Lapsen ja aikuisen suhde perheessä rakentuu yhteydelle. Se on sanaton rakkauden lanka, joka sitoo molemmat toisiinsa ja saa tekemään tekoja toistensa hyväksi. Aikuinen on vastuussa yhteyden ylläpitämisestä ja aloitteiden tekemisestä. Ilman hyvää yhteyttä lapsen ja aikuisen suhde voi olla jäykkä, määräilevä, riitaisa tai etäinen. Hyvä yhteys syntyy monella tavalla: aivan yhtä monella eri tavalla kuin on perheitäkin.
Tässä kirjoituksessa käydään läpi kirjallisuutta hyödyntäen lapsen ja aikuisen suhdetta. Tästä eteenpäin tekstissä käytetään termejä vanhempi ja aikuinen synonyymeina. Näihin haluan sisällyttää kaikki aikuiset bonusvanhemmista isovanhempiin, huoltajiin tai lasta hoitaviin aikuisiin. Jokaisella aikuisella on omanlaisensa merkityksellinen suhde lapseen. Samaan aikaan yhteyden muodostamisen vastuu säilyy vanhemmalla tilanteesta toiseen.
Mitä yhteys on ja miksi se on merkityksellistä?
Jotkut käyttävät kasvatuksessa termiä auktoriteetti. Sen kuvataan olevan kuin jotakin voimaa, jota henkilöllä joko on tai ei ole. Usein auktoriteetti muodostuu ylivoimasta ja valta-asemasta. Aikuisella on valta-asema lapseen nähden jo kokonsa puolesta. Silti äitiään pidempi teini-ikäinenkin tarvitsee edelleen aikuista tunnesäätelynsä tueksi. Auktoriteetti jättää meidät vanhemmat pulaan, jos olemme keinottomia lapsen tai nuoren kanssa. Lempeän kasvatuksen yhteyden ajatus sen sijaan antaa aina mahdollisuuden rakentaa yhteyttä uudelleen ja uudelleen. Samalla yhteys vaatii aikuiselta vastuunottoa ja aikaa luoda suhdetta lapseen. Yhteys toiseen rakentuu yhdessä vietetystä ajasta, keskusteluista ja yhdessä koetuista tunteista.
Yhteys vaatii läsnäoloa, jonka ei tarvitse tarkoittaa väkisin väännettyä laatuaikaa eikä kallista matkaa huvittelukohteeseen. Läsnäolo on ennen kaikkea tietoisesti hetkessä olemista. Arjessa läsnäolo on sitä, että tekee tietoisia valintoja nauraa, hassutella, vitsailla, halia sohvalla, leikkiä, pelata, syödä ja puuhata kotihommia yhdessä lasten kanssa. Läsnäoloa on esimerkiksi kotona tavoitettavissa oleminen, kun teini herää myöhään viikonloppuna ja ajan antaminen keskusteluille, jos teini sattuu haluamaan. Se on lempeyttä raivareiden äärellä ja joskus omasta kannastaan joustamista. Läsnäoloa on lohduttava “taikapuhallus” kipeään varpaaseen tietoisena siitä, että levyllä porisi juuri keitos yli kattilasta (samalla itselleen myötätuntoisia ajatuksia lähettäen).
Siegel ja Bryson (2022) kirjoittavat, että yhteys muodostuu siitä, kun on läsnä ja mukana lapselle tärkeissä jutuissa. Vaikka ei aina pääsisi paikalle, on tärkeää olla kiinnostunut, kuunnella ja kysellä lasta kiinnostavasta asiasta. Kirja ”The Power of Showing up: How parental presence shapes who our kids become and how their brains get wired” on haluttu kirjoittaa kahdelle kuulijakunnalle: sille, joka vaatii itseltään valtavasti vanhemmuudessa sekä sille, joka etsii lempeitä keinoja ja on hukassa vanhemmuudessa tänä informaatiotulvan aikana. Vaativille vanhemmille he haluavat sanoa, että riittää, kun olet läsnä silloin tällöin lapsillesi. Joka sekunti ei tarvitse olla, vaan välillä voi puuhailla itsekseen, jos vauva viihtyy lattialla. Vanhemmuuttaan etsiville kirja painottaa, että läsnäolo ja yhteyden vaaliminen lapseen vaatii tietoisia päätöksiä, valintoja ja tekoja. On ensiarvoisen tärkeää olla paikalla lapsesi lapsuudessa. Kuten kirjan nimestä voi päätellä, vanhemman läsnäolo vaikuttaa siihen, minkälainen lapsesta tulee ja kuinka aivot virittyvät. Siegelin ja Brysonin mukaan kasvatuksen tavoite on turvallinen kiintymyssuhde.
Kiintymyssuhdeteoria ja yhteys
Kiintymyssuhdeteoria on jo vanha rakkausteoria, josta on paljon tutkimuksia. Se on yritys käsitteellistää ihmisen monimutkaista kykyä muodostaa merkityksellisiä suhteita ja yhteyttä toisiinsa. Kiintymyssuhdeteorialla yritetään myös selittää stressireaktioita eron ja menetyksen hetkellä. Kiintymyssuhdemallit jaetaan turvalliseen ja turvattomaan. Turvattomat kiintymyssuhdemallit jaetaan vielä välttelevään, ristiriitaiseen ja jäsentymättömään.
- Välttelevän kiintymyssuhdemallin lapsuudessaan omaksuneen vanhemman voi olla vaikea tunnistaa lapsensa tunteita, ottaa tunteenpurkauksia vastaan ja ilmaista omia tunteitaan. Kuten mallin nimi sanoo, tunteita vältellään ja vanhempi-lapsisuhteessa keskitytään toimintaan ja suorittamiseen.
- Ristiriitaisesti turvattomassa suhteessa lapsi joutuu olemaan jatkuvasti varuillaan, sillä aikuisen käytös on epäjohdonmukaista. Samassa tilanteessa, esimerkiksi lapsen avun tarpeessa, toisinaan vanhempi auttaa lasta ja toisinaan vanhempi suuttuu. Vanhempana ristiriitaisen kiintymysmallin lapsuudessaan oppinut aikuinen saattaa menettää toisinaan helposti malttinsa ja toisinaan olla liian joustava.
- Jäsentymättömästä kiintymyssuhdemallista puhutaan, kun perheen ilmapiiri on ollut hyvin epäjohdonmukainen, kaoottinen ja jopa lapselle vaarallinen. Lapsen perustarpeita ei huomioida tai vanhemmat toimivat pelottavasti. Lapsi oppii, ettei aikuisiin voi luottaa.
Joidenkin tutkimusten mukaan Suomessa on löydetty eniten välttelevää kiintymyssuhdetta lasten ja vanhempien välillä. Mallit eivät ole kuitenkaan mitään kiveen hakattuja laatikoita, vaan pikemminkin jana, jossa jokaiseen tilanteeseen reagoidaan sen hetkisten resurssien puitteissa. Nämä vuorovaikutustilanteet jakautuvat usein samalla ihmisellä eniten johonkin janan osaan. Lisäksi vuorovaikutustaitoja voi opetella, jolloin oppii toimimaan eri tavalla, kuin selkärangasta tuleva reaktio ohjaa. Tämä kuitenkin vaatii paljon työtä ja ehkä lapsuuden tapahtumien sekä oman vanhemmuuden käsittelemistä. Yhteys toiseen vaatii jatkuvaa työskentelyä sekä itsensä ja omien reaktioidensa kanssa että toisen huomioonottamista ja läsnäoloa toisen tarpeille. Siegel ja Bryson (2022) esittelevät kirjassaan vuorovaikutustapoja, joiden avulla kuka vain (vaikka hänen omat lapsuuden kiintymyssuhdemallinsa olisivat turvattomia) voi opetella rakentamaan turvallista yhteyttä lapsen kanssa. Tätä avaan seuraavassa blogissa lisää.
– Pia Kosonen –
- Siegel, D. & Payne Bryson, T. 2021. The Power of Showing up: How parental presence shapes who our kids become and how their brains get wired. Ballatine Books.
Julkaistu 5/2023.
