Jatkuva ylikierroksilla käyminen on nykyisin täysin normaali tila suurelle osalle ihmisistä. Tahtia kannattaa välillä hiljentää, jotta ei löydä itseään jyrkänteen reunalta. Ylivireys on nykyisen elämäntyylin seurausta. Ylivireystila on stressireaktio, jossa keho on virittäytynyt reagoimaan kaikkeen nopeasti. Tässä tilassa keskittyminen terästäytyy lyhyiksi hetkiksi ja lihaksiin siirtyy nopeasti energiaa. Tila on tärkeä ja kehittynyt evoluution saatossa suojelemaan ihmistä, valmistautumaan pakenemaan. Edelleen tänä päivänä tila voi vaaratilanteessa pelastaa henkiä, mutta ongelmia seuraa, jos ylivireystila on koholla jatkuvasti tai jää pitkäksi aikaa päälle. 

Mistä tunnistat ylivireystilan? Tuntuuko rauhoittuminen hankalalta? Kun yrität lukea kirjaa tai katsoa elokuvaa, käsi hakeutuu puhelimelle ja tarkistat kaikki sovellukset. Samalla koet olosi hermostuneeksi ja levottomaksi? Esimerkiksi tällä tavalla ylivirittynyt hermosto toimii. Fyysisiä oireita ylivireydestä ovat pinnallinen hengitys, kohonnut syke tai verenpaine ja univaikeudet. Myös psyykkisiä oireita on monella. Nämä voivat vaihdella ahdistuksesta kiukkuisuuteen, osalla voi olla itkuisuutta. Ylivireystilassa voi aluksi olla vain innostunut ja toimelias olo. 

Älylaitteet ovat tulleet täyttämään elämämme tyhjät hetket. Siinä missä vielä hetki sitten ihmisillä oli päivässä useita hetkiä aivojen levolle, nykyään niitä ei enää ole. Aamukahvi puhelimen kanssa, bussipysäkillä odottelu puhelimen kanssa, podcast korvilla bussissa ja somen selailua, töissä kymmeniä välilehtiä ja sovelluksia auki työkoneella, ja puhelimella vielä oman somen selailua, kuulostaako tutulta? Kun aivojen pienetkin lepohetket ovat poistuneet, ei hermostomme saa lepoa. Ihmiset eivät ole enää tottuneet olemaan yksin omien ajatustensa kanssa. Lyhytaikaiset ärsykkeet palkitsevat aivomme dopamiinilla ja adrenaliinilla, kun taas pelkkä oleminen ja rentoutuminen ei saa aikaan samanlaisia reaktioita. Siksi näihin hormoneihin voi jäädä koukkuun.