Turvallisen kiintymyssuhteen hyötyjä ovat parempi itsetunto, keinot tunteiden käsittelyyn, parempi stressinsietokyky ja koulumenestys sekä läheisemmät suhteet vuorovaikutuksessa ystävien kanssa sekä tulevaisuuden tärkeissä suhteissa. Turvallinen kiintymyssuhde rakentuu lapsen ja aikuisen välille päivittäisessä vuorovaikutuksessa, jossa aikuinen huolehtii lapsen perustarpeista, lapsi saa nähdyksi tulemisen kokemuksia, häntä tyynnytellään ja hänen turvallisuudestaan huolehditaan. Siegel ja Bryson (2022) tiivistävät turvallisen kiintymyssuhteen rakentamiseen tarvittavat askeleet neljän S:n muistisääntöön: “Safe, Seen, Soothed and Secure”.
Turvan tunne
“Safe” eli turva käsittää lapsen perustarpeista huolehtimisen. Aikuisen tehtävä on pitää lapsi turvassa ja synnyttää lapsessa sisäinen kokemus turvasta. Kun lapsi tuntee olevansa turvassa, hänen kykynsä pääsevät käyttöön ja oppiminen voi alkaa. Vanhemmat ovat vaikean tehtävän edessä, kun taapero ehtii työntää sormensa joka paikkaan tai kun koululainen lähtee ensimmäisiä kertoja itsenäisesti koulumatkalle tai harrastukseen julkisilla. Turvallisuuteen kuuluu lapsen suojeleminen vaaroilta sekä toimiminen itse niin, ettei aiheuta pelkoa lapselle. Lapselle pelottavia kokemuksia ovat esimerkiksi, kun vanhemmat menettävät malttinsa, huutavat, juovat alkoholia, pelkäävät itse tai riitelevät. Mikäli vanhemmat eivät pysty keskustelemaan rakentavasti, kannattaa odottaa tunteiden laantumista ja keskustella asiasta vasta sitten.
Vanhempien tulee suojella lapsiaan myös epäsopivalta mediasisällöltä. Vaikuttaminen isompien lasten turvallisuuteen kaveriporukassa voi tuntua välillä hankalalta. Nuorta auttaa, kun keskusteluyhteys vanhempiin on auki ja vanhemmat voivat oikaista nuoren kuulemaa väärää tietoa esimerkiksi huumeista sekä kertoa oman kantansa asioihin. Vaikka turvallisuus on tärkeää, ei ylihuolehtiminenkaan ole lapselle hyväksi. Sen sijaan, että pelastaa lapsen jokaiselta harmilta, voi vanhempi tukea lasta onnistumaan itse, vaikka tehtävä olisi haastava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, ettei aikuinen ratkaise lapsen ongelmaa, vaan käyttää aktiivista kuuntelua ja antaa lapsen itse keksiä ratkaisun ongelmaansa.
Olen tässä. Suojelen sinua. Olen aina sinua varten, jos olet peloissasi tai pulassa. Voit luottaa siihen. Suojelen ja pidän sinut turvassa.
Nähdyksi tuleminen
“Seen” tarkoittaa, että lapsi kokee tulevansa nähdyksi, kun hän saa kokemuksia siitä, että vanhemmat huomaavat hänet. Lisäksi lapsi tarvitsee kokemuksia, että vanhemmat ymmärtävät hänen sisäistä maailmaansa. Tämä vaatii aikuiselta läsnäoloa hetkessä. Siegelin ja Brysonin (2022) mukaan kolme yhteyden tapaa, joilla helpottaa lasta tuntemaan itsensä nähdyksi, ovat englanniksi: “perceive, respond and make sense”. Lapsi tulee siis huomata ja huomioida. Hänen viesteihinsä vastaaminen ja niiden arvostaminen saavat hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi. Kun lapsen ajatuksia ymmärtää ja aikuinen saa selvää, mitä lapsi tarkoittaa, lapsi kokee ajatuksillaan olevan merkitystä. Lasten ajatusten ja aikomusten eli intentioiden ymmärtämisen apuna on mentalisaatio.
Mentalisaatio tarkoittaa mielentämistä eli toisen ihmisen mielen pitämistä omassa mielessään samaan aikaan, kun ymmärtää omat tarpeensa. Esimerkiksi jos lapsi ei halua tulla kylvystä ja aikuisella painaa riittävän unen saanti mielessä, mentalisoiva aikuinen sanoo lapselleen: “Olisitko halunnut vielä jatkaa kylpemistä? Suututtaako sinua lähteä kylvystä? Kun lähdemme nyt, ehdimme vielä lukea iltasadun.” Sen sijaan, että aikuinen saarnaisi, raivoaisi tai opettaisi lastaan tilanteessa, hän voi käyttää mentalisaatiota ymmärtämiseen ja yhteyden vahvistamiseen. Mentalisaatioon ei tarvita mitään yliluonnollisia kykyjä lapsen ajatusten lukemiseksi. Sen sijaan siihen tarvitaan läsnäoloa ja sitä, että olet paikalla ja tunnet lapsesi. Lapsen tunteminen vaatii yhdessä vietettyä aikaa, keskusteluja ja kysymistä.
Nähdyksi tuleminen tarkoittaa myös, että aikuinen antaa lapsen olla juuri sellainen kuin hän on sekä hyväksyy hänet keskeneräisenä ja omanlaisenaan. Tämä tarkoittaa myös kaikkien tunteiden hyväksymistä. Esimerkiksi raivon tuomitsemisen sijaan aikuinen näkee sietokyvyn ylittymisen ja pienen pulassa olevan lapsen raivon takana: “Olen iloinen, että kerroit, kuinka turhautunut olet. Minä kuuntelen aina ja voit kertoa minulle kaikesta.” Nähdyksi tulemisen tunne vaatii myös häpeäkasvatuksen välttämistä. Häpäisemisen sijaan kasvatuksessa voi rohkaista lasta ylittämään mukavuusrajansa ja tukea häntä työskentelemään kohti taitoja, jotka lapselta vielä puuttuvat. Vanhempien kannattaa miettiä jokaiseen päivään rutiineja, joissa nähdyksi tulemisen tunteita voi vahvistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkodista tai koulusta kotiin saapuminen, kuulumisista juttelu tai nukkumaan mennessä kiitollisuuden aiheiden yhdessä miettiminen.
Olen iloinen, että kerroit, kuinka turhautunut olet. Minä kuuntelen aina ja voit kertoa minulle kaikesta.
Kanssasäätely
“Soothed” tarkoittaa, että lapsi kokee saavansa tarvitsemansa avun ja lohdun suurissa tunteissa ja vaikeissa tilanteissa. Lapsen kyky säädellä omaa sisäistä turvallisuuden tunnettaan sekä itsesäätelykyky syntyvät vähitellen, kun vanhemmat kanssasäätelevät eli auttavat lastaan tyyntymään suurissa tunteissa. Kanssasäätely tarkoittaa sitä, että aikuinen auttaa lapsen hermostoa rauhoittumaan. Tällaisten kokemusten kautta lapselle syntyy luottamus siihen, että aikuiset auttavat, jos lapsi joutuu tunnekuohun valtaan. Kanssasäätely auttaa lapsen aivoja kehittymään: sisäinen puhe kehittyy ja asioiden suunnittelu mahdollistuu. Tunteiden säätely ja toiminnanohjaus kehittyvät. Empatia, joustavuus ja sopeutuminen lisääntyvät. Lisäksi itsensä ymmärtäminen ja moraalinen ajattelukyky kehittyvät.
Kanssasäätely ei tarkoita sitä, että riennetään heti tekemään asioita lapsen puolesta tai annetaan kaikessa periksi. Lasta halutaan auttaa oppimaan taitoja. Lapsen käytöksen kontrolloimisen sijaan aikuinen tukee ja kannustaa lasta ylittämään ennakkoluulonsa tai pelkonsa. Sen sijaan, että aikuinen antaa periksi tai komentaa, hänellä on myös kolmas vaihtoehto. Aikuinen voi olla lempeä lapselle ja hänen tunteilleen kanssasäätelemällä ja rakentamalla yhteyttä ensin, ja vasta sen jälkeen ohjata lasta löytämään jotain hyvää tästä tilanteesta. Esimerkkitilanteessa pikkuveli ei halua mennä nukkumaan, kun sisaruksella on yökyläilyvieraita. Aikuinen voi komentaa ja vaatia pienempää lasta menemään nukkumaan, jolloin hyvin todennäköisesti lapsi suuttuu ja aikuinen joutuu rakentamaan yhteyttä myöhemmin uudelleen. Aikuinen saattaa myös antaa periksi lapsen itkulle jatkaa iltaa leikkien, vaikka tietää, että seuraavasta päivästä tulee kiukkuinen, kun pienempi on nukkunut liian vähän. Näiden sijaan aikuinen voi sanoittaa lapsen turhautumisen ja epäreiluuden tunteita siitä, että muut saavat vielä olla valveilla. Kanssasäätelyn, lohduttamisen, myötäelämisen ja tunteen validoimisen eli tunteen oikeaksi osoittamisen jälkeen vanhempi voi pitää kiinni nukkumaanmenoajasta ja vaikka ehdottaa, mennäänkö sänkyyn suunnittelemaan sitä, kun sinä saat pyytää yökylään omia kavereita. Siegel ja Bryson (2022) toteavat: “Connect first then redirect. Enforce boundaries, but soothe.” Lapselle pitää opettaa ne taidot, joita hän tarvitsee ja tämän voi tehdä asettamalla aikuisen ja lapsen välisen arvostavan yhteyden ensisijaiseksi.
Kanssasäätelyn keinoista Siegel ja Bryson esittelevät rauhoittumispaikan, musiikin, liikunnan ja “peace”-muistisäännön. Peace muodostuu läsnäolosta, yhteydestä, kiintymyksestä ja hyväksynnän osoittamisesta, rauhallisuudesta sekä myötätunnosta. Läsnäolo tarkoittaa, että näet lapsen tarpeen ja annat lapselle aikaa, kun hän tarvitsee sitä. Yhteyden idea on, miten osoitat läsnäoloa. Voit näyttää aktiivisesti kuuntelemalla ja elekielellä, kuinka tärkeä lapsi on, kuinka paljon arvostat lasta ja kuinka paljon välität siitä, mitä hän kertoo sinulle. Kun lapsi on tunnekuohun vallassa, lasta auttaa seuraavat yhteyden rakentamisen keinot ja turvaa osoittavat eleet: aikuisen pehmeät kasvot, katsekontakti, lapsen tasolle kyykistyminen, matala puheääni, avoin asento, vastauksen sopiva ajoitus ja tunnetilaan virittäytyminen. Kiintymys tarkoittaa sitä, että osoitat ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää lapselle. Osoitat, että yrität kaikin keinon auttaa, mikäli vain voit. Rauhallisuus on peace-muistisäännön vaikein kohta vanhemmalle. Rauhallisena pysymisessä auttaa lapsen tasolle kyykistyminen ja rennossa asennossa keskusteleminen. Myötätunto eli empatia tarkoittaa myötäelämistä tunteessa.
Secure – lapsella on hyvä olla itsensä kanssa
“Secure” tarkoittaa itseluottamuksen ja minäpystyvyyden syntymistä, sisäisen turvallisuuden tunteen kehittymistä ja sitä, että on hyvä olla itsensä kanssa. Safe ja secure suomentuvat molemmat turvallisuudeksi. Siegel kumppaneineen tarkoittaa Secure-vaiheella sitä, kun kaikki S:t (Safe, Seen, Sooth, Secure) yhdistyvät ja auttavat lasta tuntemaan sisäistä turvallisuuden tunnetta. Kun lapsi kasvaa turvallisessa kiintymyssuhteessa, hänelle kehittyvät kyky pitää itsensä turvassa, kyky nähdä itsensä arvokkaana sekä kyky tyynnyttää itseään, kun asiat eivät mene niin kuin hän haluaisi. Lapsi kasvaa kukoistamaan, kun hänelle tarjoaa ehdotonta emotionaalista tukea. Lapsen tarpeisiin vastaaminen ei siis johda hemmotteluun. Nämä kaikki S:t ovat vuorovaikutuskeinoja ja aikuinen voi opetella niitä, vaikka hän olisi saanut turvattoman mallin lapsuudessaan.
– Pia Kosonen –
-
Siegel, D. & Payne Bryson, T. 2021. The Power of Showing up: How parental presence shapes who our kids become and how their brains get wired. Ballatine Books.
Julkaistu 5/2023.
