Avainsana: itsemääräämisoikeus
Vastine: Kiintymysvanhemmuudessakin asetetaan rajoja
Pakko ja itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä arvona Kiintymysvanhemmuusperheet ry:ssä ja sen lanseeramassa Lempeässä kasvatuksessa, jolla tarkoitetaan rakentavaa, kunnioittavaa ja yksilöllistä kohtaamista vauvaa isompien lasten kasvatuksessa. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Perusajatus on, että kunnioittamalla, kuuntelemalla ja huomioimalla lasta, hän vastavuoroisesti haluaa kunnioittaa, kuunnella ja huomioida aikuista. Lapsi haluaa luonnostaan seurata aikuista ja mallintaa tältä tapoja toimia maailmassa.
Jatka lukemista “Pakko ja itsemääräämisoikeus”
Turvataitoja pienestä pitäen
Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n arvoihin kuuluu lapsen itsemääräämisoikeuden tukeminen. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, ettei lasta pakoteta, uhata tai kiristetä tekemään asioita vasten tahtoaan. Sekä lasten, että aikuisten henkilökohtaisia rajoja pidetään kasvatuksessa tärkeinä ja niitä kunnioitetaan, eikä niiden rikkominen ole sallittua.
Jatka lukemista “Turvataitoja pienestä pitäen”
Valikoivan syöjän suusta
”Huono syömään” on leima, jota olen kantanut varhaisesta lapsuudesta asti. Nirso, ronkeli. On vaikea edes tavoittaa omista muistikuvista niitä aikoja, jolloin tuo määritelmä tuli osaksi omaa identiteettiäni. Olen ollut sellainen kai aina. Muistan ruokailutilanteiden olleen ahdistavia, niihin sisältyi painetta maistaa ja syödä lautanen tyhjäksi. Monesti jo etukäteen päiviteltiin. ”Mitä minä nyt ymmärrän sinulle tarjota, kun et kuitenkaan syö.” Katseet seurasivat haarukkaani, joka pyöritteli ruokaa lautasella. Jokaisella tuntui olevan oikeus kommentoida ja ihmetellä syömättömyyttäni. Pahinta oli, jos vihjattiin pikkusiskonkin pian kasvavan ohitseni. Hän se sentään söi ne perunansa. Kaikkia hyvää tarkoittavia keinoja kokeiltiin maanittelusta uhkailuun ja tarroilla palkitsemisesta kiristämiseen, mutta sillä ei ollut sen suurempaa vaikutusta.
Jatka lukemista “Valikoivan syöjän suusta”
UKK: Eikö lapsi mene rikki/sekaisin, jos hänen antaa päättää asioista itse?
UKK: Eikö lapsi tarvitse jonkinlaiset rajat?
UKK: Kuinka suhtautua lapsen uhma/tahtoikään?
Kirjaesittely: Viisas lapsesi
Jesper Juul kuvaa perinteistä kasvatusajattelua virheellisenä, koska siinä lapsi nähdään jonkinlaisena potentiaalisena puoli-ihmisenä, johon aikuisen tulee vaikuttaa ja vasta tiettyyn ikään päästessään häntä voitaisiin pitää tasa-arvoisena. Erilaisilla ”kasvatusmenetelmillä” on erilaisia ideologisia sisältöjä, mutta emme ole kyseenalaistaneet itse lähtökohtaa. Perinteisessä ajattelumallissa rankaiseminen koetaan hyväksi ja oikeutetuksi, koska ”se tehoaa”. Lyhytaikaisten näennäisvaikutusten sijaan tulisi kuitenkin ottaa huomioon tekojen pitkäaikaisvaikutukset: ei riitä, että jokin ”tehoaa”, on mietittävä miksi se tehoaa, miten se tehoaa. Jatka lukemista “Kirjaesittely: Viisas lapsesi”