Ristiriitatilanteita taaperon kanssa, valtataistelua teinien kanssa vai ryppyjä aikuisten kesken? Kuulostaako tai tuntuuko tutulta? Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla paneudutaan toimivaan perheeseen, jonka vahvuutena on vuorovaikutus. Luvassa on jälleen kerran ainakin podcasteja, arvontoja, kirja-arvosteluja, tietoiskuja, blogikirjoituksia ja Eevi Vuoriston luento. Myös perhekahvilat pyörivät ja niiden aikataulu julkaistaan huhtikuussa. Minkälaisena sinä näet toimivan vuorovaikutuksen? Onko teidän perheellänne joitain omia ja hyväksi havaittuja konsteja hyvään vuorovaikutukseen ja sen ylläpitämiseen?
Toimiva perhe kirjan kirjoittaja, psykologi Thomas Gordon tiivistää mielestäni hienosti toimivan perheen mallin muutamiin seikkoihin; lasta kunnioittava vuorovaikutus, lapsen oman ajattelun tukeminen sekä tilanteiden molemminpuolinen ratkaisu. Perheen toimiminen tiiminä, jossa kaikkia kunnioitetaan yksilöinä ja koko perheellä on toisiinsa luottamus sekä yhteys on tavoiteltavaa muttei missään nimessä helppoa. Itse pidän tärkeänä oppina Gordonilta sitä, ettei lähdettäisiin valtataisteluun siitä, kuka perheessä määrää vaan pyrittäisiin siihen, että perhe pitää yhtä. Hän korostaa myös sitä, että lapsille on jopa haitallista, jos he tottuvat siihen, että perheen aikuiset auktoriteettina päättävät ja ratkaisevat asiat heidän puolestaan. Aktiivinen kuuntelu ja minä-viestit ovatkin Thomas Gordonin mukaan tärkeitä työkaluja vanhemmille ja kasvattajille.
Perheen vuorovaikutus on merkityksellinen tekijä nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Lapsen kielellistä kehitystä voidaan pitää suurena harppauksena eteenpäin perheen yhteisessä vuorovaikutuksessa. Ennen kuin lapsi voi alkaa viestiä aktiivisesti, hän tarvitsee kuitenkin runsaasti kokemusta siitä, kuinka olla vuorovaikutuksessa kielellisesti ja muutenkin. Varhaiset, syntymästä lähtien kertyvät vuorovaikutuskokemukset luovat myöhemmän viestinnän ja kielen kehityksen perustan. Viestintä ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan ole ainoastaan puhetta, vaan siihen kuuluu myös kosketus, eleet ja ilmeet. Pieni vauvakin toimii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Vastasyntyneillä ei vielä ole kokemusta siitä mitä vuorovaikutuksessa voi tapahtua ja miten se vaikuttaa muihin ihmisiin. Tämän vuoksi varhaisessa vuorovaikutuksessa onkin tärkeää, että muut perheeseen kuuluvat henkilöt yrittävät tulkita vauvaa ja hänen toimintaansa sekä vastaavat viesteihin selvästi ja palkitsevasti. Pieni vauva tarvitseekin paljon syliä, sillä hän aistii tunnelmaa sitä kautta jo heti syntymänsä jälkeen.
Kaikissa ihmissuhteissa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Omista tunteista ja toiveista puhuminen on vaikeaa myös meille aikuisille ja tämän vuoksi itselleni tämän vuoden lempeän kasvatuksen viikon aihe onkin erittäin lähellä omaa sydäntä. Tarkoituksena on pohtia vuorovaikutusta vauvasta vaariin erilaisissa perheissä ja toivon, että kaikille eri perheenjäsenille löytyisi viikolta jotain mukaan otettavaa omaan vuorovaikutukseen.
– Mia Nieminen, hallituksen jäsen, Lempeän kasvatuksen viikko -vastaava
Julkaistu 03/2023
