Vastine: Kiintymysvanhemmuudessakin asetetaan rajoja

Jatka lukemista “Vastine: Kiintymysvanhemmuudessakin asetetaan rajoja”

Share Button

KiVan merkitys minulle

Kun pohdin KiVan merkitystä minulle, tulee mieleeni keskustelu ystäväni kanssa muutaman vuoden takaa. Tiedätkö sellaisesta Kiintymysvanhemmuusperheet-ryhmästä?” kysyi ystäväni kun lapseni oli ihan pieni vauva. Olimme tutustuneet kun odotimme lapsia, jotka syntyivät parin kuukauden ikäerolla. Tästä kysymyksestä ja ystävyydestä olen äärettömän kiitollinen! Yhtäkkiä löytyi kokonainen ryhmä vanhempia, joiden kanssa pystyi pallottelemaan ajatuksia ja joilta sai tukea omaan vanhemmuuteen. Samalla kun olin mukana keskusteluissa vahvistui ajatus siitä, millä periaatteilla haluan lapseni kanssa toimia. Kantaviksi arvoiksi muodostuivat lempeys ja rakentava vuorovaikutus. Sain ryhmän kautta rohkeutta seisoa omien valintojeni takana ja kyvyn halutessani perustella, miksi meillä tehdään näin. 

Jatka lukemista “KiVan merkitys minulle”
Share Button

Opintiellä nyt ja aina

Eräänä iltana, lasten nukahdettua nousin sängystä mennäkseni jatkamaan keskeneräistä valokuvaprojektia tietokoneella.

Kuvien sijaan ajatukseni ottivat harha-askeleen ja löysin itseni katsomasta videoita, aikaa ennen älypuhelimia.

Jatka lukemista “Opintiellä nyt ja aina”
Share Button

Yhteyden ylläpito

Yhteyden ylläpito lapsen kasvatuksessa on yksi tärkeimpiä asioita. Yhteyden rakentaminen, ylläpito ja korjaaminen lähtevät aina aikuisesta. Aikuinen kokee yhteyden rikkonaisuuden siten, että lapsen käytös rasittaa ja ärsyttää, pinna ei kestä ja on vaikea nähdä hyviä puolia lapsessa. Lapsi puolestaan kokee rakkauden puutetta ja hakee huomiota eli yhteyttä helposti keinolla millä tahansa.

Jatka lukemista “Yhteyden ylläpito”
Share Button

Mitä KiVa on?

Kiintymysvanhemmuus (KiVa) ja Lempeä kasvatus kuuluvat kaikille. Tämä tarkoittaa, että jokainen vanhempi, joka on kiinnostunut aihepiiristä on tervetullut mukaan toimintaan. Yhdistyksen toiminnassa arvoteta tai arvioida kenenkään vanhemmuustyylejä, vaan keskitytään kertomaan omia kokemuksia ja havaintoja sekä jakamaan tietoa kiintymysvanhemmuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta. Kuka tahansa voi siis tulla Facebook-ryhmiimme tai perhekahviloihimme tutkimaan asioita, keräämään tietoa tai lukemaan ja kuuntelemaan vertaisten keskusteluja.

Yhdistyksen arvojen mukaisesti kiintymysvanhemmuutta voidaan toteuttaa monenlaisissa perheissä. Yhdistys on sitoutunut tasa-arvoon ja vastustaa kaikenlaista syrjintää. Perheiden ja perheenjäsenten yksilöllisyyden kunnioitus on tärkeää: perheillä ja lapsilla on oikeus elää itsensä näköistä elämää. Yhdistys puolustaa lapsen itsemääräämisoikeutta.  

Jatka lukemista “Mitä KiVa on?”

Share Button

Vinkkilista “parhaat vinkit myötätuntoon vauva-aikana”

Jatka lukemista “Vinkkilista “parhaat vinkit myötätuntoon vauva-aikana””

Share Button

Lapsi pyytää aikuista olemaan läsnä

Istun sohvalla lukemassa kirjaa taaperoikäiselle pojalleni. Hän kuuntelee tarinaa innokkaasti ja katselee sivujen kuvia silmä tarkkana. Omat ajatukseni sen sijaan vaeltelevat lähestyvässä lounasajassa, päivän aikataulussa ja loppuviikon suunnitelmissa.  Samassa sohvalla lojuva puhelimeni värisee. Ojennan käteni, poimin puhelimen ja luen Whatsappiin kilahtaneen viestin.

Jatka lukemista “Lapsi pyytää aikuista olemaan läsnä”
Share Button

Vanhempi voi tukea nuoren itsetuntoa auttamalla häntä kohti itsemyötätuntoa

Itsemyötätuntoinen puhe ei ole meille ihmisille luontaista. Myös ympäröivä kulttuuri opettaa edelleen, että paras lopputulos saavutetaan kriittisen puheen kautta. Myytti siitä, että itsekritiikki on tehokas motivaattori elää tiukassa. Totuus on, ettei kritiikissä ole juuri mitään motivoivaa. Sen kautta ainoastaan opitaan pelkäämään epäonnistumisia tai menetetään luottamus itseen. Omaa sisäistä puhetta kannattaa kuunnella ja ohjata myös lasta ja nuorta kuuntelemaan sitä. On myös iästä ja temperamentista kiinni kuinka kriittistä sisäinen puhe on. Jos lapsi kohdataan kriittisesti, muodostuu sisäinen puhe kriittiseksi. Toisaalta, vaikka lapsi kohdattaisiin lempeästi, saattaa sisäinen puhe olla toisinaan kriittistä. Näin varsinkin teini-iässä, jolloin minäkuva kehittyy ja nuori alkaa vertailla itseään muihin. Vanhemmalle saattaa olla todella raskasta kuunnella kasvavan lapsen negatiivista puhetta itsestään. Kokemus siitä, ettei mikään kehu auta, voi olla tuttu monelle.

Jatka lukemista “Vanhempi voi tukea nuoren itsetuntoa auttamalla häntä kohti itsemyötätuntoa”
Share Button

Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys

Erityislapsen kasvattaminen herättää monia vahvoja tunteita. Itselläni päällimmäisenä tunteena oli vuosikausia syyllisyyden tunne. Lapsen diagnosoinnin vaihe oli raskainta. Etenkin tuolloin syyllistin itseäni muun muassa siitä, olinko itse aiheuttanut lapseni hankaluudet  –  varsinkin kun käsittelin samanaikaisesti omia traumojani ja huomasin etenevissä määrin myös itsessäni samoja piirteitä kuin lapsessa. Diagnosoinnin edetessä koin syyllisyyttä myös siitä, kun jouduin toistuvasti puhumaan ja kirjoittamaan lapsen “oudoista” piirteistä, monesti myös lapsen itsensä kuullen. Jälkikäteen tajusin, että olisin voinut kieltäytyä lapsen läsnäolosta osassa hoitotapaamisia – taas uusi syy syyllistää itseään omasta tyhmyydestä!

Jatka lukemista “Erityislapsen vanhemman tunteet ja itsemyötätunnon merkitys”
Share Button

UKK: Miksi itsemyötätunto on tärkeää vanhemmuudessa?

Kyky olla myötätuntoinen itseään kohtaan on olennainen osa vanhemman tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä omasta jaksamisesta huolehtimista. Itsemyötätunnon avulla vanhempi kestää paremmin omat turhautumisensa ja ne hankaluudet ja vastoinkäymiset, joita vanhemmuuteen väistämättä liittyy. Näin vanhempi pystyy paremmin ottamaan myös lapsen pettymykset ja tunnekuohut vastaan myötätuntoisesti ja selvittämään tilanteet rakentavan vuorovaikutuksen avulla sen sijaan, että toimisi oman tunnekuohunsa vallassa harkitsematomasti tai omassa lapsuudessa opittujen ei-rakentavien mallien mukaan. 

Vanhemman itsemyötätunto on sen muistamista, että vanhemmuus on jaettu kokemus, monet muutkin kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa eikä kukaan ole täydellinen (eikä tarvitsekaan olla). Lisäksi itsemyötäntunto auttaa omien rajojen tunnistamisessa ja asettamisessa, mikä lisää omaa hyvinvointia ja voimavaroja vanhemmuudessa.

Kriittinen ja ankara sisäinen äänensävy on tavallinen meille kaikille ja usein omilta vanhemmilta peritty. Se saa meidät syyllistämään itseämme ja tekee haastavista vuorovaikutustilanteista entistäkin hankalampia. Lisäksi on vaarana, että siirrämme kriittisen sisäisen puheen eteenpäin lapsillemme mallioppimisen kautta. Aikuisen merkitys itsemyötätunnon oppimisessa on suuri, joten vanhemman on tärkeää näyttää lapselle mallia siitä, miten itseensä voi suhtautua lempeästi ja myötätuntoisesti. Itsemyötätuntoisen aikuisen esimerkistä lapsi oppii myös, että virheiden tekeminen on sallittua ja että epätäydellisyys kuuluu elämään.

Tunnekuohussa aikuinenkaan ei kykene toimimaan omien arvojensa mukaisesti, koska taistele-pakene -järjestelmä aktivoituu. Kun syyllistämisen ja itsekritiikin sijaan juttelee näissä tilanteissa itselleen lempeästi, ja lohduttaa itseään, sisäinen uhkakokemus rauhoittuu ja rauhoittumisjärjelmämme pääse palauttamaan meidät hätätilasta. Tunnekuohussa olevan lapsen rauhoitteleminen on huomattavasti helpompaa, jos kykenee ensin rauhoittamaan itsensä.

Jos haluaa ylläpitää hyvää yhteyttä lapseen ja suhtautua lapseen empaattisesti, täytyy vanhemman ensin opetella olemaan yhteydessä itseensä eli kohdata, tunnistaa ja hyväksyä omat tunteensa ja tarpeensa, kuunnella itseään ja kyetä lohduttamaan ja rauhoittelemaan itseään haastavissa tilanteissa (eli sanoittaa omia tunteitaan lempeällä sisäisellä puheella). Omat empatiavarastot täytyy täyttää itsemyötätunnon avulla, jotta kykenee suhtautumaan myötätunnolla lapseen.

Seuraava kysymys:
Pitääkö lapsen kanssa olla aina kaikessa johdonmukainen?

Palaa UKK-sivulle

Share Button
Page 1 of 2
1 2