imetys

puheenjohtajan tervehdys

Puheenjohtajan tervehdys

10-vuotiaan Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtajaksi alkaminen tuntuu aika isolta askeleelta. Edelliset puheenjohtajat ovat tehneet työtä intohimolla, sydämellä ja vahvalla asiantuntemuksella ja tehneet yhdistyksestä sen, mikä se nyt on. Pieni, mutta aktiivinen ja näkyvä, vahvasti oman kantansa takana seisova yhdistys.  Yhdistyksen hallituksessa olen toiminut yhden vuoden, ja kiintymysvanhemmuudesta minulla on usean vuoden kokemus. Tunsin heti esikoisen odotusaikana …

Puheenjohtajan tervehdys Lue lisää »

family, uncle, familia-1804701.jpg

Mitä KiVa on minulle?

Kiintymysvanhemmuus koetaan eri tavoin eri perheissä. Tässä blogitekstissä yhdistyksemme aktiivi kertoo, miten hän on löytänyt KiVan pariin ja miten hän siihen liittyvät asiat kokee. Minulla on kolme lasta, joista vanhin on pian esikoululainen ja nuorin täytti äskettäin vuoden. Olen siis kohta kuusi vuotta saanut olla äiti. Lempeä kasvatus ja lapsentahtisuus olivat pinnalla, kun esikoiseni syntyi …

Mitä KiVa on minulle? Lue lisää »

baby, face, girl-784607.jpg

Vauva tuli taloon, kivaa!

Raskauteni sujui leppoisasti, ja tuttuun tapaani valmistauduin lähestyvään synnytykseen ja tulevaan kaksilapsisen perheen arkeen niin huolellisesti kuin osasin. Kävin doulailloissa, polskin Aquamama-kurssilla, valmistelin esikoista tulevaan isoveljeyteen ja tilasin kasvatuskirjallisuutta (Alfie Kohnin Unconditional Parenting, Laura Markhamin Peaceful Parent, Happy Siblings ja Elina Kauppilan Huomaa hetki perheessä – Vanhemman tunnetaitokirja), joita en kylläkään sitten ehtinyt lukemaan, kun …

Vauva tuli taloon, kivaa! Lue lisää »

Syntymän jälkeen

Lempeään syntymään kuuluu vauvan pääsy välittömästi äidin vatsan päälle ja ihokontaktiin, mikäli molempien vointi sen sallii. Napanuoraa ei tarvitse leikata heti, vaan se voi sykkiä rauhassa loppuun. Mittaukset ja muut hoitotoimenpiteet voi tehdä myöhemminkin. Ihokontakti on heti alussa tärkeä tapa lapselle saada perheen omasta bakteerifloorasta suojakerros iholleen. Se vahvistaa haju- ja tuntoaistin kautta sekä lapsen …

Syntymän jälkeen Lue lisää »

Maidon maistaja, tiedon tietäjä

Imettäminen, sen lopettaminen tai kokonaan imettämättä jättäminen ovat päätöksiä, joihin jokaisella äidillä on oikeus. Perheillä on erilaisia tilanteita, eikä imetys ole syystä tai toisesta aina mahdollista. Se ei onneksi määritä äitiyttä eikä ole välttämättömyys turvalliselle kiintymyssuhteelle. Jos äiti ei halua imettää tai se ei olosuhteiden johdosta onnistu, niissäkin tapauksissa perheiden tulisi, heidän niin halutessaan, saada …

Maidon maistaja, tiedon tietäjä Lue lisää »

Imetys

Äidinmaito on lajimme jälkeläisille tarkoitettua, optimaalista ravintoa. Imetyksen lukuisat edut sekä lapsen että äidin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ovat laajalti tiedossa. Siitä huolimatta imetys koetaan usein ongelmalliseksi. Korvike-vallankumous katkaisi 1900-luvulla luonnollisen sukupolvien ketjun, jossa tyttäret oppivat imettämään äideiltään ja muilta sukulaisiltaan. Imetykseen voi valmistautua jo ennen lapsen syntymää hankkimalla tietoa ja asennoitumalla imetykseen. Myös läheisten (esimerkiksi puoliso …

Imetys Lue lisää »

Lapsentahtinen pulloruokinta

Imetys on yksi mahdollinen osa kiintymysvanhemmuutta, mutta sen puute ei tee vanhemmista huonompia tai poista heidän mahdollisuuksiaan hoitaa lastaan lapsentahtisesti ja lempeästi. Kiintymysvanhemmuuden näkökulmasta pulloruokintakin on mahdollista tehdä vauvan moninaiset tarpeet huomioiden. Olennaisia seikkoja ovat ihokontaktin ja läheisyyden ylläpito sekä lapsen nälkäviestien huomioiminen. Itku on myöhäinen nälkäviesti, sitä ennen vauvat ilmaisevat nälkäänsä monin tavoin – …

Lapsentahtinen pulloruokinta Lue lisää »