Kiinteiden ruokien aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva istuu kevyesti tuettuna, haluaa itse ottaa ruokaa käsiinsä, vie ruuan suuhun, työstää sitä suussaan ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Sormiruokailu on osa lapsentahtista vieroittumista. Sormiruokailussa vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse. …
Vertaistuki koostuu vertaisuudesta ja tukemisesta. Siinä ihmiset löytävät yhdistävän tekijän samanlaisesta elämäntilanteesta tai kokemuksesta ja toiseen samaistumisen myötä syntyy kokemus ymmärretyksi tulemisesta. Vertaistuki tarkoittaakin siis kokemustietoon perustuvaa tukea, jossa keskeistä on kokemusten jakaminen, kertominen ja kuunteleminen. Vertaistukitoiminta on alkanut 1930-luvulla terveydenhuollon toimintaympäristöissä, mutta nykyisin vertaistukea on tarjolla hyvinkin laajasti erilaisiin elämäntilanteisiin ja kokemuksiin liittyen. Vertaistuessa …
Vanhemmat luovat usein tiedostamattaan kiintymyssuhteen vauvaan ihan arkipäivän rutiineissa. Tutkimusten mukaan on olemassa vauvan hoitotapoja, jotka vahvistavat turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Ensisijaisesti kiintymyssuhdetta vahvistaa se, että vauvan viesteihin vastataan riittävän oikea aikaisesti. Katse siis vauvaan, mitä sinun vauvasi tarvitsee nyt ja minkälaisia viestejä vauva lähettää vanhemmilleen. Jo muutaman päivän ikäinen vauva hakee turvaa ja kontaktia vanhempaan. …
Miten tukea vauvan kiintymyssuhteen kehittymistä? Lue lisää »
Vanhemman ja tahtoikäisen lapsen tarpeiden ja halujen ollessa ristiriidassa ne ratkaistaan kuin mitkä tahansa muutkin perheen ristiriidat – keskustelemalla. Tässä on tärkeässä osassa aktiivinen kuuntelu, tunteiden sanoittaminen ja minä-viestit. Mitä enemmän lapsi tulee kuulluksi ja mitä vähemmän pakotetuksi, sitä pienempi tarve lapsella on vastustaa aikuista. Esimerkki: Lapsi haluaa leikata itse tomaattinsa, hakee veitsen ja huutaa …
Lapsen itsenäistymisvaiheesta käytetään monesti puhekielessä sanaa uhmaikä. Lapsi alkaa tahtoa ja osaa jo ajatella, tuntea ja toimia itsenäisesti – ilman aikuisen apua. Lapsi on edelleen yhteistyökykyinen ja -haluinen, mutta törmäys tulee vanhemman kanssa silloin, kun aikuinen estää lasta tekemästä asioita itsenäisesti ajatellen, ettei lapsi osaa tai pysty tekemään asiaa itse. Törmäyksiä syntyy myös tarveristiriidoista, kun …
Mitä lempeässä kasvatuksessa ajatellaan uhma- tai tahtoiästä? Lue lisää »
Lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen on aina jokin syy. Lapsi ei käyttäydy huonosti tai väärin vain, koska nyt sattuu huvittamaan. Lapset toimivat oikein, jos he osaavat. Jos lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, lapsella ei siinä tilanteessa ole ollut muuta tapaa toimia. Rankaiseminen on turhaa ja lasta kohtaan väärin, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta toimia oikein. Sekä rangaistukset että …
Miten toimia aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa? Lue lisää »
Vauvojen vessahätäviestintä eli vvv on vanha tapa, joka säästää luontoa ja rahaa. Suomessa Arvo Ylppö kirjoitti ja tutki vauvojen vessahätäviestintää jo 1940-luvulla. Vvv on lapsilähtöinen käytäntö, joka on lempeä vaistoihin ja varhaiseen vuorovaikutukseen perustuva menetelmä. Tämä menetelmä tukee vauvan luontaista kehitystä. Vauvat eivät ole tiedottomia ja taidottomia, jotka itkevät vain tavan vuoksi. He ovat aktiivisia …
Lapset kaipaavat kantamista, kosketusta ja läheisyyttä, jotka ovat syömisen ja nukkumisen ohella vauvaikäisen lapsen perustarpeita. Lapsen kantaminen on luonnollinen tapa pitää lasta lähellä ja se on lapsellekin tuttu asia – onhan häntä ensin kannettu kohdussa ja sitten sylissä. Kantaminen edistää varhaista vuorovaikutusta sekä lapsi-vanhempi kiintymyssuhteen muodostumista. Vanhemmat, jotka pitävät lasta paljon lähellään, herkistyvät kuuntelemaan vauvan …
Lempeä kasvatus on luonnollinen jatkumo vauva-ajan vuorovaikutukselle. Lempeässä kasvatuksessa pyritään saavuttamaan luottamuksellinen ja kunnioittava suhde lapsen ja aikuisen välille rakentavan vuorovaikutuksen avulla. Aikuinen kasvaa ja oppii uutta aina kun lapsen kanssa tulee eteen uusi tilanne. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuiseen. Aikuinen vastaa siitä, millainen suhde lapseen muodostuu. Vertaistuen kautta vanhempi pääse tutkimaan omaa toimintaansa ja …
Green sanoo Tulistuva lapsi- teoksessaan: ”Raivokohtauksia ja muunlaista sopimatonta käyttäytymistä esiintyy, kun henkilölle asetetut kognitiiviset eli ajatteluun ja tietämykseen pohjautuvat vaatimukset ylittävät henkilön kyvyn reagoida joustavasti ja sopeutuvasti.” Lapsi siis käyttäytyy aggressiivisesti, koska ei osaa vielä muuta. Lapsen sanotaan olevan aggressiivisimmillaan noin kolme vuotiaana. Ei siis ole epätavallista, jos siinä iässä lapsi lyö, potkii tai …