Yhdistyksen säännöt
Säännöt
Yhdistystä ohjaavat seuraavat viralliset säännöt, jotka on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa.
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Kiintymysvanhemmuus ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kiintymysvanhemmuutta eli lapsentahtista ja lempeää
kasvatusta ja vauvanhoitoa Suomessa sekä tarjota tukea ja vinkkejä
kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneille perheille.
Yhdistyksen edustaman lastenhoitofilosofian keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja
niihin vastaaminen ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Yhdistys toimii keskeisten arvojensa
pohjalta, joita ovat:
* Kiintymyssuhde: Turvallisen kiintymyssuhteen luominen ja turvallisuudentunteen
vaaliminen. Luonnollinen läheisyyden tarjoaminen lapselle on tärkeää.
* Inhimillisyys: Pyrkimys tarjota inhimillistä ymmärrystä sekä ehdotonta hyväksyntää ja
rakkautta ensisijaisesti lapsille, mutta myös aikuisille.
* Vuorovaikutus: Lapsen ja vanhemman välisen myönteisen yhteyden vahvistaminen ja
vaaliminen rakentavan vuorovaikutuksen keinoin.
* Arvostus: Lapsen ainutlaatuisuuden ymmärtäminen sekä lapsen kasvun yksilöllisyyden
kunnioitus ja arvostus.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:
1) järjestää vertaistapaamisia, tapahtumia, leirejä, koulutusta ja luentoja;
2) osallistua messuille ja muiden yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin;
3) ylläpitää verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia;
4) tuottaa materiaalia verkkosivuille;
5) julkaista tiedotteita, kannanottoja, jäsenlehteä ja kirjallisia teoksia;
6) antaa henkilökohtaista opastusta;
7) tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa; sekä
8) muilla tavoin järjestää yhteyksiä kiintymysvanhemmuudesta kiinnostuneiden perheiden
välille ja jakaa tietoa kiintymysvanhemmuudesta.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
1) kerätä jäsenmaksuja ja osallistumismaksuja;
2) ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia;
3) vuokrata lastentarvikkeita ja muuta yhdistyksen omaisuutta;
4) harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tuotemyyntiä, järjestää
myyjäisiä ja toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä;
5) tehdä talkootyötä; sekä
6) omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3 § Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen
tarkoituksen.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Hallitus voi myös niin halutessaan valtuuttaa jäsensihteerin tai muun hallituksen jäsenen
hyväksymään saapuvat jäsenhakemukset ilman erillistä hallituksen päätöstä.
Yhteisöjäsen voi olla rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka maksaa
vuosittaisen yhteisöjäsenmaksun. Uuden yhteisöjäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus
kirjallisen hakemuksen perusteella. Yhteisöjäsen ei voi tulla valituksi yhdistyksen
hallitukseen.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen
toimintaa.
4 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen
jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen
syyskokous. Varsinaiset jäsenet voivat halutessaan maksaa kerralla yhden, kahden tai
kolmen vuoden jäsenyyden. Jäsenmaksun suuruudeksi vuotta kohden määräytyy tällöin
kuluvan vuoden jäsenmaksu. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita
jäsenmaksuja.
Varsinaiset jäsenet ovat oikeutettuja hallituksen päättämiin jäsenetuihin jäsenmaksun
voimassaoloaikana. Hallitus voi niin halutessaan tarjota myös jäsenetuja, joihin kaikki
yhdistyksen jäsenet ovat oikeutettuja riippumatta jäsenmaksun voimassaolosta.
5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen
liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja
jäsenyyden ehtoja.
6 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä
2-9 muuta jäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai
ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.
Hallituksen kokous voidaan järjestää myös sähköisiä viestintävälineitä käyttäen ja siihen voi
osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä.
7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8 § Tilikausi ja tilin-/toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdistys valitsee syyskokouksessa 1-2 toiminnantarkastajaa ja 0-2 varatoiminnantarkastajaa.
Valitun toiminnantarkastajan toimikausi on sama kuin kyseisessä syyskokouksessa valitun
hallituksen toimikausi. Tilintarkastaja valitaan toiminnantarkastajan sijaan mikäli se tulee
tilintarkastuslain määräämien edellytysten täytyttyä valita.
Tilivuoden vuosikoonti tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien
tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta
hallitukselle.
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa
hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on
pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua sähköisiä viestimiä käyttäen myös etäyhteydellä.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemää vuorokautta
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä
sanomalehdessä tai sähköpostitse.
11 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa;
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5) esitetään vuosikoonti, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto;
6) päätetään vuosikoonnin vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
ja muille vastuuvelvollisille; sekä
7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus;
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa;
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys;
5) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen
suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle;
6) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet;
7) valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastajat; sekä
8) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa
lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
