Perhe on yleisimmin lapsen ensimmäinen ympäristö, jossa hän kasvaa ja kehittyy. Mykkänen sekä Böök (2018) painottavat lapsen perheen – vanhempien ensisijaista roolia lapsen kehityksen tukijana. Usein varhaiskasvatuksesta tulee lapselle toinen merkittävä kasvun ja kehityksen ympäristö. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen suhde varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä perheen välille muodostuu. Rantala ja Uotinen (2022) korostavat lapsen huoltajien tärkeää …
Elämä on suonut minulle perheen, johon kuuluvat puoliso ja meidän kolme lastamme. Yhä ajoittain tuntuu uskomattomalta, että meillä on viisihenkinen perhe, sillä puoliso on lapsuudenperheensä ainut lapsi ja minä olin vielä nykyisen keskimmäisemme syntymän jälkeen aivan varma, että perheemme olisi jo kokonainen. Ei kuitenkaan mennyt paria vuotta kauempaa, kun tuttu, riipaisevan raastava vauvan tuska (ei …
Tämänhetkinen tilanne Euroopassa on uhkaava ja hyvin hämmentävä. On helppo arvata, että myös lapset ovat ihmeissään ja huolissaan. Lapset aistivat ja peilaavat meidän tunteitamme ja mukautuvat niihin. Jos aikuisen on vaikea pysyä huolettomana, tarttuu huoli lapsiinkin. Aikuisen tunteet ovat luonnollisia, koska emme tiedä mitä tapahtuu, tilanne on vakava ja tulevaisuus pelottaa. On siis tärkeä hyväksyä, …
Kiintymysvanhemmuus (KiVa) ja Lempeä kasvatus kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa, että jokainen vanhempi, joka on kiinnostunut aihepiiristä on tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa arvoteta tai arvioida kenenkään vanhemmuustyylejä, vaan keskitytään kertomaan omia kokemuksia ja havaintoja sekä jakamaan tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta. Kuka tahansa voi siis tulla Facebook-ryhmiimme tai perhekahviloihimme tutkimaan asioita, keräämään tietoa tai lukemaan …
Tämänhetkinen tilanne maailmalla on ennennäkemätön ja hyvin hämmentävä. On helppo arvata, että myös lapset ovat ihmeissään ja huolissaan. Lapset aistivat ja peilaavat meidän tunteitamme ja mukautuvat niihin. Jos aikuisen on vaikea pysyä huolettomana, tarttuu huoli lapsiinkin. Aikuisen tunteet ovat luonnollisia, koska emme tiedä mitä tapahtuu, tilanne on vakava ja lisäksi uusi kaikille. On siis tärkeä …
Miten lievittää huolta perheessä koronaepidemian aikana? Lue lisää »
Lapsi tekee, mitä hän näkee, ei mitä hänen käsketään tekevän. Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä hänelle tärkeitä ihmisiä. Lapsi havainnoi kaikkea mitä näkee ja kuulee ympärillään, ja siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsen seurassa käyttäydymme ja millaisia arvoja ja toimintamalleja …
Mallioppimisen merkitys Lempeässä kasvatuksessa ja perheiden arjessa Lue lisää »
Juha T. Hakala on lanseerannut käsitteen ”hidas lapsuus” viitaten siihen, että kannattaisi kyseenalaistaa sitä, kuinka paljon harrasteita ja muita menoja lapsilla ja koko perheellä on. Onko pakko olla joka illalle ohjattua tekemistä, onko pakko olla virikkeitä joka lähtöön? Voisiko välillä vain ottaa rauhallisesti, opetella keksimään tekemistä spontaanisti ja sallia itselleen, lapsilleen ja koko perheelle paljon …
Suorituskeskeisyydestä yhteisöllisyyteen – voisiko koko perhe harrastaa yhdessä? Lue lisää »
Yleinen käsitys on, että vanhemman tarvitsee pitää yllä valta-asetelmaa, koska muuten lapsi ottaa vallan ja alkaa hallitsemaan koko perhettä. Vanhempi voi kuitenkin hoitaa velvollisuutensa ja saada kunnioitusta ilman tarpeetonta vallankäyttöäkin. Ristiriitoja perheessä aiheutuu siitä, kun lapsesta tuntuu, että vanhempi astuu hänen rajojensa yli ja loukkaa hänen itsemääräämisoikeuttaan. Tärkeää onkin tunnistaa, mitkä asiat kuuluvat lapselle ja …