Blogi – Kiintymysvanhemmuusperheet ry

Mitä KiVa on?

Kiintymysvanhemmuus (KiVa) ja Lempeä kasvatus kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa, että jokainen vanhempi, joka on kiinnostunut aihepiiristä on tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa arvoteta tai arvioida kenenkään vanhemmuustyylejä, vaan keskitytään kertomaan omia kokemuksia ja havaintoja sekä jakamaan tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta. Kuka tahansa voi siis tulla Facebook-ryhmiimme tai perhekahviloihimme tutkimaan asioita, keräämään tietoa tai lukemaan ja kuuntelemaan vertaisten keskusteluja.

Yhdistyksen arvojen mukaisesti kiintymysvanhemmuutta voidaan toteuttaa monenlaisissa perheissä. Yhdistys on sitoutunut tasa-arvoon ja vastustaa kaikenlaista syrjintää. Perheiden ja perheenjäsenten yksilöllisyyden kunnioitus on tärkeää: perheillä ja lapsilla on oikeus elää itsensä näköistä elämää. Yhdistys puolustaa lapsen itsemääräämisoikeutta.

Jatka lukemista “Mitä KiVa on?”

Minun myötätuntomatkani

Olen kasvanut hyvin tavallisessa 90-lukulaisessa suomalaisperheessä. Vanhimpana lapsena omaksuin ja osin tahtomattani sain roolin, jossa korostuivat vastuullisuus, reippaus, pärjäävyys, kiltteys, itsenäisyys ja valitettavasti etenkin jälkikäteen ajateltuna myös tietynlainen yksinäisyys perheessä. Kotona ei puhuttu juuri mistään syvällisemmästä tai vakavammasta. Moni arkinenkin asia oli jotenkin mysterisoitu, eikä juuri mistään uskaltanut kysellä. Jos jostain tunteistani joskus kerroin, kuulin usein ”höpöhöpö” ja näin asia oli käsitelty. Joskus minulle myös naurettiin ja se aiheutti häpeää ja usein myös epätietoisuutta ja epävarmuutta.

Jatka lukemista “Minun myötätuntomatkani”

Vanhempien ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen

Hiki pisaroi otsalla ja toppatakki tuntuu tuskaisen kuumalta. Taapero kiskoo haalarit ja villasukat pois samalla, kun puet vauvaa, ja ryntää kiljuen olohuoneeseen. Vauva kitisee tyytymättömänä. Käsivarsiin koskee, kun yrität yhtä aikaa kantaa vauvaa ja rimpuilevaa taaperoa takaisin eteiseen. Parahdat kipeän potkun osuessa sääreen, vauva pelästyy kiljaisuasi ja alkaa parkua hätääntyneenä. Tiputat taaperon tarpeettoman kovakouraisesti lattialle. Tekisi mieli paiskata molemmat lapset vasten kivistä lattiaa… Sen sijaan lasket vauvan vaunuihin ja lyyhistyt lattialle, kämmenselällä tuntuu jotain märkää. Mitä se on, minäkö itken, hämmästyt. Samassa jo heijaat lapsia sylissä, tällä kertaa hellästi, ja itket pahuuttasi. Maailman huonoin äiti, mielessäsi vilahtaa, eihän minusta pitänyt tällaista tulla!

Jatka lukemista “Vanhempien ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen”

Ajatuksiani Ronnie Grandellin haastattelusta

Sain kunnian osallistua itsemyötätuntoteemaiseen haastatteluun, jossa haastattelimme Petra Maskon kanssa työterveyspsykologina ja kirjailijana tunnettua Ronnie Grandellia. Grandell oli persoonana hyvin helposti lähestyttävä, asiantunteva ja lämminhenkinen.

Jatka lukemista “Ajatuksiani Ronnie Grandellin haastattelusta”

Vinkkilista “parhaat vinkit myötätuntoon vauva-aikana”

Jatka lukemista “Vinkkilista “parhaat vinkit myötätuntoon vauva-aikana””

Lapsi pyytää aikuista olemaan läsnä

Istun sohvalla lukemassa kirjaa taaperoikäiselle pojalleni. Hän kuuntelee tarinaa innokkaasti ja katselee sivujen kuvia silmä tarkkana. Omat ajatukseni sen sijaan vaeltelevat lähestyvässä lounasajassa, päivän aikataulussa ja loppuviikon suunnitelmissa. Samassa sohvalla lojuva puhelimeni värisee. Ojennan käteni, poimin puhelimen ja luen Whatsappiin kilahtaneen viestin.

Jatka lukemista

Vanhempi voi tukea nuoren itsetuntoa auttamalla häntä kohti itsemyötätuntoa

Itsemyötätuntoinen puhe ei ole meille ihmisille luontaista. Myös ympäröivä kulttuuri opettaa edelleen, että paras lopputulos saavutetaan kriittisen puheen kautta. Myytti siitä, että itsekritiikki on tehokas motivaattori elää tiukassa. Totuus on, ettei kritiikissä ole juuri mitään motivoivaa. Sen kautta ainoastaan opitaan pelkäämään epäonnistumisia tai menetetään luottamus itseen. Omaa sisäistä puhetta kannattaa kuunnella ja ohjata myös lasta ja nuorta kuuntelemaan sitä. On myös iästä ja temperamentista kiinni kuinka kriittistä sisäinen puhe on. Jos lapsi kohdataan kriittisesti, muodostuu sisäinen puhe kriittiseksi. Toisaalta, vaikka lapsi kohdattaisiin lempeästi, saattaa sisäinen puhe olla toisinaan kriittistä. Näin varsinkin teini-iässä, jolloin minäkuva kehittyy ja nuori alkaa vertailla itseään muihin. Vanhemmalle saattaa olla todella raskasta kuunnella kasvavan lapsen negatiivista puhetta itsestään. Kokemus siitä, ettei mikään kehu auta, voi olla tuttu monelle.

Jatka lukemista

Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys

Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia syyllisyyden tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin syyllistin itseäni muun muassa siitä, olinko itse aiheuttanut lapseni hankaluudet – varsinkin kun käsittelin samanaikaisesti omia traumojani ja huomasin etenevissä määrin myös itsessäni samoja piirteitä kuin lapsessa. Diagnosoinnin edetessä koin syyllisyyttä myös siitä, kun jouduin toistuvasti puhumaan ja kirjoittamaan lapsen “oudoista” piirteistä, monesti myös lapsen itsensä kuullen. Jälkikäteen tajusin, että olisin voinut kieltäytyä lapsen läsnäolosta osassa hoitotapaamisia – taas uusi syy syyllistää itseään omasta tyhmyydestä!

Jatka lukemista

Tutkimus- ja ajankohtaiskatsaus meiltä ja maailmalta: itsemyötätunto ja myötätunto

Myötätuntotutkimus on kasvava tieteenala. Myötätunnon ja itsemyötätunnon yhteyttä vanhemmuuteen, parisuhteeseen, itsetuntoon, mielenterveysongelmiin ja lähes kaikkiin elämän muotoihin ja osa-alueisiin on tutkittu runsaasti eri puolilla maailmaa ja uutta tutkimustietoa julkaistaan jatkuvasti. Myös OECD:n eli Organisation for Economic Co-operation and Development Global competency for an inclusive world –raportissa (2016), hoiva, empatia ja myötätunto mainitaan keskeisiksi globaaleiksi taidoiksi tulevaisuuden yhteiskunnissa. Erilaiset yhteisöt ja organisaatiot, joilla on vakiintuneita käytäntöjä huomata ja kohdata ihmisten mielipaha ja kärsimys ovat tuottavampia ja ihmiset myös voivat niissä keskimääräistä paremmin. Seuraavassa pääset lukemaan pientä pintaraapaisua tutkitusta ja ajankohtaisesta tiedosta.

Jatka lukemista

Tervetuloa LKV: Myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan

Tietoisuustaidot ovat tämän hetken kuuma peruna monella kanavalla. Ulkomailla myötätuntotaitoja on tutkittu jo usean vuosikymmenen ajan. Mindfulnessia käytetään niin liike-elämässä kuin kasvatuksen kentälläkin.

Jatka lukemista “Tervetuloa LKV: Myötätunto perheessä – apua kiukunhallintaan”

Page 1 of 11

1 2 3 … 11 Next »