Tietoisku

Saako lasta kieltää?

Perinteisen kasvatusajattelun mukaan lasta tulee kieltää, kun hän tekee jotain väärin: ei saa heittää mukia, älä juokse tielle. On totta ettemme halua lapsen heittävän maitomukiaan lattialle, koska siitä tulee sotkua, tai emme halua lapsen juoksevan tielle, jottei tämä loukkaannu. Kuitenkin pelkkä ”ei saa heittää/ älä juokse” eivät kerro lapselle, mitä häneltä odotetaan, tai mitä hänen …

Saako lasta kieltää? Lue lisää »

Saako lapsi pettyä?

Lapsi kohtaa pettymyksiä elämässään väistämättä. Pettymys on monesti vaikea tunne, mutta sitä ei tarvitse välttää. Toisaalta vanhempien ei ole syytä niitä tarkoituksella aiheuttaakaan, eli vanhempien ei ole syytä olla käytöksessään johdonmukainen siksi, että lapsi oppisi sietämään pettymyksiä. Lapsi oppii parhaiten sietämään pettymyksiä siten, että aikuinen osoittaa hyväksyntää lapsen tunteella ja auttaa häntä sen kanssa. Pettymystä …

Saako lapsi pettyä? Lue lisää »

Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan, että molemmat ovat tyytyväisiä?

Kiintymysvanhemmuuden perustana on toimiva vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Arjen tohinassa ne ilmenevät käytännössä siten, että vanhempi perustelee, selittää ja ohjaa pakottamatta kuitenkaan lasta väkisin tahtoonsa sekä osallistamalla lapsen päätöksentekoon. Useimmiten ongelmana on se, että lapsen ja aikuisen suhde nähdään valtataisteluna, ja aikuinen pyrkii keskittämään kaiken vallan itselleen. Toisin sanoen liian pitkät neuvottelut harvemmin muodostuvat ongelmaksi. …

Puhutaanko lapsen kanssa niin kauan, että molemmat ovat tyytyväisiä? Lue lisää »

Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin?

Jesper Juul tuo esille Viisas lapsesi -kirjassa ajatuksen, että lapsi tietää, mitä haluaa, muttei aina tiedä, mitä tarvitsee. Kaikilla ihmisillä on perustarpeet, joita kuvataan yleensä Maslow’n tarvehierarkian avulla. Hierarkian ensimmäinen pohjakerros on fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, happi jne. Toinen kerros on turvallisuuden tarpeet eli suojautuminen vaaroilta. Kolmas kerros on …

Miten suhtautua lapsen tarpeisiin ja haluihin? Lue lisää »

Mitä on tunteiden sanoittaminen?

Tunnetaidoissa ensimmäinen askel kohti tunteiden säätelyä, kannattelua ja hallintaa on tunteiden tunnistaminen. Se opitaan tunteiden sanoittamisen avulla. Sanoittamisen kautta lapsi opettelee ymmärtämään ja nimeämään omia tunteitaan. Sen myötä lapsi oppii myös säätelemään käyttäytymistään eli sitä, miten erilaisia tunteita on hyvä tuoda esiin. Kiintymysvanhemmuudessa puhutaan usein rakentavasta tunneilmaisusta. Tämä vaikuttaa positiivisesti kaikkeen vuorovaikutukseen niin oman perheen …

Mitä on tunteiden sanoittaminen? Lue lisää »

Mitä lapselta voi odottaa ruokapöydässä?

Ruokapöydässä syntyy monesti tilanteita, joissa aikuisen odotukset sekä lapsen toiminta eivät kohtaa. Aikuisen on tärkeää tutkailla omia odotuksiaan sen suhteen, kuinka realistisia ne ovat. Ruokapöydän ristiriitoja lähestyttäessä tulisi pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta. Ristiriitoja ratkoessa kannattaa muistaa rakentavan vuorovaikutuksen keinot: aktiivinen kuuntelu, minä-viestit sekä yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu. Lapset ovat hyvin erilaisia …

Mitä lapselta voi odottaa ruokapöydässä? Lue lisää »

Kuinka helpottaa hammaspesutilanteita?

Kaikessa aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa tärkeintä on pyrkiä kohtaamaan tilanne ja lapsi yksilöllisesti kuuntelemalla ja ymmärtämällä lasta, ja lähteä purkamaan syntynyttä ongelmaa sitä kautta. Mikään vinkkilista ei korvaa tätä lähtökohtaa. Kun puhumaton ja/tai pieni lapsi kieltäytyy hammaspesusta, syitä voi olla vaikea selvittää. Syynä voi olla esimerkiksi puhkeavat hampaat, jotka aiheuttavat kipua ikenissä, ikävältä tuntuva …

Kuinka helpottaa hammaspesutilanteita? Lue lisää »

Kuinka helpottaa sisarusten välisiä ristiriitoja?

Suurin osa lasten riidoista on seurausta huomion kaipuusta ja siitä kilpailusta. Lapsi tappelee sisaruksensa kanssa, koska biologia ohjaa häntä pitämään kiinni asemastaan perheessä. Aikuisen on tärkeä ymmärtää lasta myös tässä tilanteessa ja suhtautua lapsiin hyväksyvästi. On muistettava, että lapsi oppii mallista ja harjoittelemalla. Kun vanhempi haluaa ymmärtää lasta, lapsi oppii, että muiden ymmärtämisellä on merkitystä. …

Kuinka helpottaa sisarusten välisiä ristiriitoja? Lue lisää »

Kuinka helpottaa pukemis- ja siirtymätilanteita?

Siirtymät ovat tavanomainen haastekohta arjessa, kun kello käy, vanhemmalla on kiire ja lapsi ei toimi aikuisen mielestä tarpeeksi nopeasti. Tuloksena on usein sekä vanhemman että lapsen hermostuminen ja turhautuminen. Siirtymiä, kuten muitakin arjen toimia, voi harjoitella lapsen kanssa ja yrittää helpottaa niitä erilaisin keinoin. Syitä pukemisen sekä lähtemisen hankaluuteen voi olla useita ja ne voivat …

Kuinka helpottaa pukemis- ja siirtymätilanteita? Lue lisää »

Ole malli lapselle

Miksi aikuisen on tärkeä toimia hyvänä mallina lapselle?

Vanhemman teot ja esimerkki vaikuttavat lapsiin enemmän kuin ohjeet ja kehotukset, koska lapsi oppii parhaiten tarkkailemalla ja jäljittelemällä isompiaan. Mallioppiminen on ihmislapselle luonnollisin ja ominaisin tapa oppia. Jos lapsen halutaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, täytyy vanhemman näyttää mallia eli itse käyttäytyä siten kuten haluaa lapsen käyttäytyvän. ”Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä …

Miksi aikuisen on tärkeä toimia hyvänä mallina lapselle? Lue lisää »