Tunnekortit, -kirjat, -pelit, -webinaarit ja -oppaat ovat vallanneet markkinat ja harva meistä on pystynyt ohittamaan tunnetaitoihin liittyviä otsikoita viime vuosina. Tunnetaitoihin liittyvää materiaalia on nykyään laajasti saatavilla, mutta niiden painotus tuntuu olevan enemmän lapsiin ja nuoriin, vaikka tunnetaitoja voi kehittää missä iässä tahansa. Tunnetaidot kehittyvät nimenomaan vuorovaikutuksessa ja mallin kautta ja tämän vuoksi myös meidän …
Tukiperhetoiminta on osa sosiaalihuoltolakiin (14§) kirjattua tukipalvelua, jolla pyritään vastaamaan lasten ja perheiden tuen tarpeeseen. Tukiperhepalvelu ei vaadi lastensuojeluasiakkuutta, vaan sitä voidaan järjestää sosiaalipalveluna, mikäli palvelutarpeen arvioinnissa tukiperhetoiminta katsotaan lapsen ja perheen edun mukaiseksi. Tukiperhetoiminta on vapaaehtoista toimintaa, johon tarvitaan mukaan kaikenlaisia perheitä; yhden vanhemman perheitä, lapsettomia perheitä, varamummoloita, sateenkaariperheitä ja maahanmuuttajaperheitä. Tukiperhetoimintaan ryhtyville perheille …
Toimivan vuorovaikutuksen tärkeys tukiperhetoiminnassa Lue lisää »
Toisinaan tuntuu, että lapset sulkevat korvat siltä, mitä jatkuvasti toistelee. Nalkuttaminen, komentaminen, valittaminen ja kiukkuiset käskyt saavat aikaan sen, että lapsi huomaa aikuisen olevan vihainen. Tällöin lapsen stressijärjestelmä herää ja aivojen toiminta menee taistele, pakene tai jäädy -moodiin. Tällöin huomiokyky kapenee, eikä lapsi enää kuule ja ymmärrä, mitä aikuinen tarkoittaa. Mikäli siis haluat viestisi menevän …
Olen sanonut tästä jo sata kertaa! Miten viestini välittyy tehokkaasti? Lue lisää »
Miten pienen vauvan tarpeisiin tulisi vastata? Ymmärtääkö vauva ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta? Minkä ikäisenä vuorovaikutus vauvan kanssa kannattaa aloitta? Ihmisen kehityshistorian varhaisena aikana on metsästäjä- ja keräilijäyhteisöissä pientä lasta pidetty ympäri vuorokauden fyysisesti lähellä niitä ihmisiä, jotka häntä hoitivat. Päivisin lapsi vietti aikaa äidin tai muun hoitajan sylissä sekä kantoliinassa ja öisin hän nukkui pääsääntöisesti äidin …
Varhainen vuorovaikutus on merkityksellistä lapsen kehitykselle Lue lisää »
Ristiriitatilanteita taaperon kanssa, valtataistelua teinien kanssa vai ryppyjä aikuisten kesken? Kuulostaako tai tuntuuko tutulta? Tämän vuoden Lempeän kasvatuksen viikolla paneudutaan toimivaan perheeseen, jonka vahvuutena on vuorovaikutus. Luvassa on jälleen kerran ainakin podcasteja, arvontoja, kirja-arvosteluja, tietoiskuja, blogikirjoituksia ja Eevi Vuoriston luento. Myös perhekahvilat pyörivät ja niiden aikataulu julkaistaan huhtikuussa. Minkälaisena sinä näet toimivan vuorovaikutuksen? Onko teidän …
Vauvojen vessahätäviestintä eli vvv on vanha tapa, joka säästää luontoa ja rahaa. Suomessa Arvo Ylppö kirjoitti ja tutki vauvojen vessahätäviestintää jo 1940-luvulla. Vvv on lapsilähtöinen käytäntö, joka on lempeä vaistoihin ja varhaiseen vuorovaikutukseen perustuva menetelmä. Tämä menetelmä tukee vauvan luontaista kehitystä. Vauvat eivät ole tiedottomia ja taidottomia, jotka itkevät vain tavan vuoksi. He ovat aktiivisia …
Lempeä kasvatus on luonnollinen jatkumo vauva-ajan vuorovaikutukselle. Lempeässä kasvatuksessa pyritään saavuttamaan luottamuksellinen ja kunnioittava suhde lapsen ja aikuisen välille rakentavan vuorovaikutuksen avulla. Aikuinen kasvaa ja oppii uutta aina kun lapsen kanssa tulee eteen uusi tilanne. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuiseen. Aikuinen vastaa siitä, millainen suhde lapseen muodostuu. Vertaistuen kautta vanhempi pääse tutkimaan omaa toimintaansa ja …
Vuorovaikutus on niin sanallista kuin sanatontakin kanssakäymistä toistemme kanssa, ja se luo osaltaan tärkeän pohjan hyvien ihmissuhteiden syntymiselle ja ylläpitämiseen. Vuorovaikutus on edellytys sille, että voimme ymmärtää toista ihmistä, hänen käytöstään ja tarkoitusperiään. Säröt vuorovaikutuksessa sen sijaan näkyvät helposti pahoinvointina ja haastavina tunteina sekä tilanteina. Säröiltä tuskin voimme kuitenkaan täysin välttyä. Voimme kuitenkin osaltamme kehittää …
Pohdintoja siitä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen Lue lisää »
Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla (minäviestit) ja kuuntelee toisten tunteiden ja tarpeiden ilmaisuja hyväksyvän uteliaasti (aktiivinen kuuntelu). Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta: äänensävyjä ja sanojen painotuksia, puheen rytmiä, taukoja ja korkeuden vaihteluita, ilmeitä ja eleitä, asentoja ja lihaskireyksiä, katseita… Myös …
Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana. Kun minulla on vahva yhteys toiseen, niin minun on paljon helpompi ymmärtää häntä. Osittain tämä tuntuu jopa siltä, että vahva …