Kiintymysvanhemmuus (KiVa) ja Lempeä kasvatus kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa, että jokainen vanhempi, joka on kiinnostunut aihepiiristä on tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa arvoteta tai arvioida kenenkään vanhemmuustyylejä, vaan keskitytään kertomaan omia kokemuksia ja havaintoja sekä jakamaan tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta. Kuka tahansa voi siis tulla Facebook-ryhmiimme tai perhekahviloihimme tutkimaan asioita, keräämään tietoa tai lukemaan ja kuuntelemaan vertaisten keskusteluja.
Yhdistyksen arvojen mukaisesti kiintymysvanhemmuutta voidaan toteuttaa monenlaisissa perheissä. Yhdistys on sitoutunut tasa-arvoon ja vastustaa kaikenlaista syrjintää. Perheiden ja perheenjäsenten yksilöllisyyden kunnioitus on tärkeää: perheillä ja lapsilla on oikeus elää itsensä näköistä elämää. Yhdistys puolustaa lapsen itsemääräämisoikeutta.
Meitä seuraavien ja KiVaa perheissään toteuttamaan pyrkivien on tärkeä muistaa, että kyseessä on kasvatusfilosofia, arvoperusta, joka voi ohjata omaa toimintaa, mutta ei varsinaisesti määrää tai sanele, mitä pitää tai ei pidä tehdä. Ei ole olemassa 100% KiVa-vanhempaa, koska semmoista määritelmää ei ole tarpeen, eikä mahdollista luoda. Vaikka Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n materiaaleissa on paljon tärkeää tietoa lapsen kohtaamisesta ja Lempeästä kasvatuksesta, on tärkeää, että jokainen vanhempi osaa käyttää tarjottua tietoa itselleen sopivalla tavalla, ja luo viime kädessä oman kasvatuskäsityksensä itse. Vanhemmuus tarjoaa parhaimmillaan loistavan mahdollisuuden itsetutkisteluun ja -kasvuun, ja omien kasvatustavoitteiden ja -tyylien pohtiminen on osa sitä. Yhdistys kannustaa tiedostavaan, itsemyötätuntoiseen ja lempeään vanhemmuuteen itsekriittisyyden ja ehdottomuuden sijaan.
Tapaan, jolla kohtaamme lapsemme vaikuttavat muun muassa omat tiedot, taidot, arvot, kokemukset, tekemämme itsetutkiskelu sekä se, miten meidät on lapsena kohdattu. Pelkkä tieto Lempeästä kasvatuksesta ei siis ole lainkaan ratkaiseva tekijä. Näin ollen kiintymysvanhemmuus ja etenkin Lempeä kasvatus näyttäytyvät jokaisessa perheessä omalla, ainutlaatuisella tavallaan. Vaikka ei tietäisi kaikkea ja toimisi saatujen vinkkien tai kirjoista luetun mukaan, on silti lupa ja oikeus tuntea itsensä hyväksi vanhemmaksi. Tässä auttaa oma, selkeä kasvatusnäkemys ja juuri itselle sopivaksi asetetut tavoitteet.
Samasta syystä vanhempien ei ole tarpeen eikä kannattava vertailla itseään muihin vanhempiin. Olemme ainutlaatuisia, arvokkaita ja hyviä juuri näin. Toteutamme vanhemmuutta omiin arvoihimme nojaten, omalla ainutlaatuisella tavallamme. Jos näyttää siltä, että oma haavevanhemmuus ja arki eivät kohtaa, on ehkä syytä tarkastella haaveita uudestaan ja asettaa tavoitteet sille tasolle, jotka juuri minun on mahdollista saavuttaa. Nollasta sataan sekunnissa kiihtyvästä Pikkumyystä ei tule Muumimammaa vanhemmuuden myötä, vaikka näin kovasti toivoisikin. Tämä ei tarkoita, etteikö vanhemmuudessa voisi kehittyä. Voi, ja usein pitääkin. Vanhemmuustaitoja voi harjoitella ja tietoa lisäämällä ja tunnetaitoja harjaannuttamalla, vaikkapa yhdistyksen tarjoamilla luennoilla ja kursseilla.
Kiintymysvanhemmuuden pariin löytäneitä vanhempia yhdistääkin aikuisen oma tahto tutkiskella ja kehittää itseään. Kun puhutaan lapsentahtisuudesta, tarkoitetaan sitä, että sallitaan lapsen olla lapsi ja kehittyä, itsenäistyä ja kasvaa omaan tahtiinsa samalla, kun ollaan mahdollisimman hyvänä mallina lapselle. Näin ollen voisi sanoa, että paine kasvusta keskittyy enemmän aikuiseen kuin lapseen. Tällöin mietitään, mitä minä voin tehdä ymmärtääkseni lasta sen sijaan, että pohditaan, mikä lapsessa on vikana tai mitä hänelle pitäisi tehdä. Kiintymysvanhemmuuden ja Lempeän kasvatuksen ehkä keskeisin asia on lapsen ymmärtäminen. Aikuisen on siis pyrittävä ymmärtämään lasta, ja selitettävä lapselle aikuisten maailmaa. Lapsen ymmärtäminen ei kuitenkaan tule onnistumaan mikäli aikuinen ei ymmärrä itseään. Halu ja kyky tutkia omia tunteita, tarpeita ja ajatuksia kehittää myös vanhemmuutta. Ymmärryksen kautta löytyy mahdollisuus tarjota myötätuntoa, niin itselle kuin lapsillekin, myös hankalissa tilanteissa.
On tärkeä muistaa, että Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n ylläpitämä vertaistukitoiminta ei ole niksipirkka tai kysy-vastaa palsta, eikä meillä myöskään ole tukihenkilöitä, jotka ratkoisivat perheiden pulmia. Kuhunkin perheeseen sopivat yksilölliset ratkaisut löytyvät perheen sisältä, mutta joskus neuvon kysyminen vertaisilta herättelee katsomaan asioita eri näkökulmista ja muiden kokemusten, tiedon ja ideoiden lukeminen auttaa usein löytämään sen itselle parhaan ratkaisun. Reflektointi on mielekkäämpää vertaisten kanssa ja ajatusten pallotelu lisää tietoa myös minusta itsestäni. Hyvin rakennetun tietopohjan päälle on helpompi lähteä rakentamaan omiin arvoihin perustuvaa, ainutlaatuista Meidän Perheen KiVaa.
Mitä se juuri sinulle merkitsee?
– Petra Masko –
Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2021.