Positiivinen vuorovaikutus parisuhteessa on yksinkertaisesti sanottuna ihan tavallista huomaavaista käytöstä. Tuntuuko sinustakin, että käyttäydyt tuntemattomien ihmisten kanssa paremmin kuin oman puolison? Erityisesti pitkissä parisuhteissa on mahdollista ja jopa hyvin todennäköistä, että jossain vaiheessa arkinen huomaavaisuus ja kohteliaisuus unohtuvat. Oletetaan ja kuvitellaan, että toinen ymmärtää ne murahdukset ja silmien liikkeet, vaikka välttämättä toiselle ei ole harmainta aavistusta, mitä tarkoitit. Usein näihin vuorovaikutuksen ongelmiin herätään jossain kohdassa, yleensä kun suhteessa jommallakummalla ei olekaan enää hyvä olla. 

Vaikka yhdistyksenä jaammekin lähinnä tietoa vanhemmuudesta, on parisuhde monen lapsen kasvualusta kotona. Parisuhde mallintaa lapsille pitkälti myös aikuisten välistä vuorovaikutusta. Jos vanhempi kohtaa lapsen pääosin lempeästi, mutta puolison kylmästi ja ikävästi, voi lapsen olla vaikea tulkita, millaista on toivottava vuorovaikutus. Kaikissa ihmissuhteissa, myös parisuhteissa, on monenlaista vuorovaikutusta, ja erilaiset tavat vuorovaikuttaa sopivat erilaisiin tilanteisiin. Jokapäiväinen juttelu kumppanin kanssa voi olla arkisten asioiden, lasten harrastusten ja kaupassa käyntien sopimista. Parisuhteen läheisyyden ja puolison ymmärtämisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että ajoittain puolisot myös jakavat syvemmin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään eivätkä pidä niitä sisällään yksin. Omista tunteista kertominen ja toisen kokemusten kuunteleminen on henkilökohtaista ja luottamuksellista vuorovaikutusta, sellaista vuorovaikutusta, jota harvemmin jaat muiden kuin sinulle todella läheisten ihmisten kanssa. Tällainen vuorovaikutus osoittaa myös kumppanille, että hän on sinulle tärkeä, sinä arvostat hänen ajatuksiaan ja haluat kuulla hänen mielipiteitään. Sinä arvostat häntä. Arki on myös sujuvampaa, kun ei tarvitse arvailla, mitä toinen ajattelee.

Parisuhteen vuorovaikutuksessa voimakkaat negatiiviset tunteet saattavat vaikeuttaa rauhallista ja selkeää viestintää. Kumppani on usein se tutuin ja turvallisin henkilö, jolle voi huutaa ja räyhätä, vaikka sillä ei toivottua lopputulosta saavuttaisikaan. Toisaalta saatat olettaa puolisosi tietävän, mitä sinä haluat, etkä sen takia edes sano sitä ääneen. Parhaimmissakaan parisuhteissa puolisot eivät voi lukea toistensa ajatuksia, vaikka sanaton viestintä kertookin paljon. Omien tunteiden ja erityisesti tarpeiden selkeä ilmaiseminen onkin ehdottomasti pitkien parisuhteiden kiinnipitävä voima. Pitkät huokaukset ja tiuskiminen saa puolison ehkä miettimään, “mikähän tuota vaivaa”, mutta hän ei välttämättä osaa ja ymmärrä kysyä, mitä sinä haluat ja toivot. Sen sijaan jos sanot ääneen: “minulla on ollut tosi raskas päivä, ja kaipaisin nyt hetken yksinäisyyttä ja rauhaa”, puolison on paljon helpompi toimia tämän tarpeen mukaan. 

Kaikissa parisuhteissa on ajoittain riitoja ja erimielisyyksiä. Joskus erimielisyydeltä tuntuva asia voikin olla vain huonosta vuorovaikutuksesta syntynyt väärinkäsitys. Väärinkäsitykset johtuvat usein siitä, että puolisot eivät kuuntele riittävän tarkasti, mitä heille kerrotaan tai vaihtoehtoisesti ei ole edes yritetty puhua, vaan on vain oletettu toisen olevan ajatustenlukija. Erityisesti pitkissä parisuhteissa yksilöille voi tulla yllätyksenä, että puolison ajatukset ja toiveet ovatkin vuosikymmenien aikana muuttuneet. Pitkissä parisuhteissa toinen voi myös olettaa tietävänsä, mitä toinen toivoo ja haluaa, ja näin ollen ohittaa jopa ne puhutut toiveet.