Vertaistuki koostuu vertaisuudesta ja tukemisesta. Siinä ihmiset löytävät yhdistävän tekijän samanlaisesta elämäntilanteesta tai kokemuksesta ja toiseen samaistumisen myötä syntyy kokemus ymmärretyksi tulemisesta. Vertaistuki tarkoittaakin siis kokemustietoon perustuvaa tukea, jossa keskeistä on kokemusten jakaminen, kertominen ja kuunteleminen. Vertaistukitoiminta on alkanut 1930-luvulla terveydenhuollon toimintaympäristöissä, mutta nykyisin vertaistukea on tarjolla hyvinkin laajasti erilaisiin elämäntilanteisiin ja kokemuksiin liittyen.
Vertaistuessa ihminen nähdään itsensä parhaana asiantuntijana. Vaikka jokaisen yksilöllinen tilanne on aina omanlaisensa, on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien mahdollista jakaa keskenään sellaisia asioita, joista muilla ei välttämättä ole kokemusta. Vertaistukija voi tarjota käytännön tietoa siitä, miten jaettu kokemus näkyy hänen arjessaan. Vertaisen kanssa keskustellessa toinen ymmärtää aidosti, mistä puhutaan, mutta samaan aikaan on tarpeeksi etäällä toisesta esimerkiksi omiin perheenjäseniin verrattuna, jolloin puhuminen ilman jännitteitä on helpompaa. Vertaistuki perustuu yleensä vapaaehtoisuuteen.
Vertaistuen muodot
Vertaistukea voidaan tarjota ryhmissä tai henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen vertaistuki voi olla suunnittelematonta, kun saman kokemuksen jakavat ihmiset törmäävät sattumalta tai sopivassa ympäristössä toisiinsa. Se voi olla myös organisoitua, jolloin toinen osapuoli on tyypillisesti koulutettu vertaistukijan tehtävään ja hänellä on usein enemmän kokemusta aiheesta kuin tuettavalla. Vertaistukea voidaan antaa ja saada kasvokkain tai esimerkiksi puhelimitse.
Ryhmässä kokemusten ja tiedon määrä kasvaa osallistujamäärän mukana. Samalla on mahdollista tehdä yhdessä asioita. Ryhmämuotoinen vertaistuki voi olla kaikille avointa tai ryhmä voi olla suljettu, jolloin ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen ja samat osallistujat sitoutuvat yleensä useampiin yhteisiin tapaamisiin. Vertaistukiryhmät voivat tavata kasvokkain tai etänä esimerkiksi sosiaalisen median alustoja hyödyntäen. Ryhmän toimintaa voi organisoida esimerkiksi jokin järjestö ja sen vetäjänä voi toimia koulutettu vertaistukija. On myös mahdollista, että ryhmän kaikki jäsenet ovat keskenään vertaisia ilman, että kukaan osallistujista olisi erikseen koulutettu vertaisohjaaja.
Vertaistuen merkitys
Vertaistuen arvo on samanlaisen elämäntilanteen tai kokemuksen jakaminen, jolloin syntyy aito ymmärrys toisen kokemuksesta. Keskustelu vertaisen kanssa on helpottavaa, ja on voimaannuttavaa huomata, ettei olekaan yksin omien kokemustensa kanssa. Saman kokenut voi parhaimmillaan olla jopa parempi tuki kuin asiaan teorian tasolla perehtynyt asiantuntija. Vertaistuki tarjoaa tuen lisäksi tietoa ja toivoa. Vastauksia ja vinkkejä voi saada sellaisiinkin asioihin, joita ei itse edes sillä hetkellä osaisi kysyä.
Vertaistuki ei ole yksisuuntaista samalla tavalla kuin asiantuntijan tarjoama tuki vaan se on yhtä lailla merkityksellistä sen kaikille osapuolille. Vertaistukitilanteessa sen kaikki osapuolet saavat myös itse vertaistukea ja lisätietoa, vaikka alun perin yhdellä olisi ollut enemmän kokemusta kuin muilla. Vertaistuki normalisoi kokemuksia, lisää ymmärrystä näistä kokemuksista ja keventää niiden aiheuttamaa taakkaa, jolloin voimavarat lisääntyvät. Vertaisuuden yhdistävä voima tuo parhaimmillaan yhteen samanhenkisiä ihmisiä, jotka voivat löytää toisistaan uusia ystäviä ja saada arkeensa mielekästä sisältöä vertaistukitoiminnasta.
Vertaistuki Kiintymysvanhemmuusperheet ry:ssä
Kiintymysvanhemmuusperheet ry pyrkii tarjoamaan lapsentahtisuudesta ja Lempeästä kasvatuksesta kiinnostuneille perheille erilaisia mahdollisuuksia vertaistukeen. Yhdistys järjestää toimintaa kaikille aiheesta kiinnostuneille ja lisäksi vielä erikseen yhdistyksen jäsenille. Kuka tahansa yhdistyksen jäsenistä voi kouluttautua yhdistyksen toimihenkilöksi ja sen myötä osaltaan mahdollistaa vertaistukitoimintaa. Myös koulutetut toimihenkilöt osallistuvat toimintaan vertaisvanhempina, eivät tukihenkilöinä.
Tällä hetkellä yhdistyksen perhekahvilat kokoontuvat eri puolilla Suomea. Lisäksi yhdistyksellä on sähköinen perhekahvila Digipuu, johon voi osallistua mistä päin Suomea tahansa. Perhekahvilatoiminnan lisäksi vertaistukea on tarjolla yhdistyksen Facebook-ryhmissä, joista osa on kaikille avoimia ja osa jäsenten omia keskustelualustoja. Paikallisesti voidaan järjestää myös kotitreffejä tai muita yksittäisiä tapaamisia esimerkiksi piknikin merkeissä. Lisäksi yhdistys järjestää vuosittain Lempeän kasvatuksen leirin.
