Olen sanonut tästä jo sata kertaa! Miten viestini välittyy tehokkaasti?  

Toisinaan tuntuu, että lapset sulkevat korvat siltä, mitä jatkuvasti toistelee. Nalkuttaminen, komentaminen, valittaminen ja kiukkuiset käskyt saavat aikaan sen, että lapsi huomaa aikuisen olevan vihainen. Tällöin lapsen stressijärjestelmä herää ja aivojen toiminta menee taistele, pakene tai jäädy -moodiin. Tällöin huomiokyky kapenee, eikä lapsi enää kuule ja ymmärrä, mitä aikuinen tarkoittaa. Mikäli siis haluat viestisi menevän lapselle tehokkaasti perille, osoita turvan eleitä viestiessäsi. Oppiminen on tehokkainta turvan ja ilon kautta. Aikuisen pehmeät kasvonilmeet, avoimet kädet, lapsen tasolle kyykistyvä keho ja matala äänenpaino viestivät lapselle turvaa. Pienten lasten kanssa viesti välittyy tehokkaasti tukiviittomin, leikin, huumorin, laulujen, lorujen ja “ensin – sitten” lallatusten avulla. Mitäpä jos lapsen nukkumaanmenotoimet tekeekin hassutellen ja yhteyttä vahvistaen? Voiko lapsen lelu käskyttää lasta pukemaan vai voisiko vanhempi leikkiä pukemisrobottia? Isomman lapsen ja nuoren kanssa toimii arvostava puhetapa ja rakentavan vuorovaikutuksen työkalut. 

Viikkomme teema “Toimivampi perhe – vahvuutena vuorovaikutus” haluaa nostaa esiin lempeitä vuorovaikutustapoja ja painottaa, että toimiva vuorovaikutus perheessä voi olla teidänkin vahvuutenne. Vahvuusajattelu on peräisin positiivisesta organisaatiotutkimuksesta ja toiveikkainta siinä on, että vahvuuksia voi opetella. Tämä on todettu myös tutkimuksissa. Luonteenvahvuuksissa yhdistyvät luontaiset kyvykkyydet, taidot ja osaaminen, resurssit, arvot ja kiinnostukset. Mikäli koet tärkeäksi kohdata lapsi arvostavasti, voit opetella vuorovaikutustapoja, jotka toteuttavat arvoasi. Lempeässä kasvatuksessa lasta ei vain yritetä saada toimimaan aikuisen ohjeiden mukaan, vaan opetetaan lasta ratkaisemaan ongelmia, kertomaan omista tunteistaan ja ilmaisemaan tarpeitaan sekä neuvottelemaan kaikille sopivasta ratkaisusta. Vaaratilanteissa ei kuitenkaan ole tarpeen käydä keskusteluja, vaan lasta on kiellettävä selkeästi ja tarvittaessa fyysisesti estettävä vaaratilanne. Muista myös antaa itsellesi lempeyttä ja itsemyötätuntoa, sillä oman tarvekupin ollessa tyhjänä tilanteissa toimitaan niillä resursseilla, joita on. Kun myöhemmin tarpeet ovat paremmin täyttyneet, voi ja tulee aina palata konfliktitilanteisiin ja selvitellä niitä. 

Arvostava vaativuus on hyvin lempeää kasvatusta kuvaava sanapari. Tämän sanaparin kuulin ensimmäisen kerran Ilona Rauhalan podcastista. Kun aikuinen ei vain käskytä lasta, hänen on mietittävä tarkemmin, miten ohjata lasta ja perusteltava omat mielipiteensä sekä rajansa. Tehokkaimmin tämä tapahtuu minä-viestillä. Sillä voi ilmaista selkeästi omat  rajansa, tunteensa ja tarpeensa. Stressaavissa tilanteissa päädymme useimmiten käyttämään sinä-viestejä, jotka syyttävät, syyllistävät ja ovat vihamielisiä. Viestin kuulija asettuu puolustusasemiin, koska viesti on hyökkäävä ja yhteisymmärryksen löytyminen on vaikeaa. Esimerkki sinä-viestistä: “Aina sinä villiinnyt illalla. Nyt pää tyynyyn.” Minä-viestillä tartutaan ongelmaan ja ilmaistaan tapahtunut vain havainnon keinoin ilman arvostelua ja tuomitsemista. Minä-viesti koostuu tilanteen havainnosta, tunteesta, tarpeesta ja pyynnöstä.