Nykyään puhutaan paljon kosketuksesta ja sen merkityksestä. Kosketus tekee meille hyvää ja tarvitsemme sitä. Kosketus lisää hyvinvointiamme mm. vähentämällä stressiä, ärtyneisyyttä ja levottomuutta, se parantaa unen laatua sekä keskittymiskykyä, kosketus myös rauhoittaa, alentaa verenpainetta, vähentää stressihormoni kortisolin määrää, lisää oksitosiinin määrää, stimuloi aivojen palkitsemiskeskusta ja jopa voi suojata flunssalta. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Kosketuksen puutteella on myös vaikutusta. Se mm. aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ahdistuneisuutta, aggressiivisuutta, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.

Tarvitsemme kosketusta läpi koko elämämme. Jo toisesta raskauskuukaudesta lähtien sikiö aistii kosketuksen ja paineen vaihtelun. Kosketusaisti kehittyykin meille ensimmäisenä ja se myös säilyy meillä pisimpään. Koskettamisen merkitys on erityisen suuri ensimmäisten puolentoista vuoden aikana, jolloin aivojemme limbinen järjestelmä kypsyy. Tämä aivojemme alue säätelee mm. stressireaktioita ja tunteita.

Iho on suurin elimemme, joten sen kautta tulevat tuntemukset ovat erittäin merkittäviä. Ihon kautta pieni vauva rakentaa yhteyttä muihin ihmisiin ja maailmaan.  Ihokontakti vauvan ja aikuisen välillä on todella tärkeä lisäten vauvan yhteen kuulumisen kokemusta, turvallisuutta, läheisyyden tunnetta, välittämisen kokemusta ja itsetuntoa.

Vastasyntyneelle kosketus ja läheisyys ovat elintärkeitä. Vauva saa päivän aikana paljon kosketuksia: syötettäessä, kannettaessa, nukutettaessa ja vaippoja vaihdettaessa. Lapsi itse tarttuu sormeen ja pyytää päästä syliin. Halaukset sekä silittely eivät vain tunnu hyville, vaan ne ovat olennaisia lapsen kehitykselle. Vauva oppii iloitsemaan toisten kosketuksesta ja saamaan siitä hyvän olon.

Lapsi tarvitsee paljon kosketusta, jotta hän kehittyy henkisesti ehjäksi persoonaksi. Koskettamisella on paljon arvokkaita vaikutuksia: viime kädessä lapsen minuus rakentuu kosketuksien varaan. Kosketus vaikuttaa lapsen myöhempään kehitykseen ja itseluottamukseen sekä hermoston kehitykseen. On hyvä muistaa, että lapsuudessa rakentuneet läheisyyden taidot kantavat aikuisuuteen saakka ja näkyvät parisuhteissa ja omien lasten kasvatuksessa.

Jotta meille kehittyy terve psyyke, on oleellista, että olemme saaneet viettää aikaa vauvana ja lapsena sylissä.  Hyvä kosketus varastoituu aivosaareen eli insulaan, jolla on iso vaikutus kehonkuvaan ja minän rajojen muodostumiselle. Näin opimme missä minun rajani ovat ja missä minä lopun.

Lapsen kasvaessa hänen tutkimusmatkoistaan tulee yhä itsenäisempiä ja hän käyttää yhteydenpitoon yhä enemmän näköaistia ja puhetta. Kosketuksen merkitys ei kuitenkaan katoa. Lapsena saadut halaukset kantavat vielä aikuisuudessakin: lapset, joita on halittu paljon, eivät kärsi yhtä paljon stressioireista kuin ilman kosketusta jääneet.

Kosketuksella voi myös lievittää uhmaikää. Näin ihanassa tahtoiässä (neuvolan terkkari kirjoitti neuvolakirjaan 3-vuotistarkastuksen yhteydessä) olevan leikki-ikäisen äitinä voin allekirjoittaa tämän aikaisemmin kirjoittamani ”väitteen” täysin. Kannustavalla kosketuksella voi parantaa uhmaikäisen itsetuntoa sekä lievittää lapsen stressiä. Kannustavalla kosketuksella tarkoitetaan positiivisen huomion antamista lapselle lisäten siihen mukaan kosketus. Kutittelu, painiminen ja peuhaaminen ovat meillä arkipäivää samoin kuin myös monissa muissakin perheissä. Nämä kaikki ovat hyväksi lapselle tuottaen hyvää fysiologista stressiä ja samalla vahvistaen lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Mitä enemmän hyvää kosketusta sekä vuorovaikutusta on lapsen ja vanhemman välillä, sitä parempi yhteys heidän välilleen syntyy.  Hieronta (mm. oksitosiinihieronta) ja tasainen silittäminen ovat oivia tapoja lievittää sekä lapsen että aikuisen stressiä. Stressin vähenemisellä on pitkäaikaisia hyötyjä, koska se vaikuttaa aivojen toimintaan ja kehitykseen. Monesti oksitosiinihieronta liitetään imetykseen ja synnytykseen, mutta sitä voi käyttää milloin vain. En tiedä mitään sen rentouttavampaa kuin oksitosiinihieronnan, joka auttaa joka tilanteessa ja lievittää oikeasti stressiä todella nopeasti. Kannattaa kokeilla!