Ruutuaika sinällään on ollut monivaiheinen juttu ja siinä täytyy koko ajan pysyä ajan hermolla. Esimerkiksi whatsappia tai muita kontaktinpitoappeja ei ole syytä laskea ruutuaikaan, koska ne ovat vertaistoiminnan välineitä. Lisäksi meillä on sovittu, että klo 19.30 ei käytetä enää ruutuaikaa vaikka sitä olisi jäljellä- koko perhe viettää silloin mediatonta aikaa. Puhelin ja muut älylaitteet sulkeutuvat yöksi kokonaan.

Käytetyt lempeän kasvatuksen menetelmät: lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen, keskustelu ja kuuntelu, luottamus lapsen kykyyn tehdä viisaita, ikätasoisia päätöksiä, itsenäistymisen tukeminen, itsetunnon kehityksen tukeminen

Tapaus 5.) Lapsi raivoaa turhasta ja kiusaa sisarustaan

Tulimme kotiin eräänä perjantaina ja lähtökohtaisesti kaikki oli hyvin. Vapaapäivä ja rento ilta yhdessä tiedossa ja kaikilla mukava tunnelma, paitsi koululaisella.  Hän tiuski ja murisi kaikille, sekä keskittyi pääsääntöisesti ärsyttämään pikkusisarustaan. Käytin minä-viestejä ja puhuin kivasti. Hermostuin ja lepyin, mutta lapsi jatkoi raivoamistaan. Olin varma, että jotain järisyttävää on tapahtunut ja lapsi oireilee sitä. Olin täysin onnettomassa tilassa, kadotin otteeni enkä tiennyt mitä tehdä. Kun kolmannen kerran meinasin kiivastua lapsen ärjymisen edessä, käytin sovelletusti Elina Kauppilan kehittämää Huomaa hetki- menetelmää (*tulossa kirjaesittelyyn 18.11.*), jonka ansiosta tajusin kysyä onko hän muistanut syödä välipalaa. Aluksi hän – koska tunnetila oli valtava – kieltäytyi syömästä, mutta kun hän viimein söi,  kysyi lapsen toinen vanhempi: oliko se tosiaan tosta kiinni? Olimme kaikki, lasta myöten, hämmästyneitä mihin tilanteisiin verensokerin lasku voi meidät saattaa. Lapsen kontrolloimaton kiukku ja tilanne johtuu meillä liki poikkeuksetta siitä, että jokin lapsen tarpeista on täyttämättä. Tällä kertaa se oli nälkä, mutta joskus esimerkiksi kuormitus sosiaalisista tilanteista aiheuttaa lapselle näitä oloja. Minun ei ole aina helppo huomata mistä kiikastaa, eikä lapsi aina suostu korjaavaan toimintaan, kuten rentoutukseen. Silti yritän muistaa, että lapsi ei koskaan ole tahallaan hankala. Kaikkein tehokkainta näissä hetkissä olisi aikuisen rauhallisuus ja myötätuntoinen ote.

Joskus tilanne kuitenkin yltyy riidaksi hyvistä aikeista huolimatta. Silloin minulle on tärkeä olla armollinen itselleni ja ennen kaikkea käydä tilanne lapsen kanssa jälkikäteen huolella läpi. Näin teimme nytkin: Minä aloitin sanomalla, että olen pahoillani kun hermostuin enkä tajunnut, että hän on nälkäinen. Lapsen on tästä hyvin helppo jatkaa kertomalla, mikä omalta osalta meni pieleen. Vaikka tuntisin, että varsinainen riidanaiheuttaja olisi lapsi, on mielestäni ehdottoman tärkeää, että aikuinen mallintaa sopimista ja siksi hyvin herkästi aloitan itse näiden tilanteiden ratkomisen. Kun saimme pyydettyä anteeksi pohdimme, miten seuraavalla kerralla osaisimme toimia paremmin. Harjoittelimme myös  ihan konkreettisesti mitä voi sanoa. Tällä viikolla lapsi eräänä päivänä huusi: “älä kuuntele mitään mitä mä sanon, koska mä oon nälkäinen ja saatan siksi sanoa mitä vaan!” Oppi meni perille.

Käytetyt lempeän kasvatuksen menetelmät: lapsen tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen, keskustelu ja kuuntelu, aikuisen omat tunnetaidot ja minä-viestien ylläpito, yhteyden palauttaminen, inhimillisyys, asioiden käsittely, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelu, lapsi ei ole tahallaan hankala, Huomaa hetki-menetelmä.

Tapaus 6.) Lapsi haluaa viettää aikaa kanssani päivittäin ja olla lähellä – vaikka ei sitä selvästi ilmaise.

Kuuntelin eilen mielenkiinnolla kun lapsi kertoi pelimenestyksestään, halasin ja  ehdotin lapselle iltalenkkiä. Näin, kuinka hän syttyi ja innostui. Nyt, kun koululaisen elämää täyttävät koulun lisäksi harrastukset ja kaverit, hän ei enää hakeudu yhtä usein syliin. Läheisyyden ja kosketuksen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. Olen ottanut tavaksi halata lasta vähintään kahdeksan kertaa päivässä (joku tutkimus sanoi, että se lisää hyvinvointia), mutta aina nuo kahdeksan kertaa ei ole arjen humussa helppo toteuttaa. Nukumme koko perhe perhepedissä ja illat ovat onneksi varmoja kainalohetkiä.

Läheisyyttä haastavampaa on yhteyden säilyttämisen kannalta merkittävä, riittävä yhteinen aika. Lapseni tykkää viettää aikaa kanssani ja olen siitä todella onnellinen, mutta joskus kahdenkeskisen ajan järjestäminen tuntuu tosi vaikealta. Tärkeää yhteyden kannalta on, että tarjoan hänelle jakamatonta huomiota. Mitä useammin ja pidempään ehdin sen tekemään, sen parempi yhteys on välillämme, sen paremmin ymmärrämme toisiamme ja sen mutkattomampaa arkemme on.

Meidän eilinen iltalenkkimme oli taas tosi kiva ja sanoin sen lapselle. Että oikeastaan mä en pidä lenkkeilystä, mutta tässä seurassa siitäkin tulee huippukivaa. Parasta on, että viihdyn lapseni seurassa hurjan hyvin ja hänestä on kasvamassa minulle aivan ihana ystävä, koska arvostamme ja rakastamme toisiamme juuri sellaisina kuin olemme.

Käytetyt lempeän kasvatuksen menetelmät: keskustelu ja kuuntelu, läheisyyden vaaliminen, lapsen tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen, ehdoton rakkaus, molemminpuolinen kunnioitus.

Näiden esimerkkien avulla käy varmasti selväksi, että Lempeä kasvatus ja Kiintymysvanhemmuus arki ovat ihan tavallista vanhemmuutta, jota uskoakseni enemmistö meistä toteuttaa. Parasta vanhemmuutta on lapsen rinnalla kasvaminen. Siihen minä uskon, ja luotan että se riittää.



– Petra Masko –

Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2018.