Vanhempi on ihan sikatyhmä ja nolo, opettajat ihan aivottomia, ovet paukkuu joka välissä? Kuulostaako tutulta? Esiteini-ikä ajoittuu noin 8-12 vuoden ikään. Lapsi on vielä pieni, mutta omasta mielestään niin todella iso ja pystyvä. Esiteini-ikä on murrosiän alkusoitto. Monesti kuulee puhuttavan että tämä johtuu hormoneista, vaikka todellisuudessa suurimmat vaikutukset on aivojen muutoksilla. Tästä alkaa uusi kehitysvaihe, …
Vanhemman hyvinvointi on tärkeää, sillä hyvinvoivana vanhempi jaksaa hoitaa lastaan. Stressaantuneena tunnesäätely heikkenee aikuisellakin, jolloin lapsen tavallinen leikki tuntuu liian riehakkaalta ja lapsen kiukkuun tulee vastattua huutamalla. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan hyvinvointia harjoitusten avulla. 1.Piirrä kello ja kirjoita kaikki ylös, mihin käytät aikaa tavallisena päivänä. Voit kirjoittaa halutessasi myös aikamäärät. Esimerkiksi kuinka paljon käytät aikaa uneen, …
Ihan jokaisen vanhemman eteen on tullut tilanteita, joissa joutuu miettimään miten saan tämän tilanteen ratkeamaan. Mutta ehkäpä olisi aika muuttaa ajattelua. Onko tarpeellista saada itku loppumaan mahdollisimman nopeasti vai onko tarkoituksena opettaa lapselle tunnesäätelyä? Mun nimi on Pia Kosonen ja olen yleisen kasvatustieteen maisteri ja tunnetaito-ohjaaja. Toimin Kiintymysvanhemmuusperheet yhdistyksen paikallistoiminnan koordinaattorina. Olen mukana yhdistyksen toiminnassa …
Hoidon aloitus voi olla jännittävä ja pelottavakin asia sekä lapselle että aikuiselle. Joskus jo pidempään päivähoidossa ollut lapsi alkaa reagoimaan ja vanhempi ei tiedä, miten pitäisi toimia. Tässä tekstissä on esimerkkejä, miten aloittaa päiväkoti lempeästi tai miten reagoida hankalissa tilanteissa. Tapaus 1) Aikuista jännittää, miten lapsi sopeutuu päiväkotiinPäiväkotiin tutustumiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, esimerkiksi 1-2 …
Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia syyllisyyden tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin syyllistin itseäni muun muassa siitä, olinko itse aiheuttanut lapseni hankaluudet – varsinkin kun käsittelin samanaikaisesti omia traumojani ja huomasin etenevissä määrin myös itsessäni samoja piirteitä kuin lapsessa. Diagnosoinnin edetessä koin syyllisyyttä myös siitä, kun jouduin …
Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys Lue lisää »
Kun vanhempi joutuu kieltämään lasta, hän voi kiellon lisäksi tai sijaan kertoa lapselle, mitä ei-toivotun toiminnan sijaan voisi tehdä. Näin lapsi saa kokemuksen, että virhe on korjattavissa. Vanhemman kannattaa jättää “olit tuhma”-toteamukset väliin ja kertoa sen sijaan lapsen teon olleen väärä, jotta lapsi ei kokisi häpeää (“olen huono”) vaan syyllisyyttä (“tekoni oli väärä”). Häpeäidentiteetti voi …
Ruokapöydässä syntyy monesti tilanteita, joissa aikuisen odotukset sekä lapsen toiminta eivät kohtaa. Aikuisen on tärkeää tutkailla omia odotuksiaan sen suhteen, kuinka realistisia ne ovat. Ruokapöydän ristiriitoja lähestyttäessä tulisi pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta. Ristiriitoja ratkoessa kannattaa muistaa rakentavan vuorovaikutuksen keinot: aktiivinen kuuntelu, minä-viestit sekä yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. Lapset ovat hyvin erilaisia …
Kaikessa aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tärkeintä on pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta, ja lähteä purkamaan syntynyttä ongelmaa sitä kautta. Mikään vinkkilista ei korvaa tätä lähtökohtaa. Kun puhumaton ja/tai pieni lapsi kieltäytyy hammaspesusta, syitä voi olla vaikea selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi puhkeavat hampaat, jotka aiheuttavat kipua ikenissä, ikävältä tuntuva …