Yhdistys

Tietoa yhdistyksestä

Kiintymysvanhemmuudella tarkoitetaan vauvojen ja lasten hoitofilosofiaa, jossa keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen lajityypillisellä tavalla. Yhdistys haluaa jakaa tietoa vauvanhoitotavoista, joilla pystytään tukemaan kiintymyssuhteen muodostumista sekä lisäämään lapsen ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia. Näitä ovat esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, pitkä imetys ja kiinteisiin siirtyminen sormiruokaillen, ihokontaktissa oleilu mm. kantovälineiden avulla sekä vessahädästä viestiminen jossa apuna on kestovaipat. 

Kiintymysvanhemmuudessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse perusasenteesta lasta kohtaan, ei vain ulospäin näkyvistä toimintatavoista; se on lapsen tunteiden ja ajatusten kunnioittamista, hänen tarpeisiinsa vastaamista ja pyrkimystä ymmärtää lasta kokonaisvaltaisesti. Perusoletuksena on, että lapset ovat synnynnäisesti sosiaalisia ja halukkaita yhteistyöhön, ja tarkoitusperiltään pohjimmiltaan hyviä.

Kiintymysvanhemmuusperheet ry tarjoaa avaimia eri tilanteisiin lasten kanssa toimimiseen rakentavasti ja kiintymyssuhdetta kunnioittaen, arkea auttaen ja vertaistukea jakaen. 

Väistyvä puheenjohtaja Petra Masko kilistelee uuden pu-
heenjohtajan Annika Rintamäen kanssa yhdistyksen
10-vuotisjuhlissa 26.10.2019. 

hallituksen jäsenet 2021

  • Annika Rintamäki: puheenjohtaja, viestintä- ja somekoordinaattori
  • Petra Masko: varapuheenjohtaja, moderointikoordinaattori, toimihenkilötoiminnan kehitysvastaava, avustusvastaava
  • Noora Alanko: sihteeri
  • Sini Salo: viestintä- ja somekoordinaattori
  • Taru-Tuulia Marsalo: verkkosivukoordinaattori
  • Anni Tervamaa: jäsensihteeri
  • Lotta Parkkonen: paikallistoiminnan koordinaattori, Digipuu-vastaava
  • Tiia Johansson: verkkokauppa- ja kannatustuotevastaava, tietosuojavastaava
  • Minna Äijälä: tapahtumavastaava
  • Tiina Paasolainen: rahastonhoitaja

Yhdistyksen hallituksessa on kolme lakisääteistä jäsentä (puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja) ja lisäksi vaihteleva määrä muita jäseniä. Hallituksen valitsee jäsenkokous syksyisin

Yhdistyksen historia

Kiintymysvanhemmuusperheet ry perustettiin Lasten oikeuksien päivänä perjantaina 20.11.2009 Seinäjoella. Yhdistyksen tavoite koko sen olemassaolon aikana on ollut tehdä kiintymysvanhemmuutta ja lempeitä lastenhoitotapoja tunnetuiksi Suomessa sekä tukea perheitä heidän arjessaan muun muassa kurssitoiminnan ja vertaistuen keinoin. Haluamme myös toimia kokoavana voimana lapsiperheyhdistysten kentällä.

Alkuvuosina yhdistysaktiivit ylläpitivät vaistovanhemmuus-foorumia ja vessahätäviestintä-foorumia sekä aktiivista paikallistoimintaa yhdistyksen syntysijoilla Seinäjoella. Seinäjoella pidettiin keskusteluiltoja, vanhempi-lapsi kerhoja sekä perhepiknikkejä. Vuonna 2011 pidettiin ensimmäinen lapsiperheviikonloppu, joka järjestetään nykyään joka kesä. Facebookin suosion kasvettua keskustelu siirtyi Kiintymysvanhemmuusperheet-ryhmään ja erillisistä foorumeista luovuttiin.

Vuoden 2014 lopussa yhdistys päätti lähteä aktiivisemmin toimimaan koko maassa. Vuoden 2015 hallitukseen valittiinkin jäseniä aina Espoosta ja Oulusta asti. Samana vuonna alkoi yhteistyö samanhenkisten paikallisjärjestöjen kanssa.

Vuonna 2017 yhdistyksen paikallistoiminta lähti kasvamaan voimakkaasti ja elokuussa 2017 toimintaa onkin jo 14 eri alueella. KiVa ry:n perhekahviloiden nimet ja ulkoasu yhdenmukaistettiin, ja kaikista yhdistyksen kahviloista tuli niin sanottuja puukahviloita. Kaikilla paikallisaktiivien vetämillä alueilla on omat yhdistyksen paikallisryhmänsä, jotka tarjoavat mahdollisuuden vertaistuen saantiin lähistöltä.

Vuonna 2017 oli yhdistyksen ensimmäinen valtakunnallinen perhepiknik Helsingin Suomenlinnassa. Lisäksi KiVa ry osallistui Lasten Festareille, joka oli yhdistyksen ensimmäinen iso lapsiperhetapahtuma.

Arvomme

Säännöt

Yhdistyksen nimi on Kiintymysvanhemmuusperheet ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennettä KiVa.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kiintymysvanhemmuutta eli lapsentahtista ja lempeää kasvatusta ja vauvanhoitoa Suomessa sekä tarjota tukea ja vinkkejä kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneille perheille. 

Yhdistyksen edustaman lastenhoitofilosofian keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Yhdistys toimii keskeisten arvojensa pohjalta, joita ovat: 

* Kiintymyssuhde: Turvallisen kiintymyssuhteen luominen ja turvallisuudentunteen vaaliminen. Luonnollinen läheisyyden tarjoaminen lapselle on tärkeää. 

* Inhimillisyys: Pyrkimys tarjota inhimillistä ymmärrystä sekä ehdotonta hyväksyntää ja rakkautta ensisijaisesti lapsille, mutta myös aikuisille. 

* Vuorovaikutus: Lapsen ja vanhemman välisen myönteisen yhteyden vahvistaminen ja vaaliminen rakentavan vuorovaikutuksen keinoin. 

* Arvostus: Lapsen ainutlaatuisuuden ymmärtäminen sekä lapsen kasvun yksilöllisyyden kunnioitus ja arvostus. 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi: 

1) järjestää vertaistapaamisia, tapahtumia, leirejä, koulutusta ja luentoja

2) osallistua messuille ja muiden yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin

3) ylläpitää verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia

4) tuottaa materiaalia verkkosivuille

5) julkaista tiedotteita, kannanottoja, jäsenlehteä ja kirjallisia teoksia

6) antaa henkilökohtaista opastusta; 

7) tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa; sekä 

8) muilla tavoin järjestää yhteyksiä kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneiden perheiden välille ja jakaa tietoa kiintymysvanhemmuudesta.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi: 

1) kerätä jäsenmaksuja ja osallistumismaksuja; 

2) ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia; 

3) vuokrata lastentarvikkeita ja muuta yhdistyksen omaisuutta

4) harjoittaa tuotemyyntiä, järjestää myyjäisiä ja toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä; 

5) tehdä talkootyötä; sekä 

6) omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. 

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallitus voi myös niin halutessaan valtuuttaa jäsensihteerin tai muun hallituksen jäsenen hyväksymään saapuvat jäsenhakemukset ilman erillistä hallituksen päätöstä. 

Yhteisöjäsen voi olla rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa vuosittaisen yhteisöjäsenmaksun. Uuden yhteisöjäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhteisöjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen hallitukseen. 

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen syyskokous. Varsinaiset jäsenet voivat halutessaan maksaa kerralla yhden, kahden tai kolmen vuoden jäsenyyden. Jäsenmaksun suuruudeksi vuotta kohden määräytyy tällöin kuluvan vuoden jäsenmaksu.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 

Varsinaiset jäsenet ovat oikeutettuja hallituksen päättämiin jäsenetuihin jäsenmaksun voimassaoloaikana. Hallitus voi niin halutessaan tarjota myös jäsenetuja, joihin kaikki yhdistyksen jäsenet ovat oikeutettuja riippumatta jäsenmaksun voimassaolosta.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-7 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-4 varajäsentä. 

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen varsinaisista jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Varajäsenillä on hallituksen kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja ehdotusoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä varajäsenet voivat toimia näiden sijaisina täydentäen siten hallituksen päätösvaltaiseksi. Sijaisena toimiessaan varajäsenellä on samat oikeudet ja vastuut kuin varsinaisilla jäsenillä. 

Hallituksen kokous voidaan järjestää myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen ja siihen voi osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä. 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. 

Yhdistys valitsee syyskokouksessa 1-2 toiminnantarkastajaa ja 0-2 varatoiminnantarkastajaa. Valitun toiminnantarkastajan toimikausi on sama kuin kyseisessä syyskokouksessa valitun hallituksen toimikausi. Tilintarkastaja valitaan toiminnantarkastajan sijaan mikäli se tulee tilintarkastuslain määräämien edellytysten täytyttyä valita. 

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. 

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. 

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle. 

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. 

Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä. 

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemää vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1) kokouksen avaus; 

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa; 

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys; 

5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto; 6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille; sekä 

7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

1) kokouksen avaus; 

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa; 

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys; 

5) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle; 

6) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet; 

7) valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat; sekä 

8) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Rekisteri- ja tietosuojaselosteet

toimintakertomus ja -suunnitelma

Alla olevat rekisteri- ja tietosuojaselosteet selvittävät, miten yhdistys käsittelee henkilötietoja. Noudatamme henkilötietojen käsittelyssä Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta sekä kansallista lainsäädäntöä. Selosteita voidaan päivittää esim. lainsäädännön muutuessa tai toimintatapojemme tarkentuessa. Kunkin selosteen viimeisimmän päivityspäivämäärän näet linkin jälkeen. 

Tietosuojaseloste 2021

Näillä sivuilla käytetään evästeitä (cookie). Niiden tarkoituksena on varmistaa sivuston teknillinen toiminnallisuus. Käytämme evästeitä, jäljitteitä, komentosarjoja ja muita vastaavia teknisiä tunnisteita ja tekniikoita tunnistaaksemme päätelaitteita, seurataksemme ja analysoidaksemme palveluiden käyttöä sekä käyttötottumuksia, parantaaksemme palveluiden laatua, mukautuvuutta ja tarjotaksemme suosituksia, kehittääksemme palveluita edelleen sekä mainonnan ja muun markkinoinnin kohdentamiseen.

Käyttäjä voi estää evästeiden käytön muuttamalla selaimensa asetuksia. Evästeiden käytön esto voi hidastaa sivujen latautumista ja estää käyttämästä tiettyjä osia sivustosta. Jotkin toiminnalliset evästeet ovat välttämättömiä, jotta palvelumme toimisivat. Tämän vuoksi ne eivät edellytä käyttäjän suostumusta.

Kolmannet osapuolet voivat asettaa evästeitä käyttäjän päätelaitteelle käyttäjän vieraillessa palveluissamme tilastoidakseen eri sivustojen kävijämääriä. Kolmansilla osapuolilla tarkoitetaan Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n ulkopuolisia tahoja, kuten mittaus- ja seurantapalveluiden tarjoajia. Osa kolmannen osapuolen evästeistä on ei-toiminallisia. Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä. Facebook-pikselillä voimme tarvittaessa mainostaa sivuillamme käyneille.

Käyttäjä voi tyhjentää evästeet selaimen asetuksista. Tyhjentämällä evästeet säännöllisin väliajoin käyttäjä vaihtaa tunnistetta, jonka pohjalta käyttäjästä muodostuu profiili. Evästeiden tyhjentäminen ei kuitenkaan lopeta kokonaan tiedon keruuta, vaan pikemminkin nollaa aikaisempiin käyttäytymistietoihin pohjautuvan profiilin.

Palvelumme voivat myös sisältää linkkejä muihin sivustoihin ja yhteisöpalveluihin, mutta emme vastaa näiden ulkopuolisten sivustojen yksityisyydensuojakäytännöistä tai sisällöistä. Suosittelemme tutustumaan näiden palveluiden yksityisyydensuojaa koskeviin ehtoihin.