Vauvojen vessahätäviestintä eli vvv on vanha tapa, joka säästää luontoa ja rahaa. Suomessa Arvo Ylppö kirjoitti ja tutki vauvojen vessahätäviestintää jo 1940-luvulla. Vvv on lapsilähtöinen käytäntö, joka on lempeä vaistoihin ja varhaiseen vuorovaikutukseen perustuva menetelmä. Tämä menetelmä tukee vauvan luontaista kehitystä. Vauvat eivät ole tiedottomia ja taidottomia, jotka itkevät vain tavan vuoksi. He ovat aktiivisia …
Lapset kaipaavat kantamista, kosketusta ja läheisyyttä, jotka ovat syömisen ja nukkumisen ohella vauvaikäisen lapsen perustarpeita. Lapsen kantaminen on luonnollinen tapa pitää lasta lähellä ja se on lapsellekin tuttu asia – onhan häntä ensin kannettu kohdussa ja sitten sylissä. Kantaminen edistää varhaista vuorovaikutusta sekä lapsi-vanhempi kiintymyssuhteen muodostumista. Vanhemmat, jotka pitävät lasta paljon lähellään, herkistyvät kuuntelemaan vauvan …
Tämä on blogipohdinta siitä, miten vanhemmuus on syventänyt matkaa minuuteeni, itseeni ja jotakin siitä, mitä se on tuonut tullessaan. Muistan elävästi, kun saunoimme puolisoni kanssa tunnelmallisessa puusaunassamme kahdestaan muutamaa päivää ennen lapseni syntymää, ja pohdin ääneen, kuinka elämämme tulisi pian muuttumaan toisenlaiseksi. Tunsin sisälläni innostavan, uuden ja peruuttamattoman lupauksen uudesta ajanjaksosta. En tiennyt paljoakaan siitä, …
Kiintymysvanhemmuuteen liittyy mielikuvia, joissa se on sopiva lähinnä kahden vanhemman perheisiin, joissa isä elättää perheen käymällä töissä ja äiti on kotona. Hän hoivaa pienokaisiaan kotona varmistaen, ettei lasten psyykkiseen kehitykseen tule särön säröä. Lapsia on mieluusti vain yksi tai kaksi, koska useamman kanssa ei ole aikaa kohdata lempeästi ja vuorovaikuttaa rakentavasti. Jotkut näkevät edelleen KiVan …
Erilaiset KiVa-perheet: Lempeitä kohtaamisia yhden vanhemman perheessä Lue lisää »
Moni suomalainen kärsii tälläkin hetkellä kroonisesta kosketuksen puutteesta. Läheisyysvaje on vakava asia, sillä kosketus on ihmiselle sosiaalisena olentona merkittävä voimavara. Se rauhoittaa ja laskee stressiä, taltuttaa kipua ja lievittää pelkoa. Kosketus sitoo ihmisiä toisiinsa. Suomalaiseen kulttuuriin halailu ja muu koskettelu ei juurikaan ole kuulunut. Moni aikuinen kertoo, kuinka lapsena ainoa kosketuksen muoto oli lyöminen tai …
Rinnalle nukahtaminen on ihmiselle normaalia ja lajityypillistä käytöstä, kun taas toive itsenäisesti nukahtavasta vauvasta on varsin kulttuurisidonnainen ja tuore normi. Rinnalle nukuttaminen tarjoaa siis erinomaisen tavan nukuttaa lapsi helposti ajasta ja paikasta riippumatta. Se voi auttaa myös vanhempaa nukkumaan paremmin.
On normaalia, että pieni vauva ei halua olla erossa hoitajastaan, sillä hänen hengissäsäilymisvaistonsa on vahva: vauvan näkökulmasta aikuisen läheisyys merkitsee turvaa ja yksin jääminen vaaraa. Ihminen on biologisesti jälkeläisiään kantava laji, ja pienelle vauvalle sylissä ja kannettavana oleminen on geeneihin koodattu oletus. Nykyvauvat ovat edelleen geneettisesti ja biologisesti samanlaisia kuin kivikaudella syntyneet vauvat ja heidän …
Kulttuurimme valtavirrassa pidetään ihanteena yksin omassa sängyssä ja jopa omassa huoneessa pitkiä jaksoja nukkuvia vauvoja. Tämä on historiallisesti ja kulttuurisesti poikkeuksellinen ihanne ja lisäksi vastoin biologisia faktoja. Vauvoilla on vahva hengissä säilymisvietti, joka ohjaa pitämään turvan lähellä, etteivät pedot, vieraat ihmiset ja muut uhat pääse lähelle. Vauvat myös kasvavat yöllä nopeimmin ja tarvitsevat siksi ravintoa …
Vauvat kaipaavat kantamista, se on vauvan geeneihin koodattu odotus. Kannettu vauva kuulee kantajan sydämenlyönnit ja hengityksen sekä tuntee hänen kosketuksensa ja lämpönsä. Se rauhoittaa vauvaa ja tekee hänet tyytyväiseksi. Kantaminen vähentää vauvan kokemaa stressiä ja tukee turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Kantaa voi kuka tahansa lapsen hoitajista ja näin vahvistaa omaa suhdettaan lapseen. Kantaminen antaa vauvalle virikkeitä, …
Äidinmaito on lajimme jälkeläisille tarkoitettua, optimaalista ravintoa. Imetyksen lukuisat edut sekä lapsen että äidin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ovat laajalti tiedossa. Siitä huolimatta imetys koetaan usein ongelmalliseksi. Korvike-vallankumous katkaisi 1900-luvulla luonnollisen sukupolvien ketjun, jossa tyttäret oppivat imettämään äideiltään ja muilta sukulaisiltaan. Imetykseen voi valmistautua jo ennen lapsen syntymää hankkimalla tietoa ja asennoitumalla imetykseen. Myös läheisten (esimerkiksi puoliso …