Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo, auttaa meitä elämään nauttien nykyhetkestä ja toimimaan vaikeissa tilanteissa. Arjen perhe-elämään niiden käyttö voi tuoda monenlaista helpotusta. Mindfulnessissa harjoitellaan tietoisuutta omista ajatuksista, tunteista ja aisteista. Siksi sen avulla opitaan tunnetaitoja, eli opitaan hillitsemään ja hallitsemaan omia tunnereaktioita.

Olennaisena osana tietoisuustaitoihin kuuluu itsemyötätunto ja sen kehittäminen. Itsemyötätunto on lempeää ja hyväksyvää suhtautumista itseensä. Kun vanhempi opettelee lempeydellä tunnistamaan ja hyväksymään omia reaktioitaan ja ajatuksiaan, hän voi samalla lempeydellä suhtautua myös lapseen. Itsemyötätunnon harjoittelu ei välttämättä ole helppoa, mutta se on silti kannattavaa. On tärkeä kyetä lohduttamaan itseään ja sallia itseltään myös virheitä, vaikka me usein olemme taipuvaisempia piiskaamaan itseämme. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella itsemyötätunto kannattaa, koska siten ihminen kokee vähemmän ahdistusta, on tyytyväisempi ihmissuhteissa ja ylipäätään elämässä. Itsemyötätuntoinen ihminen on myös sinnikkäämpi, koska hän vastoinkäymisten kohdatessa suhtautuu itseensä kannustaen ja myötätunnolla. Se tarkoittaa, että positiivisen itseohjauksen myötä ihminen yrittää mieluummin uudelleen, kuin kaatuu vastoinkäymisen edessä. 

Itsemyötätuntoa voi harjoitella monin eri tavoin. Omien tunteiden tunnistamisessa auttaa esimerkiksi tunnekehoyhteyden vahvistaminen, vaikkapa kehoskannaus-harjoituksen avulla. Kaikkein vaikeimpana hetkenä nimeämällä omia tunteitaan ja kertomalla itselleen, että tämä tunne on ihan ok. Ehkäpä voisi lohduttaa tai silittääkin itseään vaikealla hetkellä. Tämä voi tuntua hassulta, mutta totuus on, että kehomme reseptorit eivät tunnista kuka meitä silittää tai halaa. Kosketus tutkitusti laskee stressitasoa niin lapsella kuin aikuisellakin, joten silitys ja halaus auttavat meitä hankalissa tilanteissa eteenpäin, vaikka ne tulisivat meiltä itseltämme.

Tässä vaiheessa on tärkeä huomata, että mindfulness-harjoituksissa ei ole kyse mistään uskonnollisesta, eikä ole kyse rentoutusharjoituksesta. Sitä ei saa käyttää kurinpitokeinona, eikä se(kään) ole pikaratkaisu, vaan vaatii säännöllistä harjoittelua. Kuitenkin sen hyödyt ovat merkittäviä. Se vähentää stressiä sekä aikuisilta että lapsilta, auttaa meitä keskittymään, olemaan läsnä ja helpottaa yhdessä toimimista. Ja mikä parasta, kun opimme kiinnittämään huomion tähän hetkeen, opimme myös nauttimaan siitä. Mennyttä emme voi muuttaa ja tulevaisuudesta emme tiedä. Siksi on tärkeä keskittyä siihen, mitä meillä on tässä ja nyt.

Harjoittelua voi mainiosti tehdä yhdessä lasten kanssa. Lasten kanssa tehtäviin harjoituksiin löytyy monenlaisia vinkkejä verkosta. Alla on kerrottu yksi helppo ja nopeahko stressinpoistoharjoitus, jonka voi tehdä esimerkiksi ennen siirtymätilannetta. Mitä enemmän harjoittelee, sen paremmiksi taidot karttuvat.

Tätä harjoitusta voi käyttää monessa tilanteessa, koska sen kestoa on helppo säädellä. Tiukassa tilanteessa, kun ei meinaa hallita tunnereaktiota sen voi tehdä minuutissa. Silloin, kun on stressaantunut, tai haluaa aloittaa työskentelyn keskittymistä vaativassa tehtävässä, siihen kannattaa käyttää aikaa useampi minuutti. Keskeistä itselleni on keskittyä omaan hengitykseen ja muistaa, että se on ankkuri, joka on aina tässä hetkessä ja johon voin palata milloin vain.