Siirtymät ovat tavanomainen haastekohta arjessa, kun kello käy, vanhemmalla on kiire ja lapsi ei toimi aikuisen mielestä tarpeeksi nopeasti. Tuloksena on usein sekä vanhemman että lapsen hermostuminen ja turhautuminen. Siirtymiä, kuten muitakin arjen toimia, voi harjoitella lapsen kanssa ja yrittää helpottaa niitä erilaisin keinoin. Syitä pukemisen sekä lähtemisen hankaluuteen voi olla useita ja ne voivat vaihdella tilanteesta riippuen. Tärkeintä on pyrkiä ymmärtämään lasta ja kunnioittamaan hänen tunteitaan sekä tukea häntä niiden käsittelyssä. Aktiivinen kuuntelu on oivallinen työkalu, kun lapsen haluaa kohdata ymmärtäen, hänen tunteensa hyväksyen ja syitä lähtemisen tai minkä tahansa tilanteen hankaluuteen etsien.

Tässä muutamia käytännön vinkkejä, jotka voivat helpottaa siirtymätilanteissa:

• Siirtymiin kannattaa varata reilusti aikaa, jolloin aikuinen välttyy kiireen tunteelta ja pysyy rauhallisena, sekä ennakoida lähtöä kertomalla lapselle siitä hyvissä ajoin etukäteen. Lasta voi konkreettisesti ohjata leikkimään meneillään olevan leikki loppuun ja kertomalla, että sen jälkeen lähdetään. On hyvä pitää huolta, ettei lapsi ehdi aloittaa uutta leikkiä. Lelujen hyvästely esimerkiksi vilkuttamalla niille voi myös helpottaa siirtymää.
• Lapselle selitetään, miksi pitää lähteä. Jos vanhempi ei keksi siihen perusteluja, hän voi pohtia, onko meno sittenkään pakollinen (esim. ulkoilu vain sen vuoksi, että niin on tapana iltaisin tehdä). Kenelle on tärkeää päästä suunniteltuun menoon ja mitä tapahtuu, jos ei sinne mennäkään?
• Vanhemman esimerkki on tärkeä. Kun vanhempi alkaa pukea, hän viestii lapselle, että nyt ollaan oikeasti lähdössä.
• Lasta ei tule uhkailla sillä, että vanhempi lähtisi ilman lasta. Sen sijaan vanhempi voi sopivan ikäiselle lapselle esimerkiksi kertoa menevänsä jo edeltä ja odottavansa lasta pihalla tai muualla lähistöllä.
• Jos lapsi kieltäytyy pukemasta ulkovaatteita, voisiko hän lähteä ilman niitä? Jos ulkona on kylmä, lapsi huomaa, että vaatteet kannattaa pukea. Vanhempi ottaa lapsen ulkovaatteet mukaan ja tarjoaa niitä lapselle ulkona uudelleen, tarvittaessa useamman kerran, sanoittaen samalla kylmää, mikäli lapsi ei sitä itse osaa vielä kertoa.
• Jos vaatteet ovat jo päällä, eikä lapsi ole edelleenkään lähdössä mukaan, vanhempi voi kertoa, että ulkovaatteet päällä tulee kuuma, ja että vanhempi menee ulos odottamaan. Vanhempi voi pyytää lasta kertomaan, jos tarvitsee apua pukemiseen.
• Ovatko vanhemman odotukset lapsen taidoista ja kyvyistä realistiset? Esimerkiksi pieni lapsi ei pue yhtä nopeasti kuin aikuinen.

Siirtymät voivat olla lapselle hankalia jostain erityisestä syystä:

• Tilanteessa voi olla paljon ärsykkeitä, esimerkiksi liian monta ihmistä pukemassa yhtaikaa eikä lapsi pysty keskittymään. Lapsen voi kokeilla pukea ennen muita, viimeisenä, eri huoneessa tai muuten rauhallisessa tilanteessa.
• Pukeminen voi tuntua lapsesta hankalalta kokonaisuudelta, jota on vaikea hahmottaa. Vaatepolku (levitä puettavat vaatteet lattialle pukemisjärjestykseen) tai kuvakortit pukemisesta voivat auttaa.
• Lapsi saattaa kokea pukemisen ylimääräisenä vaivana ja ärsyyntyy, koska haluaisi olla jo perillä. Lapsen kanssa voi käydä läpi sitä, mitä kaikkea kivaa matkalla ja määränpäässä odottaa, ja miksi puetaan. Pukemisesta voi tehdä myös hauskaa yhteisymmärryksessä ja yhdistää siihen esimerkiksi jonkin leikin.