Vastine: Kiintymysvanhemmuudessakin asetetaan rajoja

Vastine: Kiintymysvanhemmuudessakin asetetaan rajoja

Lapsuuden kiintymysmallien vaikutuksia aikuisten ihmissuhteisiin on nostettu esiin 2.3.2021 julkaistussa Helsingin Sanomien artikkelissa “Pitkä matka lähelle”. Artikkelissa kuvataan, miten lapsuuden tunnekasvatus ja turvallinen elinympäristö vaikuttavat paitsi ihmissuhteisiin, myös onnellisuuteen aikuisiällä. Tekstissä Jari Sinkkonen toteaa, että kiintymyssuhdeteoriaa on kritisoitu siksi, että se on sekoitettu kiintymysvanhemmuuteen. Artikkelissa kuvataan kiintymysvanhemmuutta näin: 
“Kiintymysvanhemmuuteen voi kuulua esimerkiksi se, että lapsi nukkuu vanhempiensa sängyssä, päättää itse syömisestään, eikä hänelle aiheuteta turhautumista sanomalla ei. Sinkkosen mukaan hyvän ja turvallisen kiintymyssuhteen rakentaminen ei vaadi tällaista kasvatusta. Hän toivoo, ettei vanhemmuudesta otettaisi niin kamalaa painetta kuin nykyään monet tekevät.” ”Riittävän hyvä vanhemmuus on paljon parempi kuin yritys olla täydellinen.” 

Kiintymysvanhemmuusperheet ry haluaa kommentoida tätä kritiikkiä. Kiintymysvanhemmuuteen kuuluu turvallisen kiintymyssuhteen turvaaminen ja yhdistys esittelee keinoja, jotka voivat tukea sitä, mutta eivät ole edellytys turvallisen suhteen luomiselle. Ideologiaan toki kuuluu tiettyjä asioita, kuten perhepeti, imetys, kantaminen sekä vessahätäviestintä, mutta kiintymysvanhemmuutta voi toteuttaa ilman näitäkin. Monelle perheelle nämä tuovat paineiden sijaan helpotusta arkeen, ja ne joille nämä eivät sovi, voivat valita muita keinoja toteuttaa vanhemmuuttaan. 

Lapsen itsemääräämisoikeus koetaan kiintymysvanhemmuudessa ja lempeässä kasvatuksessa erityisen tärkeäksi. Tämä tarkoittaa, että lapsi tosiaan voi päättää itseään koskevista asioista eli esimerkiksi siitä, mitä syö. Samaan aikaan vanhemman tehtävä on huolehtia terveellistä ruokaa tarjolle. Nykyisissä ravitsemussuosituksissa ja varhaiskasvatussuunnitelmissa painotetaan, ettei lasta saa ruokailutilanteessa painostaa tai kiristää syömään, vaan se mitä ja paljonko lapsi tarjolla olevasta ruoasta syö, on lapsen oma valinta. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita esimerkiksi sitä, että lapsi saisi kaupassa päättää perheen ostavan vain herkkuja tai muuta epäterveellistä ruokaa. Lapsen rajojen kunnioittaminen ei siis tarkoita, että lapselle ei samalla mallinnettaisi toisten ihmisten rajojen kunnioittamista. 

Kiintymysvanhemmuus saattaa näyttäytyä asiaan vain pintapuolisesti perehtyneille kasvatustyylinä, jossa lapselle ei sanota ei, koska ei haluta turhauttaa lasta tai aiheuttaa hänelle pettymyksiä. Tämä on kuitenkin täysin väärä tulkinta. Ei:n hokeminen on melko tehotonta, koska se ei viesti lapselle sitä, mitä häneltä tilanteessa odotetaan. Siksi lempeässä kasvatuksessa kieltämisen sijaan kerrotaan lapselle nämä odotukset. Lapsen toimintaa siis rajataan myös kiintymysvanhemmuudessa, jos hän ylittää perheenjäsentensä rajoja, mutta sen voi tehdä lempeästi, ymmärtäen ja selittäen. Nämä tavat ovat kaiken lisäksi usein myös tehokkaampia kuin pelkkä kieltäminen. 

Kiintymysvanhemmuus ei odota täydellistä vanhemmuutta. Yhdistyksenä haluamme nimenomaan vahvistaa vanhemmissa itsemyötätuntoista ajattelutapaa, sillä täydellistä vanhemmuutta ei olekaan. Itsemyötätuntoinen vanhempi toki katselee itseään lempeän hyväksyvästi, pystyy myöntämään omat kehityskohteensa ja pyrkii oppimaan uusia taitoja. Myös vanhempi voi kasvaa ja oppia itsestään uutta yhdessä lapsen kanssa.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry

  • Vastine lähetetty Helsingin Sanomille 5.3.2021.
  • Julkaistu Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n omissa kanavissa 10.3.2021.
  • Linkki alkuperäiseen Helsingin Sanomien 2.3.2021 artikkeliin “Pitkä matka lähelle”, kirjoittanut Juha Riihimäki.  
Share Button