Tervetuloa LKV2021

Olemme startanneet vuotuisen Lempeän kasvatuksen viikon jo neljättä kertaa! Tällä viikolla perehdymme tietoiseen vanhemmuuteen ja pohdimme, millaiset asiat voisivat tuoda meille kaikille ruuhkavuosiarkeen helpotusta ja lisää iloa. Läsnäolo ja hetkeen pysähtyminen ovat tietoisen vanhemmuuden ydintä ja niiden kautta arkeen tuodaan lisää lempeyttä. Tämän viikon aikana jaamme kuvia, tietoa, ideoita, ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten tietoinen vanhemmuus on lisännyt ja voi lisätä lempeyttä arkeen.

ja tietoinen vanhemmuus?

Kiintymysvanhemmuusperheet ry on lanseerannut nimekkeen Lempeä kasvatus kuvaamaan kiintymysvanhemmuutta vauvaa isompien lasten kanssa. Keskeistä on lapsen ymmärtäminen ja ehdottoman rakkauden ja hyväksynnän tarjoaminen. Peruselementteihin kuuluvat myös yksilöllisyys ja lapsen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.

Lempeä kasvatus ei voi tarjota kaikkiin perheisiin sopivia vinkkejä ja ratkaisuja, koska meidän perhe ja perheen yksilöt ovat erilaisia kuin naapurin perhe ja sen yksilöt. Ratkaisut, jotka toimivat viime viikolla, eivät ehkä toimikaan tällä viikolla. Yhdistys ei siis tälläkään viikolla tarjoa vinkkivitosia ja valmiita ratkaisuja. Sen sijaan tarjoamme vanhemmille keinoja ja mahdollisuuksia luoda ja löytää keinoja itse. Avainsana tähän on tietoinen vanhemmuus ja  läsnäolo. Jos emme ole läsnä eri tilanteissa, emme pysty toimimaan niissä parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä huonommin olemme läsnä ja mitä vähemmän on tietoisuutta, sen kapeampi keinopankki meillä on ja sen huonompia tapoja lapsen kohtaamiseen me valitsemme.

Uskon, että moni tunnistaa sen hetken, kun on itse työpäivän jälkeen kuormittunut, päättää olla hetken rauhassa ja juuri silloin lapsi tulee kitisten vaatimaan jotain. Koska mielemme vaeltaa haaveissa omasta hetkestä, karjaisemme lapselle, että kaipaamme rauhaa. Lapsi reagoi tähän ja karjuu ehkä takaisin, jolloin on selvää, ettei omaa toivottua hetkeä tule.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhempi ei saisi kaivata työpäivän jälkeen lyhyttä omaa hetkeä, vaan tilannetta olisi voinut helpottaa, jos vanhempi olisi ollut läsnä hetkessä. Ei haaveissa, ei huomisessa, eikä eilisessä vaan tässä hetkessä. Näin vanhemmalla olisi ollut mahdollista ehkä havaita lapsen tarve ennen karjahdusta, vastata siihen nopeasti ja ilmaista lapselle oma toiveensa hetken rauhasta.

Lapsi on luonnostaan läsnä hetkessä ja kun hän huomaa, että aikuisen mieli vaeltaa, hän näkee riskin yhteyden katkeamiselle. Silloin lapsi kokee, että hänen täytyy vaatia huomio itselleen, ettei yhteys katkea. Sekä vanhempi että lapsi toimivat tässä luontaisella tavalla, mutta aikuisen vastuulla olisi korjata ja ennaltaehkäistä tilanteita. Ratkaisu löytyy tietoisesta läsnäolosta.

Vanhemmuus vaatii meitä kasvamaan ja kehittymään jatkuvasti. Jon Kabat-Zinn, läsnäolevan ja tietoisen vanhemmuuden pioneeri sanoo:


“Jos vanhemmuus ei ole tietoista eikä vanhempi jaksa tehdä tutkimusmatkaa itseensä, tämä voi aiheuttaa syvää ja pitkäaikaista vahinkoa lapselle ja heidän kehitykselleen. Meidän on siis pysyttävä hereillä vanhemmuuden haasteissa.”

Pysyäksemme hereillä ja tietoisina, on hyvä pureutua muutamaan keskeiseen tietoisen vanhemmuuden peruselementtiin, joita tällä viikolla esittelemme. Nämä ovat:

Itsenäisyys– eli jokaisen yksilön, myös lapsen  tarve olla oman elämänsä päättäjä.

Empatia, jota vanhempi tarjoaa lapselle myös huonoina hetkinä.

Hyväksyntä, eli ehdottoman rakkauden ihanne.

Myötätunto, joka kohdistuu lapsen ohella myös itseen.

Ymmärrys ja tietoisuus omista tiedoista, taidoista, voimavaroista ja kehittymisen kohteista.

Läsnäolo, joka auttaa nauttimaan vanhemmuudesta ja valitsemaan oikeita ratkaisuja.

Toivomme, että tämän viikon materiaali tuo perheille ja vanhemmille paljon myötätuntoa, oivalluksia, tietoa ja ymmärrystä. Sekä tietenkin tietoista vanhemmuutta ja läsnäoloa!


Petra Masko ja Lotta Parkkonen
Kiintymysvanhemmuusperheet ry

Share Button