vuorovaikutus

vuorovaikutus

Pohdintoja siitä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen

Vuorovaikutus on niin sanallista kuin sanatontakin kanssakäymistä toistemme kanssa, ja se luo osaltaan tärkeän pohjan hyvien ihmissuhteiden syntymiselle ja  ylläpitämiseen. Vuorovaikutus on edellytys sille, että voimme ymmärtää toista ihmistä, hänen käytöstään ja tarkoitusperiään. Säröt vuorovaikutuksessa sen sijaan näkyvät helposti pahoinvointina ja haastavina tunteina sekä tilanteina. Säröiltä tuskin voimme kuitenkaan täysin välttyä. Voimme kuitenkin osaltamme kehittää …

Pohdintoja siitä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan hyvään vuorovaikutukseen Lue lisää »

tolerance, diversity, views-3824208.jpg

Sanaton vuorovaikutus

Vuorovaikutuksella pyrimme tarpeiden täyttöön. Tunteet kertovat meille tarpeistamme. Rakentavaa vuorovaikutusta onkin se, että ihminen kertoo tunteistaan ja tarpeistaan mielekkäällä tavalla (minäviestit)  ja kuuntelee toisten tunteiden ja tarpeiden ilmaisuja hyväksyvän uteliaasti (aktiivinen kuuntelu). Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta: äänensävyjä ja sanojen painotuksia, puheen rytmiä, taukoja ja korkeuden vaihteluita,  ilmeitä ja eleitä, asentoja ja lihaskireyksiä, katseita… Myös …

Sanaton vuorovaikutus Lue lisää »

yhteys

Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa

Olen huomannut, että yhteydellä on iso rooli rakentavan vuorovaikutuksen onnistumisessa. Rakentava vuorovaikutushan muodostuu siitä, että ymmärrämme oman toimintamme motiivit, kerromme ne muille ja yritämme ymmärtää myös muiden ihmisten motiiveja, eli tunteita ja tarpeita käytöksen takana. Kun minulla on vahva yhteys toiseen, niin minun on paljon helpompi ymmärtää häntä. Osittain tämä tuntuu jopa siltä, että vahva …

Yhteyden merkitys vuorovaikutuksessa Lue lisää »

zen, stones, balance-2819215.jpg

Gurullakin meni hermot

Vauva-ajan jälkeen kiintymysvanhemmuuden tavoitteissa on keskeistä lapsen tunteiden huomioiminen, ymmärtäminen ja sanoittaminen, konfliktitilanteiden rauhanomainen ja fiksu ratkaiseminen ja omien rajojen vetäminen. EI karjuminen, uhkailu, kiristys, mökötys tai marttyyriys. Monet miettivät mm. Facebookin Kiintymysvanhemmuusryhmässä ovatko KiVahenkisiä ollenkaan, vai vain feikkejä, kun hermot palavat niin usein, neuvotteluista ei ole tietoakaan ja lempeän kasvatukset ideologia tuntuu ihan utopialta. …

Gurullakin meni hermot Lue lisää »

Kuinka helpottaa hammaspesutilanteita?

Kaikessa aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tärkeintä on pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta, ja lähteä purkamaan syntynyttä ongelmaa sitä kautta. Mikään vinkkilista ei korvaa tätä lähtökohtaa. Kun puhumaton ja/tai pieni lapsi kieltäytyy hammaspesusta, syitä voi olla vaikea selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi puhkeavat hampaat, jotka aiheuttavat kipua ikenissä, ikävältä tuntuva …

Kuinka helpottaa hammaspesutilanteita? Lue lisää »

Kuinka helpottaa sisarusten välisiä ristiriitoja?

Suurin osa lasten riidoista on seurausta huomion kaipuusta ja siitä kilpailusta. Lapsi tappelee sisaruksensa kanssa, koska biologia ohjaa häntä pitämään kiinni asemastaan perheessä. Aikuisen on tärkeä ymmärtää lasta myös tässä tilanteessa ja suhtautua lapsiin hyväksyvästi. On muistettava, että lapsi oppii mallista ja harjoittelemalla. Kun vanhempi haluaa ymmärtää lasta, lapsi oppii, että muiden ymmärtämisellä on merkitystä. …

Kuinka helpottaa sisarusten välisiä ristiriitoja? Lue lisää »

Mitä riskejä on rankaisemisen

Mitä riskejä on rankaisemisen käytössä kasvatusmenetelmänä?

Rankaisemisen käyttäminen kasvatusmenetelmänä on useastakin syystä kyseenalainen. Ensinnäkin se on tehotonta, koska se ei opeta lapselle toivottua toimintatapaa haitallisen tilalle. Rankaiseminen myös viestii lapselle, että lapsi on huono eikä osaa, ja on siten suoraan yhteydessä myös heikkoon itsetuntoon. Vaikka lyhyellä aikavälillä näyttäisikin siltä, että rankaiseminen – esimerkiksi lapselle annettu jäähy – toimii, pitkällä aikavälillä se …

Mitä riskejä on rankaisemisen käytössä kasvatusmenetelmänä? Lue lisää »

Mitä ovat minä-viestit_

Mitä ovat minä-viestit?

Lasten kasvatuksessa, tai vuorovaikutuksessa ylipäätään, käytetään usein huomaamatta sinä-viestejä. Kerrotaan, millainen lapsi on ja miten hänen ei pitäisi käyttäytyä sen sijaan, että selkeästi minä-viestein ilmaistaisiin, mitä lapselta odotetaan. Lapsen kanssa viestinnän tulisi olla selkeää, aitoa ja helposti mallinnettavissa. Selkeässä viestinnässä on tärkeä tiedostaa omat ajatukset, tunteet ja tarpeet, sekä kertoa näistä muille ymmärrettävällä tavalla. Minä-viestit …

Mitä ovat minä-viestit? Lue lisää »

Millaisiin kysymyksiin

Millaisiin kysymyksiin yhdistyksen kautta voi saada tukea ja tietoa?

KiVa jakaa tietoa ja neuvoja vuorovaikutuksesta ja lapsen luonnollisista tarpeista. KiVasta voi saada käytännön vinkkejä lapsen kohtaamiseen lempeästi sekä ymmärrystä tilanteisiin lapsen näkökulmasta. KiVa ei anna vastauksia siihen, mitkä ovat kullekin perheelle sopivimmat valinnat. Kiintymysvanhemmuudessa onkin kyse ennen kaikkea perusasenteesta lasta kohtaan, ei vain ulospäin näkyvistä toimintatavoista. KiVassa korostetaan vastaamista lapsen luonnollisiin tarpeisiin, mutta valmiita …

Millaisiin kysymyksiin yhdistyksen kautta voi saada tukea ja tietoa? Lue lisää »