäämään lapsen ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, pitkä imetys ja kiinteisiin siirtyminen sormiruokaillen, ihokontaktissa oleilu mm. kantovälineiden avulla sekä vessahädästä viestiminen
- [Pääsivun "3 kuvaa" - valikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-3-kuvaa-valikko) - Leikki-ikäiset Vanhemman ja lapsen suhde usein muuttuu vauvan kasvaessa taaperoksi ja leikki-ikäiseksi. Lapsi alkaa ymmärtää olevansa erillinen ja itsenäinen ihminen ja hän osaa jo ilmaista tahtonsa, tai ainakin sebn, että tahtoo ja tuntee. Vanhemmalla onkin oiva tilaisuus opetella lapsen kanssa yhdessä tahdon ilmaisua, tunteiden tunnistamista ja niiden käsittelyä. Lue lisää Koululaiset Lapsi ottaa ensiaskelia maailmassa,
- [Pääsivun "2kuvaa" - valikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-kuvavalikko) - Synnytys Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiin etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle. Lue lisää Lempeä vauvan
- [Pääsivun otsikko palkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=paasivun-otsikko-palkki) - Tukea vanhemmuuteen
- [malli 2](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=malli-2) - Upcoming Tours & Destination Fuerat aestu carentem habentia spectent tonitrua mutastis locavit liberioris. Sinistra possedit litora ut nabataeaque. Setucant coepyterunt perveniunt animal! Concordi aurea nabataeaque seductaque constaque cepit sublime flexi nullus. Learn More
- [Malli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=malli) - Upcoming Tours & Destination Fuerat aestu carentem habentia spectent tonitrua mutastis locavit liberioris. Sinistra possedit litora ut nabataeaque. Setucant coepyterunt perveniunt animal! Concordi aurea nabataeaque seductaque constaque cepit sublime flexi nullus. Learn More
- [Blogitekstit aiheesta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=blogitekstit-aiheesta) - Kiintymyssuhteen muotoutuminen alkaa jo odotusaikana ja lämmin ihmissuhde lapsen ja vanhemman välillä on elinikäinen prosessi. Luonnollisesti sujuvalla synnytyksellä ja ensihetkillä syntymän jälkeen voi saada merkittävän lisäavun sopeutumisessa vanhemmuuteen ja toisaalta vauvan sopeutumiseen elämään kohdun ulkopuolella. Lääkkeetön, omaan tahtiin etenevä synnytys tarjoaa optimaalisen pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle. Blogitekstit aiheesta Synnytykseen valmistautuminen Lohtua
- [aloitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=aloitus) - yhdistyksen tarkoitus Kiintymysvanhemmuusperheet ry on yhdistys lapsentahtisesta ja lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille. Yhdistyksen pyrkimys on tarjota kohtaamismahdollisuuksia ja toimia vertaistukialustana vanhemmille sekä jakaa tietoa lempeästä vauvanhoidosta ja rakentavasta vuorovaikutuksesta isompien lasten kanssa. Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Perusoletuksena on, että lapset ovat synnynnäisesti
- [Kuva + teksti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=kuva-teksti) - Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lajityypillisellä tavalla. Yhdistys haluaa jakaa tietoa vauvanhoitotavoista, joilla pystytään tukemaan kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisäämään lapsen ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, pitkä imetys ja kiinteisiin siirtyminen sormiruokaillen, ihokontaktissa oleilu mm. kantovälineiden avulla sekä vessahädästä viestiminen
- [Alasivun 1 palkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=alasivun-1-palkki) - Tukea vanhemmuuteen
- [Uutta tulossa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=uutta-tulossa) - Kiintymysvanhemmuusperheet ry Rakennamme uuttaa, jaksathan odottaa vielä hetken.
- [Default Kit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=default-kit-2)
- [Default Kit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=default-kit-3)
- [Default Kit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/?elementor_library=default-kit-4)

## Kategoriat

- [Blogi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/category/blogi/)
- [Tietoisku](https://kiintymysvanhemmuus.fi/category/tietoisku/)
- [Kirjaesittely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/category/kirjaesittely/)
- [Lempeän kasvatuksen viikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/category/lempean-kasvatuksen-viikko/)
- [Uutinen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/category/uutinen/)

## Avainsanat

- [paikallistoiminta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/paikallistoiminta/)
- [sormiruokailu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sormiruokailu/)
- [kiintymysvanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiintymysvanhemmuus/)
- [lempeä kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-kasvatus/)
- [rajat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rajat/)
- [perhepeti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhepeti/)
- [rakentava vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rakentava-vuorovaikutus/)
- [aktiivinen kuuntelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aktiivinen-kuuntelu/)
- [leikki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/leikki/)
- [kuuntelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kuuntelu/)
- [kieltäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kieltaminen/)
- [kehuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kehuminen/)
- [minä-viestit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mina-viestit/)
- [itsenäistyminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsenaistyminen/)
- [kiintymyssuhdeteoria](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiintymyssuhdeteoria/)
- [imetys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/imetys/)
- [kantaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kantaminen/)
- [vessahätäviestintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vessahataviestinta/)
- [curling-vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/curling-vanhemmuus/)
- [johdonmukaisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/johdonmukaisuus/)
- [itsemääräämisoikeus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsemaaraamisoikeus/)
- [tahtoikä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tahtoika/)
- [temperamentti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/temperamentti/)
- [vauvanhoito](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvanhoito/)
- [vauvan hoito](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvan-hoito/)
- [kiintymyssuhde](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiintymyssuhde/)
- [ihokontakti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ihokontakti/)
- [tunnekasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunnekasvatus/)
- [läheisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/laheisyys/)
- [ristiriidat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ristiriidat/)
- [empatia](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/empatia/)
- [sisarussuhteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sisarussuhteet/)
- [tunnetaidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunnetaidot/)
- [koululainen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koululainen/)
- [turvataidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turvataidot/)
- [hyväksyntä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hyvaksynta/)
- [kosketus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kosketus/)
- [syli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/syli/)
- [pakko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pakko/)
- [vallankäyttö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vallankaytto/)
- [pakottaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pakottaminen/)
- [rakkaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rakkaus/)
- [mieli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mieli/)
- [tunteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteet/)
- [vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutus/)
- [erityislapsi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/erityislapsi/)
- [lempeäkasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempeakasvatus/)
- [lapsi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsi/)
- [vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmuus/)
- [ilmastonmuutos](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ilmastonmuutos/)
- [vieraskynä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vieraskyna/)
- [yhteyden vaaliminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteyden-vaaliminen/)
- [läsnäoleva kuunteleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lasnaoleva-kuunteleminen/)
- [vuorovaikutustaidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutustaidot/)
- [sosiaaliset taidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sosiaaliset-taidot/)
- [omat rajat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/omat-rajat/)
- [myötätunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/myotatunto/)
- [kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kasvatus/)
- [tunteiden säätely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteiden-saately/)
- [mindfulness](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mindfulness/)
- [tietoisuustaidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tietoisuustaidot/)
- [lapsiperhearki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsiperhearki/)
- [itsemyötätunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsemyotatunto/)
- [mallioppiminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mallioppiminen/)
- [arki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/arki/)
- [perhe](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhe/)
- [aikuinen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aikuinen/)
- [lapsen kehitys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-kehitys/)
- [vauva](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauva/)
- [rauhoittuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rauhoittuminen/)
- [vanhempi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhempi/)
- [hypnosynnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hypnosynnytys/)
- [synnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/synnytys/)
- [uni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uni/)
- [isä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/isa/)
- [nepsylapsi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nepsylapsi/)
- [aistiongelmat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aistiongelmat/)
- [pelko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pelko/)
- [kohtaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kohtaaminen/)
- [sanoittaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sanoittaminen/)
- [joulu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/joulu/)
- [joulupukki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/joulupukki/)
- [tunne-elämä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunne-elama/)
- [puheenjohtaja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/puheenjohtaja/)
- [vireystila](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vireystila/)
- [stressi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/stressi/)
- [minuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/minuus/)
- [odotusaika](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/odotusaika/)
- [avun pyytäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/avun-pyytaminen/)
- [KiVa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiva/)
- [lempeys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempeys/)
- [lapsentahtisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsentahtisuus/)
- [nukkuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nukkuminen/)
- [koronaepidemia](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koronaepidemia/)
- [puhuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/puhuminen/)
- [kasvatustyö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kasvatustyo/)
- [lohtu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lohtu/)
- [vertaistuki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vertaistuki/)
- [vastasyntynyt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vastasyntynyt/)
- [vastine](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vastine/)
- [rankaiseminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rankaiseminen/)
- [tunnekuohu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunnekuohu/)
- [rutiinit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rutiinit/)
- [lapset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapset/)
- [vauvan kehitys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvan-kehitys/)
- [hyvinvointi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hyvinvointi/)
- [vauvan uni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvan-uni/)
- [LKV](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lkv/)
- [itsetunto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsetunto/)
- [ihmissuhteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ihmissuhteet/)
- [tietoinen läsnäolo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tietoinen-lasnaolo/)
- [kuunteleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kuunteleminen/)
- [läsnäolo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lasnaolo/)
- [kiitollisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiitollisuus/)
- [nuori](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nuori/)
- [avoimuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/avoimuus/)
- [turvallisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turvallisuus/)
- [nuoret](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nuoret/)
- [taapero](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taapero/)
- [tietoinen vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tietoinen-vanhemmuus/)
- [itsenäisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsenaisyys/)
- [tunnesäätely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunnesaately/)
- [vinkkilista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vinkkilista/)
- [vauva-aika](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauva-aika/)
- [ongelmanratkaisu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ongelmanratkaisu/)
- [lapsuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsuus/)
- [lapsen kohtaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-kohtaaminen/)
- [lapsen ymmärtäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-ymmartaminen/)
- [yhteyden ylläpito](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteyden-yllapito/)
- [anteeksianto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/anteeksianto/)
- [yhteys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteys/)
- [perheet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perheet/)
- [tasa-arvo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tasa-arvo/)
- [kehonkuva](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kehonkuva/)
- [kunnioitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kunnioitus/)
- [vanhemman hyvinvointi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemman-hyvinvointi/)
- [harjoitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/harjoitus/)
- [pariharjoitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pariharjoitus/)
- [unikoulu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/unikoulu/)
- [turva](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turva/)
- [Pride](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pride/)
- [vauvat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvat/)
- [viittomat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/viittomat/)
- [varhainen vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/varhainen-vuorovaikutus/)
- [kiinteiden aloitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiinteiden-aloitus/)
- [pulloruokinta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pulloruokinta/)
- [kiintymysvanhemmuuss](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiintymysvanhemmuuss/)
- [lempeän kasvatuksen viikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempean-kasvatuksen-viikko/)
- [hali](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hali/)
- [isyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/isyys/)
- [vanhemmaksi tulo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmaksi-tulo/)
- [hellä kosketus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hella-kosketus/)
- [lupa koskea](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lupa-koskea/)
- [kiinteiden aloittaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiinteiden-aloittaminen/)
- [itsesäätely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsesaately/)
- [vanhat uskomukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhat-uskomukset/)
- [lapsen viesteihin vastaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-viesteihin-vastaaminen/)
- [äidiksi tuleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aidiksi-tuleminen/)
- [vauvakupla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvakupla/)
- [unet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/unet/)
- [aktiivinen synnyttäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aktiivinen-synnyttaminen/)
- [luonnonmukainen synnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/luonnonmukainen-synnytys/)
- [synnytystukihenkilö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/synnytystukihenkilo/)
- [synnytysvoima](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/synnytysvoima/)
- [synnytyskipu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/synnytyskipu/)
- [oksitosiini](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oksitosiini/)
- [synnytyskupla](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/synnytyskupla/)
- [lempeä syntymä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-syntyma/)
- [ensimmäiset vuorokaudet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ensimmaiset-vuorokaudet/)
- [kotisynnytys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kotisynnytys/)
- [jäähy](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/jaahy/)
- [tietoinen ajattelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tietoinen-ajattelu/)
- [tutkimus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tutkimus/)
- [lapsen tarpeet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-tarpeet/)
- [lempeä kohtaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-kohtaaminen/)
- [lempä kasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempa-kasvatus/)
- [ongelmanratkaisutaidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ongelmanratkaisutaidot/)
- [tiedostava vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tiedostava-vanhemmuus/)
- [rinnalle nukuttaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rinnalle-nukuttaminen/)
- [tulkitseminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tulkitseminen/)
- [uni-ikkuna](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uni-ikkuna/)
- [sinä-viestit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sina-viestit/)
- [Love Flooding -menetelmä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/love-flooding-menetelma/)
- [itsekriittisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsekriittisyys/)
- [joustavuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/joustavuus/)
- [rangaistus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rangaistus/)
- [seuraamus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/seuraamus/)
- [palkitseminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/palkitseminen/)
- [tunteiden sanottaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteiden-sanottaminen/)
- [itsetunnon kehitys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsetunnon-kehitys/)
- [päätöksen teko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/paatoksen-teko/)
- [esimerkin voima](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/esimerkin-voima/)
- [pukemistilanteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pukemistilanteet/)
- [siirtymätilanteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/siirtymatilanteet/)
- [siirtymät](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/siirtymat/)
- [sisarukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sisarukset/)
- [ruokailutilanteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ruokailutilanteet/)
- [lapsi mukaan](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsi-mukaan/)
- [tuki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tuki/)
- [ohjeus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ohjeus/)
- [kokonaisvaltainen hyvinvointi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kokonaisvaltainen-hyvinvointi/)
- [keskinäinen kunnioitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/keskinainen-kunnioitus/)
- [toimiva vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/toimiva-vuorovaikutus/)
- [pettymys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pettymys/)
- [tunne](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunne/)
- [EI-sana](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ei-sana/)
- [mainonta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mainonta/)
- [riippuvaisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/riippuvaisuus/)
- [televisio](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/televisio/)
- ["koko kylä kasvattaa"](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koko-kyla-kasvattaa/)
- [kasvattaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kasvattaminen/)
- [terveydenhuolto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/terveydenhuolto/)
- [imetysmyönteisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/imetysmyonteisyys/)
- [perhekeskeisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhekeskeisyys/)
- [osa-aikatyö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/osa-aikatyo/)
- [työ](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tyo/)
- [asenteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/asenteet/)
- [kotivanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kotivanhemmuus/)
- [harrastaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/harrastaminen/)
- [hidas lapsuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hidas-lapsuus/)
- [yhdessä tekeminen perheenä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhdessa-tekeminen-perheena/)
- [oppimistapa](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oppimistapa/)
- [koulunkäynti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koulunkaynti/)
- [opettaja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/opettaja/)
- [päiväkoti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/paivakoti/)
- [työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tyon-ja-perhe-elaman-yhteensovittaminen/)
- [oppia](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oppia/)
- [erilaiset kaudet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/erilaiset-kaudet/)
- [hallitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hallitus/)
- [Facebook-ryhmä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/facebook-ryhma/)
- [lempeä vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-vuorovaikutus/)
- [kasvatustyylit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kasvatustyylit/)
- [uusi hallitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uusi-hallitus/)
- [uudet suunnitelmat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uudet-suunnitelmat/)
- [kognitio](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kognitio/)
- [neurotieto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/neurotieto/)
- [lapsen logiikka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-logiikka/)
- [halaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/halaus/)
- [äitiys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aitiys/)
- [neuropsykologiset erityispiirteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/neuropsykologiset-erityispiirteet/)
- [älypuhelin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/alypuhelin/)
- [nykyvanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nykyvanhemmuus/)
- [huoli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/huoli/)
- [apu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/apu/)
- [omat tarpeet ja tunteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/omat-tarpeet-ja-tunteet/)
- [toisenlaiset perheet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/toisenlaiset-perheet/)
- [yhden vanhemman perhe](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhden-vanhemman-perhe/)
- [neuvottelutaidot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/neuvottelutaidot/)
- [yhteyden luominen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteyden-luominen/)
- [Toimiva perhe -kurssi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/toimiva-perhe-kurssi/)
- [perhepedin turvallisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhepedin-turvallisuus/)
- [vauvaperheet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvaperheet/)
- [vanhemmuuden ydin](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmuuden-ydin/)
- [vaistovanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vaistovanhemmuus/)
- [hoito- ja kasvatusalan ammattilaiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hoito-ja-kasvatusalan-ammattilaiset/)
- [KiVa-hoitaja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiva-hoitaja/)
- [hoitopaikka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hoitopaikka/)
- [huutaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/huutaminen/)
- [lapsen kunnioittaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-kunnioittaminen/)
- [keskusteleva kasvatustyyli](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/keskusteleva-kasvatustyyli/)
- [tunteiden salliminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteiden-salliminen/)
- [satuhieronta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/satuhieronta/)
- [keskustelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/keskustelu/)
- [omien rajojen opettelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/omien-rajojen-opettelu/)
- [kotityöt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kotityot/)
- [sisarus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sisarus/)
- [oma esimerkki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oma-esimerkki/)
- [nukkumisjärjestelyt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nukkumisjarjestelyt/)
- [lapsiperhe](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsiperhe/)
- [imettäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/imettaminen/)
- [voimavarat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/voimavarat/)
- [teemaviikko](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/teemaviikko/)
- [häpeä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hapea/)
- [ei-toivottu toiminta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ei-toivottu-toiminta/)
- [häpeäidentiteetti](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hapeaidentiteetti/)
- [aivotutkimus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aivotutkimus/)
- [viha](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/viha/)
- [sekundaarinen tunne](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sekundaarinen-tunne/)
- [läheisriippuvuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/laheisriippuvuus/)
- [oppiminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oppiminen/)
- [KiVa-perheet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiva-perheet/)
- [yritysmaailma](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yritysmaailma/)
- [anteeksi pyytäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/anteeksi-pyytaminen/)
- [opettelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/opettelu/)
- [eroperhe](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/eroperhe/)
- [luottamus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/luottamus/)
- [yhteistyövanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteistyovanhemmuus/)
- [kannustava vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kannustava-vuorovaikutus/)
- [vuorovaikutuksen diagogi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutuksen-diagogi/)
- [vanemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanemmuus/)
- [joo-asenne](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/joo-asenne/)
- [itsensä kohtaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsensa-kohtaaminen/)
- [uhkailu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uhkailu/)
- [lahjat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lahjat/)
- [tarinat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tarinat/)
- [syöminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/syominen/)
- [omakohtainen kirjoitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/omakohtainen-kirjoitus/)
- [ehdoton rakkaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ehdoton-rakkaus/)
- [työelämä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tyoelama/)
- [sosiaaliala](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sosiaaliala/)
- [perhetyö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhetyo/)
- [ammattilainen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ammattilainen/)
- [täysimetys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taysimetys/)
- [sylivauva](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sylivauva/)
- [vessähätäviestintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vessahataviestinta-2/)
- [vuorovaikutustavat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutustavat/)
- [intuitio](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/intuitio/)
- [tiedostava minä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tiedostava-mina/)
- [tiedostaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tiedostaminen/)
- [avun tarjoaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/avun-tarjoaminen/)
- [kohteliaisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kohteliaisuus/)
- [armollisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/armollisuus/)
- [kosketuksen säännöt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kosketuksen-saannot/)
- [mentalisointi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mentalisointi/)
- [mielen tulkinta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mielen-tulkinta/)
- [mielen lukeminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mielen-lukeminen/)
- [ymmärtäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ymmartaminen/)
- [itse-empatia](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itse-empatia/)
- [arkielämä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/arkielama/)
- [peilisolut](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/peilisolut/)
- [mallin ottaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/mallin-ottaminen/)
- [itsehillintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsehillinta/)
- [lapsen hyvyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-hyvyys/)
- [STOP-harjoitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/stop-harjoitus/)
- [kannustaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kannustaminen/)
- [korona](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/korona/)
- [täydellisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taydellisyys/)
- [vanhemmuuden uupumus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmuuden-uupumus/)
- [vvv](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vvv/)
- [keskittyminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/keskittyminen/)
- [läsnäoleva yhdessaolo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lasnaoleva-yhdessaolo/)
- [toimintamallit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/toimintamallit/)
- [harjoittelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/harjoittelu/)
- [vaistot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vaistot/)
- [kiukunhallinta](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiukunhallinta/)
- [kohtaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kohtaminen/)
- [vertistuki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vertistuki/)
- [leikki-ikäinen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/leikki-ikainen/)
- [erillisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/erillisyys/)
- [yksinäisyys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yksinaisyys/)
- [koululaiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koululaiset/)
- [leikki-ikäiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/leikki-ikaiset/)
- [nuoruusikä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nuoruusika/)
- [hellyydenosoitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hellyydenosoitus/)
- [seksuaali- ja sukupuolivähemmistö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/seksuaali-ja-sukupuolivahemmisto/)
- [silittely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/silittely/)
- [lempeä arki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempea-arki/)
- [vanhemmuudessa kasvaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmuudessa-kasvaminen/)
- [rakkauslanka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rakkauslanka-3/)
- [erossa vanhemmista](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/erossa-vanhemmista/)
- [yökyläily](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yokylaily/)
- [vanhemmaksi kasvaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmaksi-kasvaminen/)
- [odotukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/odotukset/)
- [vanhemmaksi tuleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemmaksi-tuleminen/)
- [lapsuusmuistot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsuusmuistot/)
- [tietoisku](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tietoisku/)
- [itsenäistäminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsenaistaminen/)
- [aggressiivisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aggressiivisuus/)
- [käytös](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kaytos/)
- [kantamisen hyödyt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kantamisen-hyodyt/)
- [Ukrainan kriisi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ukrainan-kriisi/)
- [vauvojen vessähätäviestintä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vauvojen-vessahataviestinta/)
- [uhmäikä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/uhmaika-2/)
- [katse](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/katse/)
- [muutos](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/muutos/)
- [tahto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tahto/)
- [normaali uni](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/normaali-uni/)
- [unirauha](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/unirauha/)
- [kasvatusmyytit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kasvatusmyytit/)
- [lkv2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lkv2022/)
- [lkv2021](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lkv2021/)
- [lkv2019](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lkv2019/)
- [taistele- ja pakanetila](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taistele-ja-pakanetila/)
- [keinot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/keinot/)
- [myytit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/myytit/)
- [taaperot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taaperot/)
- [tunteiden sanoittaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunteiden-sanoittaminen/)
- [valtataistelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/valtataistelu/)
- [häpeäkasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hapeakasvatus/)
- [komminukaatio](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/komminukaatio/)
- [teini](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/teini/)
- [kouluikäiset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kouluikaiset/)
- [isompi lapsi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/isompi-lapsi/)
- [rauhoittua](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rauhoittua/)
- [rentous](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rentous/)
- [voimaantunut](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/voimaantunut/)
- [vanhemman oma hetki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemman-oma-hetki/)
- [perheleiri](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perheleiri/)
- [rentoutuminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/rentoutuminen/)
- [yhdessäolo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhdessaolo-2/)
- [KiVa arki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiva-arki/)
- [vanhemman sairaus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemman-sairaus/)
- [toivo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/toivo/)
- [perhekahvilat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhekahvilat/)
- [syksy](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/syksy/)
- [vanhemman jaksaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vanhemman-jaksaminen/)
- [väsymys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vasymys/)
- [lepo](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lepo/)
- [levon eri muodot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/levon-eri-muodot/)
- [oivallukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/oivallukset/)
- [Joulukalenteri 2022](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/joulukalenteri-2022/)
- [pelit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/pelit/)
- [ruutuaika](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ruutuaika/)
- [luottanus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/luottanus/)
- [teini-ikä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/teini-ika/)
- [koulun aloitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/koulun-aloitus/)
- [lempeän kasvatuksen viikko 2023](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempean-kasvatuksen-viikko-2023/)
- [perheen vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perheen-vuorovaikutus/)
- [vuorovaikutuskokemukset](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutuskokemukset/)
- [vahvuutena vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vahvuutena-vuorovaikutus/)
- [perhedynamiikka](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhedynamiikka/)
- [väitöstutkimus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vaitostutkimus/)
- [vuorovaikutussuhteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vuorovaikutussuhteet/)
- [tutkittu tieto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tutkittu-tieto/)
- [kehitys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kehitys/)
- [lapsen ja aikuisen välinen suhde](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-ja-aikuisen-valinen-suhde/)
- [läsnäolon voima](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lasnaolon-voima/)
- [lempeät vuorovaikutustavat](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lempeat-vuorovaikutustavat/)
- [vahvuusajattelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vahvuusajattelu/)
- [turvan tunne](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turvan-tunne/)
- [nähdyksi tuleminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nahdyksi-tuleminen/)
- [kanssasäätely](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kanssasaately/)
- [sisarussuhde](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sisarussuhde/)
- [isosisarus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/isosisarus/)
- [haastattelu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/haastattelu/)
- [tukiperhevanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tukiperhevanhemmuus/)
- [isovanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/isovanhemmuus/)
- [sopu](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sopu/)
- [varhaiskasvatus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/varhaiskasvatus/)
- [yhteistyö](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteistyo/)
- [kummius](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kummius/)
- [tärkeä ihminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tarkea-ihminen/)
- [turvallinen aikuinen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turvallinen-aikuinen/)
- [väitöskirjatutkimus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vaitoskirjatutkimus/)
- [sateenkaarivanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/sateenkaarivanhemmuus/)
- [suhteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/suhteet/)
- [parisuhde](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/parisuhde/)
- [erimielisyydet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/erimielisyydet/)
- [parisuhteen vuorovaikutus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/parisuhteen-vuorovaikutus/)
- [Perhepiknik](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/perhepiknik/)
- [turvallisuussäännöt](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/turvallisuussaannot/)
- [hermosto](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hermosto/)
- [ennaltaehkäisy](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/ennaltaehkaisy/)
- [älylaitteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/alylaitteet/)
- [kiire](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiire/)
- [hidas vanhemmuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/hidas-vanhemmuus/)
- [aivot](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/aivot/)
- [vinkkejä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vinkkeja/)
- [halaaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/halaaminen/)
- [nauru](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/nauru/)
- [leikkiminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/leikkiminen-2/)
- [lapsen kuormitus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-kuormitus/)
- [lapsen stressi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/lapsen-stressi/)
- [kuormituksen tunnistaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kuormituksen-tunnistaminen/)
- [kuormituksen purkaminen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kuormituksen-purkaminen/)
- [vinkkejä arkeen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vinkkeja-arkeen/)
- [itsenäinen leikki](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/itsenainen-leikki/)
- [kiintymysvanhempi](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kiintymysvanhempi/)
- [vastavuoroisuus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vastavuoroisuus/)
- [eroahdistus](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/eroahdistus/)
- [tunnepäiviäkirja](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tunnepaiviakirja/)
- [stop kiusaamiselle](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/stop-kiusaamiselle/)
- [kaverit](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/kaverit/)
- [vertaisryhymä](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/vertaisryhyma/)
- [esiteini](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/esiteini/)
- [omat tunteet](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/omat-tunteet/)
- [tandem-imetys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/tandem-imetys/)
- [taaperoimetys](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/taaperoimetys/)
- [yhteys lapseen](https://kiintymysvanhemmuus.fi/tag/yhteys-lapseen/)